Työhönvalmennuksen vertaisvalmentaja on työhönvalmennuksen palvelutoiminnan tuotannon yksi toimintamuoto.
Pähee OTE-hankkeen vertaisvalmentajamallia on jatkokehitetty työparityöskentelyksi työhönvalmentajan kanssa. Työhönvalmentajalla on nimetty työpari vertaisvalmentajista, joka osallistuu myös työhönvalmennuksen tiimitapaamisiin.
Toimintamallia ei ole vielä arvioitu.
Vertaisvalmentajatoiminnalla ratkaistaan asiakasosallisuutta julkisten palvelujen osaamispääomana.
Samalla edistetään asiakkaiden työllistymisen mahdollisuuksia oman organisaation toimesta.
Toiminnalla tuotetaan mahdollisimman saavutettavaa ja vaikuttavaa palvelua.
Vammaisten työllistymisen lisääminen on yksi tärkeä yhteinen tavoite. Työllistymisen myötä toteutuu vammaisten yhteiskuntaosallisuus YK:n ihmisoikeuksien ja yhdenvertaisuuslain mukaisesti.
Työhönvalmennuksen vertaisvalmentajatoiminta kehitettiin STM:n OTE Kärkihankekokonaisuudessa vuosina 2017-2018 Pähee OTE-hankkeessa Päijät-Hämeessä.
Asiakkaan tarpeet ovat oikean osallisuuden ja työllistymisen toteutumisessa (vertaisvalmentajalle).
Asiakkaan tarpeina on matalan kynnyksen palvelu työelämän tukeen (kokemusasiantuntijuus ammattilaisen tuen rinnalle).
Ammattilaiselle tarpeita ovat modernin ammattilaisen ja työnjakamisen näkökulmat.
Organisaatiolle toiminta tuottaa vastinetta resurssi- ja imagotarpeelle sekä palvelukehittämisen tarpeelle.
Yhteiskunnallista työllistymisen, talouden ja yhteiskuntaosallisuuden sekä eriarvoistumisen vähenemisen näkökulmatarpeet.
Vammaispalvelujen työhönvalmennuksen asiakkaat, joilla omakohtaista kokemusta työn hakemisesta tai työllistymisestä.
Asiakkaat ovat saaneet yhteiskoulutuksen työhönvalmentajien kanssa tehtävään. Vertaisvalmentajilla on säännöllisiä yhteiskokoontumisia ja lisäkoulutuksia sekä yhteinen viestintäkanava.
Vertaisvalmentajatyöparit ovat työhönvalmennustiimin jäseniä ja osallistuvat tiimikokouksiin yhdessä työhönvalmentajaparin ja toiminnan esihenkilön kanssa (kokoontuminen Lahden Palvelutorilla / Teams-yhteydellä).
Vertaisvalmentajatyöparit ovat jatkokouluttajina työhönvalmentajien ja koordinaattorin kanssa seuraavissa vertaisvalmentajakoulutuksissa.
Vertaisvalmentajia työskentelee myös työhönvalmennuksen palvelun palkkiolla erillisissä yksittäisissä työtehtävissä (työparit ovat kiinteämmin työhönvalmentajan kanssa jatkuvasti ja eri yhdistelmätehtävissä työskenteleviä). Vertaisvalmentajia työskentelee myös Lahden Palvelutorilla työhönvalmennuksen sekä Palvelutorin eri tehtävissä.
Mallilla tavoitellaan työhönvalmennuspalvelun resurssin ja palvelumenetelmien täydentymistä.
Tavoitteena on palvelun vaikuttavuuden lisääntyminen asiakastyytyväisyytenä ja asiakkaiden työllistymisenä ja työssä pysymisenä.
Vammaisten inkluusion toteutumisen lisääntyminen (asiakas toteuttaa palvelua henkilöstön rinnalla ja Lahden Palvelutorilla yhteistoiminta-alustassa).
Vertaisvalmentajasopimukset > lukumäärä sekä toimintaan käytettävissä oleva talousseuranta.
Työnkuvat - työhönvalmentajien työn parempi kohdentuminen vaativiin tehtäviin > työaikaseuranta/Wepropol-kysely.
Vertaisvalmentajien työtyytyväisyys > kysely
Asiakastyytyväisyyskysely > asiakkaat ja työnantaja.
Lahden Palvelutorilla vertaisvalmentajan luona käynnit > seuranta.
Pähee OTE-hankkeessa 2017-2018 vertaisvalmentajamalli hyväksyttiin eri toimijoiden yhteisellä konsensussopimuksella jatkossa käytettäväksi toimintamalliksi.
Kehittämistyö on tehty olemassa olevalla henkilöstöllä lähijohtamisen ja tiimityöskentelyn tuloksena. Hanketyöntekijä on ollut toiminnan lähiesimies hankkeen jälkeen ja yksi työhönvalmentajista oli hankeaikana perehtynyt mallin käytännön kokeilupilottiin. Rahaa malli on saanut talousarvioon hankkeen myötä tietyn vuosittaisen osuuden toimialalle. Käytännössä mallin viestintään sisään ja ulospäin on panostettu omalla osaamisella.
Työhönvalmennuksen vertaisvalmentaja on työhönvalmennuksen palvelutoiminnan tuotannon yksi toimintamuoto.
Pähee OTE-hankkeen vertaisvalmentajamallia on jatkokehitetty työparityöskentelyksi työhönvalmentajan kanssa. Työhönvalmentajalla on nimetty työpari vertaisvalmentajista, joka osallistuu myös työhönvalmennuksen tiimitapaamisiin.
Koulutettu yhteensä 72 henkilöä (palvelun käyttäjäasiakasta) vuosien 2018-2025 aikana. Koulutuksen sisällöt ja toiminnan kuvaukset ovat tärkeitä alusta pitäen viestiä oikein ja motivoida sekä valita kohderyhmä mahdollisimman oikein kohdennetusti. Palkkiolla on koulutetuista työskennellyt arviolta noin 70% .
Työhönvalmentajat arvioineet toiminnan asteikolla 1-10 (2/2020): alkuperäisen mallin toimivuuden ja uskon malliin ka. 7,2 ja mallin jatkotoimivuuden ja uskon malliin ka. 8,8.
Vertaisvalmentajat ovat haastattelujen kautta kertoneet, kokeneensa voimaantuvansa tukiessaan vertaisiaan ja olemalla aidosti, oikeasti tarpeellisia oman toiminnan tuottajia. He ovat upeasti ottaneet käyttöön koronankin myötä uusia toimintatapoja, kuten Facebook-livelähetykset (The Osaaja Työssään - Facessa) ja "ulkoiluta vertaisvalmentajaa"- tyyppisillä vertaiskeskustelu-ulkoiluilla. Erityisen hienoa on heidän työskentelynsä myös Lahden Palvelutori-monitoimija-alustalla kaikkien alustalla asioivien ihmisten keskellä (ei vain vammaisten vertaisten kesken omissa toimipaikoissa tavaten).
Toimintamallin käyttöönotto ja soveltaminen vaatii ennen kaikkea asennetta ja pitkäjännitteisyyttä. Työntekijöiden motivointi ja mahdollistaminen ottamaan työpariksi asiakas ja luottaa hänelle tehtäviä ja valtaa. Myös organisaation tulee olla valmis mahdollistamaan ja hyväksymään sekä tahtomaan asiakasosaamisen palvelutuotantoon, tämä vaatii riskinottokykyä ja luovuutta. Asiakaskunnan ajattelutavan muuttuminen niin, että vertaisuus on osa oikeaa palvelutuotantoa voi olla pidempikestoinen prosessi.
Toiminta on sovellettavissa moniin eri kohderyhmiin ja toimintaympäristöihin.
Toimintaa suunnitellessa kannattaa miettiä, olisiko suoraan palkkaaminen palkkiota parempi vaihtoehto.
Oikeaa työparityöskentelyä kannattaa ohjata ja vaalia koko ajan sekä yhteisesti muotoilla tarpeisiin vastaavaksi käyttöönoton jälkeen.