Virtaa omaan eloon -mallit elintapaohjauksen tukena
Virtaa omaan eloon -mallit elintapaohjauksen tukena
Virtaa omaan eloon -mallit on tarkoitettu matalan kynnyksen elintapoja tukevaan toimintaan ryhmissä, yksilöohjauksessa ja avoimissa tilaisuuksissa. Materiaalit soveltuvat monipuolisesti eri kohderyhmille ja niiden käyttöä on helppo soveltaa.
Toimintamallin nimi
Virtaa omaan eloon -mallit on tarkoitettu matalan kynnyksen elintapoja tukevaan toimintaan ryhmissä, yksilöohjauksessa ja avoimissa tilaisuuksissa. Materiaalit soveltuvat monipuolisesti eri kohderyhmille ja niiden käyttöä on helppo soveltaa.
Kuva
Kuvateksti
Virtaa omaan eloon Ohjaajan oppaan kansikuvaVirtaa omaan eloon -toimintamalli tarjoaa matalan kynnyksen elintapaohjausta omaishoitajille ja läheisistään huolehtiville henkilöille. Mallin tavoitteena on vahvistaa osallisuutta, voimavaroja ja hyvinvointia arjen keskellä sekä tukea elintapamuutoksia pienin, helposti toteutettavin askelin. Toiminta perustuu kannustavaan ilmapiiriin ja vertaistukeen, joka auttaa osallistujia keskittymään omaan hyvinvointiinsa. Toimintamalli on kehitetty aidossa yhteiskehittämisessä omaishoitajien kanssa ja sitä on muokattu palautteen pohjalta.
Malliin kuuluu kolme erilaista ryhmämallia:
- Virtaa omaan eloon -ryhmä: 8 tapaamista, 2 tuntia / kerta
- Virtaa omaan eloon -teemapysäkki: 6 tapaamista, 1,5 tuntia / kerta
- Virtaa omaan eloon -etäryhmä: 6 tapaamista, 1,5 tuntia / kerta (etätoteutus)
Teemat käsittelevät hyvinvoinnin keskeisiä osa-alueita: ravinto, liikunta, uni ja lepo, mielen hyvinvointi, stressinhallinta, muisti- ja aivoterveys, painonhallinta, sosiaaliset suhteet ja kulttuurihyvinvointi. Lisäksi malliin sisältyy Hyvinvointituokioita, jotka ovat yksittäisiä avoimia tilaisuuksia yhdestä tai useammasta teemasta.
Materiaalipaketti sisältää mm. ohjaajan oppaan, ryhmärungot, diat, harjoitukset, kotitehtävät, vinkkilistat ja arviointilomakkeet. Malli on joustava ja sovellettavissa eri kohderyhmille.
Näin saat materiaalit käyttöösi:
Ohjaajan opas on ladattavissa Innokylästä. Koko materiaalipaketti (147 tiedostoa) on saatavissa pyynnöstä Oulun seudun omaishoitajat ry:ltä: yhdistys@osol.fi
Toimintamallin innovatiiviset elementit
Virtaa omaan eloon ‑toimintamalli sisältää useita omaishoitajien hyvinvointia uudella tavalla tukevia ratkaisuja:
- Ensimmäinen omaishoitajille kohdennettu elintapaohjausmalli, joka yhdistää hyvinvointiteemat, vertaistuen ja pienet muutokset arkeen.
- Kolme joustavaa toteutusmuotoa (perusryhmä, teemapysäkki, etäryhmä), jotka mahdollistavat osallistumisen eri elämäntilanteissa sekä vertaistuen.
- Yhteiskehittäminen olennaisena osana mallien rakentamisessa.
- Lisänä yksittäiset teemoitetut matalan kynnyksen avoimet Hyvinvointituokiot.
- Laaja ja valmiiksi jalkautettava materiaalipaketti, joka tekee mallista helposti käyttöönotettavan eri organisaatioissa.
Suomessa omaishoitajien hyvinvointi on merkittävä yhteiskunnallinen kysymys, koska hoivasta 80 % on omaisten vastuulla. Pääasiallisia auttajia on arviolta 350 000, joista noin 51 000:lla on omaishoitosopimus hyvinvointialueen kanssa. Väestön ikääntyminen, hoivapaikkojen vähentyminen ja etäomaishoidon lisääntyminen kasvattavat omaishoitajien määrää ja kuormitusta. Omaishoidon tilanteet ovat moninaisia ja tuen tarve vaihtelee: työikäiset voivat huolehtia erityistä tukea tarvitsevasta lapsesta ja ikääntyneestä vanhemmasta, kun taas ikääntyneet hoitavat usein puolisoaan. Sekä sopimuksen tehneet että sopimuksettomat omaishoitajat tarvitsevat tukea tehtäväänsä.
Hyvinvointialueiden ja kuntien palvelurakenteet ovat murroksessa ja rajalliset resurssit edellyttävät kustannustehokkaita ja helposti käyttöönotettavia ratkaisuja. Strateginen painopiste siirtyy korjaavasta työstä ennaltaehkäisevään tukeen. Matalan kynnyksen toiminta täydentää julkisia palveluja ja tukee hyvinvointia jo varhaisessa vaiheessa.
Omaishoitajuus koetaan usein velvollisuutena, mikä voi johtaa omien tarpeiden sivuuttamiseen ja liialliseen kuormittumiseen. Lisääntyneet arjen vastuut ja velvollisuudet heikentävät omaishoitajan omien tarpeiden huomioimista sekä vähentävät terveyttä edistävää käyttäytymistä verrattaessa heihin, jotka eivät toimi omaishoitajana. Omaishoitajuus lisää riskiä mm. sosiaaliselle eristyneisyydelle sekä fyysisen ja psyykkisen terveyden heikentymiseen. Tutkimuksia omaishoitajien heikentyneestä hyvinvoinnista on runsaasti. Voi lukea kootusti esim.: Pope ym. 2017; Parantainen 2018; Kunvik 2022; Juntunen 2023; Aalto ym. 2023; Muistibarometri 2024; Omaishoitajakysely 2024.
Omaishoitajien terveyttä ja hyvinvointia tukevat mm. terveelliset elintavat, ulkoiset ja sisäiset voimavarat, stressinhallinta, sosiaalinen osallistuminen ja tukiresurssit (Fonareva & Oken 2014; Litzelman ym. 2017; Sabo & Chin 2021; Waligora ym. 2019). Voimavarojen ollessa vähissä ei välttämättä ole jaksamista hakea tietoa, tukea, apua ja palveluja (Peel & Harding 2014). Oman tuen tarpeiden tunnistaminen on myös koettu haastavaksi (Boots ym. 2015). Elintapamuutokset voivat parantaa jaksamista, mutta muutosajatukset usein jäävät suunnitelmien asteelle, jos niihin ei saa tukea. Pienilläkin elintapamuutoksilla voi olla iso merkitys jaksamiseen ja hyvinvointiin. Hyödyllisintä olisi, jos muutoksia tehdään jo varhaisessa vaiheessa, jotta ne tukisivat omaishoitajan hyvinvointia ja jaksamista tehtävässään. Kun omaishoitajuus päättyy, tuo tämä elämänmuutos jälleen otollisen hetken omaa hyvinvointia tukevien muutosten tekemiseen.
Digitalisaatio ja etäpalvelut tarjoavat uusia mahdollisuuksia, mutta edellyttävät digiosaamista ja toimivia malleja. Maantieteelliset etäisyydet ja hoidettavan hoidon järjestyminen voivat vaikeuttaa osallistumista lähitoimintaan, vaikka kotoa lähteminen ja vertaisten tapaaminen ovat monille tärkeitä hengähdyshetkiä ja antavat omaa aikaa. Näihin haasteisiin vastaaminen edellyttää joustavia, saavutettavia ja osallistavia toimintamalleja, jotka tukevat omaishoitajien hyvinvointia arjen keskellä.
Kohderyhmänä ovat omaishoitajat ja läheisestään huolehtivat henkilöt, joilla on riski oman hyvinvoinnin laiminlyöntiin kuormittavan elämäntilanteen vuoksi. He tarvitsevat tukea osallisuuden ja voimavarojen vahvistamiseen sekä elintapamuutosten tekemiseen jaksaakseen paremmin omaishoitajana. Osallistuminen ei edellyttänyt virallista omaishoitosopimusta hyvinvointialueen kanssa.
Mukana oli sekä työikäisiä että ikääntyneitä läheisestään huolehtivia: osa hoiti puolisoa, vanhempaa, erityistä tukea tarvitsevaa lasta tai useampaa läheistä. Yllättävän tavallista on, että sama henkilö huolehtii useammasta läheisestä, mikä lisää kuormitusta. Omaishoitajuuteen liittyy usein uupumusta, unettomuutta, mielen hyvinvoinnin haasteita, yksinäisyyttä, taloudellista niukkuutta ja terveyshuolia. Arjessa oma hyvinvointi ja elintapa-asiat jäävät helposti taka-alalle.
Kohderyhmää osallistettiin jo toiminnan suunnitteluvaiheessa ja lisää pilotointien aikana. Asiakasymmärrystä vahvistettiin alkukartoituksella ja toiveilla, loppuarvioinneilla, keskusteluilla ja palautteilla. Osallistujat saivat vaikuttaa toteutustapaan, ryhmämallien rakenteisiin, teemoihin ja sisältöihin. Muutoksia tehtiin palautteiden ja havaintojen perusteella. He toivoivat konkreettisia vinkkejä, vertaistukea ja mahdollisuutta keskittyä omaan hyvinvointiin. Pienet, arkeen sopivat muutokset koettiin merkityksellisiksi, ja ryhmän kannustava ilmapiiri sekä jaetut materiaalit saivat kiitosta. Pilotoinneissa nousi esiin, että varhainen tuki auttaa jaksamaan omaishoitajuuden eri vaiheissa. Jos omaishoitotilanne oli haastava ja eikä voimia ollut elintapamuutoksiin, ryhmä silti lisäsi voimavaroja, vahvisti osallisuutta ja mahdollisti vertaistuen ja oman ajan. Myöhemmin tilanteen helpottaessa oli mahdollista keskittyä elintapoihin.
Juurruttaminen ja levitys:
Virtaa omaan eloon -mallit juurrutetaan osaksi Oulun seudun omaishoitajat ry:n toimintaa. Mallien levittämistä toiminta-alueella sekä valtakunnallisesti on edistetty järjestämällä ammattilaisille perehdytystilaisuuksia ja jakamalla materiaaleja yhdistyksille, hyvinvointialueille, kunnille, seurakunnille ja elintapaverkostoille. Yhteistyö eri toimijoiden kanssa on ollut keskeistä kohderyhmän tavoittamisessa ja ryhmien toteuttamisessa.
Resurssit:
- Ohjaajaresurssi: Ryhmää voi ohjata yksin, työparin tai vapaaehtoisen kanssa. Suositeltavaa on sote- tai elintapaohjauksen tausta, mutta materiaali on suunniteltu matalan kynnyksen toimintaan.
- Kesto ja aikataulutus: Ryhmämallit sisältävät 6–8 tapaamista (1,5–2 h/kerta). Hyvinvointituokio on lyhyempi (n. 1,5 h). Ryhmän keston lisäksi aikaa tulee varata myös ryhmään valmistautumiseen sekä materiaalien tulosteluun ja kasaamiseen sekä viestintään. Ryhmän markkinointi tulee aloittaa jo hyvissä ajoin ennen ryhmän alkua.
- Tilat: Rauhallinen tila, jossa iso näyttö tai videotykki, sekä tuolit ja pöydät kirjoittamista varten. Jos tilassa tarjotaan kahvia, huomioidaan tarvittavat välineet ja astiat. Etäryhmään tarvitaan ohjaajalle rauhallinen tila, jossa on hyvä nettiyhteys.
- Osallistujien materiaalit: Sekä paikan päällä että etäryhmäläisille tarvitaan kansio, välilehdet, kynä ja teemojen tulosteet. Etäryhmän kansiot postitetaan ennen ryhmän alkua.
- Kustannukset: Pääosin vähäisiä (kynät, kansiot, tulosteet, mahdollinen postitus). Tarjoilut ja lisämateriaalit eivät ole pakollisia. Mahdollinen tilavuokra.
Käyttöönoton edellytykset:
- Riittävä valmistautumisaika (viestintä, markkinointi, materiaalien tulostus).
- Yhteistyö kumppaneiden kanssa tilojen ja kohderyhmän tavoittamiseksi.
- Ohjaajan perehtyminen materiaaleihin ja ryhmän ohjaamiseen.
- Mahdollisuus soveltaa mallia eri kohderyhmille ja toimintaympäristöihin.
Vaiheittainen juurrutusprosessi:
1. Pilotointi
- Toteutetaan ryhmämallit ensimmäisille kohderyhmille.
- Kerätään osallistujapalautetta, arviointituloksia ja ohjaajien havaintoja.
- Tehdään tarvittavat muutokset sisältöihin, teemoihin ja toteutustapaan.
2. Perehdytys ja osaamisen vahvistaminen
- Järjestetään perehdytystilaisuudet ammattilaisille ja yhteistyökumppaneille.
- Varmistetaan, että ohjaajat tuntevat materiaalit, rakenteen ja ryhmämallien soveltamisen.
- Tarjotaan tukea ja mahdollisuus kysyä neuvoja mallin käyttöönotossa.
3. Levitys ja käyttöönoton laajentaminen
- Jaetaan malli ja materiaalit kiinnostuneille tahoille.
- Kannustetaan toimijoita soveltamaan mallia omiin kohderyhmiinsä.
- Hyödynnetään hankkeessa syntyneitä kumppanuuksia tavoitteena monitoimijainen toteutus.
4. Vakiinnuttaminen osaksi toimintaa
- Malli otetaan osaksi säännöllistä ryhmä- ja tapahtumatoimintaa.
- Vuosittainen suunnittelu ja aikataulutus varmistavat jatkuvuuden.
- Kerätään säännöllisesti palautetta ja arviointia mallin toimivuudesta, jotta se kehittyy ajan ja tarpeiden mukaan.
Pilotoinneissa ryhmään osallistujilta kerättiin alku- ja loppuarvioinnit sekä palautetta koko prosessin ajan. Hyvinvointituokioissa oli loppupalaute. Tuokioihin osallistui omaishoitajien lisäksi muitakin aiheista kiinnostuneita. Tulokset osoittivat, että osallistujien tieto lisääntyi, voimavarat ja osallisuus vahvistuivat ja lisäksi avointen palautteiden perusteella ryhmissä saatiin vertaistukea. Monet osallistujat tekivät elintapamuutoksia, kuten paransivat ruokarytmiä, lisäsivät liikuntaa ja kiinnittivät huomiota uneen. Oman hyvinvoinnin merkitys, myönteinen ajattelutapa ja armollisuus itseä kohtaan vahvistuivat ja sosiaaliset suhteet laajenivat.
Poimintoja ryhmiin osallistuneiden kuvaamista elintapamuutoksista ja hyödyistä:
- Lisännyt kotiliikuntaa ja aloittanut säännöllisen lenkkeilyn.
- Aloitin kuntosaliharrastuksen ja tanssin.
- Pyrkinyt syömään aamupalan (en aiemmin syönyt).
- Olen saanut sokeriarvoni kuriin.
- Ruokavalioon rytmin muutoksia sekä sisällön muokkaamista.
- Lisännyt kasviksia.
- Ymmärtää, että minullakin on oikeus ottaa omaa aikaa itseni hyvinvointiin ja kuinka pienilläkin asioilla ja tavoilla sen mahdollistan.
- Sain parempaa arkijaksamista!
- Pystyn paremmin tiedostamaan, että oma hyvinvointi merkitsee hyvää arkea paitsi itselle myös hoidettavalle.
Kaikki eivät voineet toteuttaa muutoksia heti kuormittavan elämäntilanteen vuoksi, mutta ryhmä tarjosi hengähdystauon ja oman ajan. Seurannassa noin puoli vuotta ryhmän päättymisen jälkeen monet muutokset olivat juurtuneet arkeen ja osallistujat olivat innostuneet jatkamaan hyvinvointitekoja. Palautteessa korostuivat vertaistuen merkitys, konkreettiset vinkit ja kannustava ilmapiiri.
Yllättävää oli se, kuinka paljon annettiin hyvää palautetta materiaaleista. Niin toimintaan osallistuneet kuin ammattilaisetkin kokivat hankkeessa tuotetut materiaalit laadukkaina ja tukevan elintapa-asioiden pohtimista ja kannustavan muutoksiin.
KOONTI TULOKSISTA: (Vuosilta 2024-2025, luvut täydentyvät vuoden 2026 aikana)
OmaElo-hankkeen aikana saavutettiin erittäin hyviä tuloksia suhteessa hankkeelle asetettuihin tavoitteisiin. Koonti on tehty 1/2026 jolloin hanke on vielä kesken. Tavoitettu kohderyhmä ja tulosten määrä vielä lisääntyy. Hankkeessa on ollut muutakin toimintaa kuten vapaaehtoisia liikunta- ja kulttuurikavereita, mutta tässä on kuvattu vain ryhmiin ja Hyvinvointituokioihin osallistuneiden tulokset.
Tuokioita järjestettiin 27 kpl ja ryhmiä 8. Tuokio- ja ryhmätoiminnassa osallistujia oli yhteensä 381, joista omaishoitajia tai läheisestään huolehtivia oli 220. Näistä ryhmiin osallistuneita oli 54. Toiminnan monimuotoisuus (erilaiset ryhmät ja tuokiot) mahdollisti sen, että ihmiset pystyivät osallistumaan heille sopivalla tavalla. Lisäksi toimintaan osallistui myös muita kuin omaishoitajia, mikä laajensi toiminnan kautta syntyneitä hyötyjä. Tässä esitellään kaikkien osallistuneiden ja omaishoitajien tulokset rinnakkain.
Osallisuuden vahvistuminen:
Tulokset ylittivät selvästi asetetut tavoitteet. Kaikista vastanneista 89 % koki osallisuutensa vahvistuneen (vastanneita 375). Omaishoitajista 92 % koki osallisuutensa vahvistuneen (tavoite 80 %, vastanneita 197). Ryhmiin osallistuneiden omaishoitajien (vastanneita 38) Osallisuusindikaattorin keskiarvo nousi 69,3 → 79,8, mikä on korkeampi kuin koko Suomen (73,6) tai Pohjois-Pohjanmaan väestön (74,2) keskiarvo.
Voimavarojen vahvistuminen:
Kaikista vastanneista voimavarojen vahvistumista koki 90 % (vastaajia 379). Omaishoitajista 93 % koki voimavarojensa vahvistuneen (tavoite 60 %, vastanneita 198). Tulokset osoittavat, että ryhmämuotoiset toimintamallit ja yksittäiset tuokiot vastasivat hyvin omaishoitajien esiin tuomiin tarpeisiin ja tukivat heidän hyvinvointiaan.
Tiedon lisääminen ja elintapamuutosten tukeminen:
Kaikista vastaajista 95 % (vastaajia 355) koki saaneensa uutta tietoa toimintojen myötä. Omaishoitajista 96 % koki saaneensa uutta tietoa (tavoite 80 %, vastaajia 196).
Ryhmään osallistuneista omaishoitajista elintapamuutoksia kuvasi tehneensä 68 % (tavoite 80 %, vastaajia 41), mikä jäi alle tavoitteen. Tulosta voidaan kuitenkin pitää vahvana, sillä tavoite oli korkea ja osa vastaajista ei vielä osannut arvioida muutosta. Yleisimmät elintapamuutokset liittyivät liikuntaan, kulttuuriin, ravintoon, uneen, stressinhallintaan, mielen hyvinvointiin ja sosiaalisiin suhteisiin. Viivästetyssä arviossa 8/9 koki muutosten säilyneen ja 7/9 oli tehnyt uusia muutoksia ryhmän päättymisen jälkeen. Tämä osoittaa toiminnan myötä alkaneen prosessin jatkuneen.
Materiaalituotanto ja ammattilaisten tavoittaminen:
Vuoden 2025 lopussa valmistunut Virtaa omaan eloon -toimintamalli ja materiaalipaketti laajensivat toiminnan hyödynnettävyyttä. Materiaalipaketti sisältää ryhmärungot, harjoitukset, ohjaajan oppaan sekä Hyvinvointituokioiden materiaalit. 2 perehdytystä tavoitti 54 ammattilaista, joista 42/44 aikoo hyödyntää materiaaleja työssään. 168 henkilöä/organisaatiota eri puolilta Suomea tilasi materiaalit. Tämä mahdollistaa mallin käytön ja kokeilun hankkeen pilottialueen ulkopuolella ja tukee sen juurtumista. 2 kk:n jälkeen kysytyn palautteen perusteella materiaaleja on jo käytössä kunnissa, seurakunnissa, hyvinvointialueilla ja järjestöissä sekä on tehty suunnitelmia käyttöönotolle.
Lisäksi tietoa levitettiin elintapa-aiheisilla reelseillä (12 kpl) ja julkaisuilla (4 kpl), joiden katseluita oli yhteensä 7693.
Saadun hyvän palautteen vuoksi hankkeessa jatketaan materiaalien juurruttamista ja levittämistä niin, että loppuvuonna 2026 julkaistaan uusi nettisivusto, johon on koottu hankkeessa tuotettua materiaalia elintapamuutosten tueksi. Sivusto on tarkoitettu niin työikäisten ja ikääntyneiden hyvinvoinnistaan kiinnostuneiden tueksi ja myös ammattilaisten käyttöön.
Kansikuva
