Työllisyydenhoidon toimintaympäristö ja vaatimukset ovat jatkuvassa muutoksessa, sillä työllistymiseensä tukea tarvitsevia työnhakijoita ja kuntoutujia on paljon. Suomalaisista työikäisistä henkilöistä yli puolella on vähintään yksi vamma tai sairaus. Heistä 600 000 henkilön oman arvion mukaan vamma tai sairaus vaikuttaa työhön tai työmahdollisuuksiin.
Työllisyydenhoidossa on hiljalleen nähtävissä siirtymää suurista, kaikille sopivista palveluista yksilöllisen palvelutarpeen kohtaaviin palvelukokonaisuuksiin. Tukipalveluita tarjoavien organisaatioiden on oltava jatkuvasti valmiita muuttamaan toimintaansa ja muutokset tarjoavat kolmannelle sektorille uusia mahdollisuuksia.
Suomi on suhteellisen pieni maa, mutta alueelliset erot työllisyydenhoidon kentällä ovat melko suuria, eivätkä toimijat aina tunne toistensa toimintamuotoja ja palveluja kovin hyvin. Tekemällä yhteistyötä eri tahojen kanssa järjestöjen on helpompi pysyä mukana muutoksissa. Asiakkaille tai työllistettäville pystytään tarjoamaan laajempia ja sujuvampia palvelupolkuja. Pienemmät palveluntuottajat esimerkiksi pärjäävät paremmin työllisyyspalvelujen kilpailutuksissa, kun ne osallistuvat niihin useamman toimijan verkostona tai konsortiona.
Käsikirja on suunniteltu yhteistyössä työllisyystoimijoiden kanssa ja se on suunnattu erityisesti työllistymistä edistäville järjestötoimijoille. Käsikirjassa on myös paljon yhteistyöhön ja verkostoitumiseen liittyviä ohjeita ja malleja, jotka soveltuvat kaikille yhteistyön kehittämisestä ja järjestöjen työllistämisestä kiinnostuneille.