Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa
Verkostodialoginen asiakastyö
Tiivistelmä
Verkostodialogisen asiakastyön lähtökohtana on asiakkaan arki: tilanne, tarve ja voimavarat. Toimintamalli sopii erityisesti tilanteisiin, joissa asiakas tarvitsee useita erilaisia palveluita.
Tavoitteena on eri osapuolten vastuun- ja työnjaon selkiyttäminen ja konkreettisen tukisuunnitelman luominen asiakkaalle. Verkostopalaverissa tutkitaan omia toimintamahdollisuuksia ja etsitään sopivaa tukea ja keinoja, joilla huolet voivat huojentua.
Ulkopuoliset dialogin vetäjät (verkostokonsultit) ohjaavat palaverin kulkua. Alueelliset verkostokoordinaattorit koordinoivat konsulttien työtä ja palaveritilauksia.
Lue lisää verkostokonsulttitoiminnan rakenteesta
Dialogisuus ammattilaisen ja perheen välillä (Thl.fi)
Verkostodialogisen asiakastyön vaiheet: verkostopalaverin suunnittelu ja toteutus
- Neuvottelu: palaverin tilaus ja valmistelu
- Dialogi: palaverin aloitus ja dialogi
- Keskustelu: palaverin yhteenveto ja lopetus
- Neuvottelu: palaverin jälkitoimet
Huom! Verkostodialogisen toiminnan luonteeseen kuuluu työmenetelmien joustavuus ja soveltaminen tilanteen kannalta mielekkäällä tavalla.
Verkostokonsultin tehtävät ulkopuolisena fasilitoijana
- edistää moniäänistä keskustelua eri toimijoiden välillä, jotta päästäisiin eteenpäin jumiutuneista tilanteista
- suunnata keskustelua tulevaisuuteen ja edistää uskottavaa toiveikkuutta
- auttaa kuulluksi tulemista ja kuuntelua monen ihmisen palaverissa
- nostaa toimivan arjen yhteissuunnittelun kiintopisteeksi
- johtaa tilannetta ja helpottavat kysymyksillään perhettä, läheisiä ja työntekijöitä ajattelemaan ääneen toiveitaan, siihen liittyviä tekoja ja tukea sekä huolia ja niiden huojentumista.
- tukea ydinteemojen esiin nostamisessa ja olennaisten seuraavien askeleiden sopimisessa
- selkeyttää yhteistoimintaa
Toimintamallin taustalla ennakointidialogi-työskentelytapa
Verkostodialoginen asiakastyö perustuu 2000-luvun alkupuolella kehitettyyn Ennakointidialogi -verkostotyöskentelymenetelmään. Menetelmä on kuvattu perusteellisesti verkostokonsulttien työn tueksi julkaistuissa käsikirjoissa.
Muita verkostodialogisia asiakastyön toimintatapoja ovat mm. läheisneuvonpito ja avoimet dialogit.
Dialoginen huolen puheeksi ottaminen
Ammattilaisen huoli asiakkaan tilanteesta on usein alkusysäys verkostopalaverin tilaamiselle. Huolen puheeksi ottaminen tarkoittaa, että ammattilainen ottaa oman huolensa esiin esimerkiksi asiakkaan, huoltajan tai alaisen kanssa ja pyytää apua sen huojentamiseen. Tärkeää on, että huoli otetaan puheeksi kunnioittavalla tavalla. Yhteistyö ja luottamus rakentuvat, kun asiat otetaan puheeksi kunnioittavasti, avoimesti ja rohkeasti.
Huolen puheeksi ottaminen (Thl.fi)
Arviointi
Toimintamallia ei ole vielä arvioitu.
Toimintamallin kuvaus
Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet
Palvelujärjestelmämme on erikoistunut ja sektorikeskeinen. Erikoistuneet palvelut toimivat silloin, kun asiakkaan tarpeet ovat selvärajaisia, eikä moniammatillisen yhteistyön koordinointia tarvita.
Verkostodialogista asiakastyötä tarvitaan kun kohdataan monimutkaisia tilanteita, jotka vaativat eri alojen osaamisen yhdistämistä ja siten sektorirajojen ylittämistä. Työskentelyn lähtökohtana on aina asiakkaan arki ja siihen liittyvät toimijat.
Toimintamallin keskeiset edellytykset
Verkostodialogisen asiakastyön juurruttaminen vaatii vahvan rakenteen
Toimintamallia käytetään erityisesti aluilla, joilla on koordinoitua verkostokonsulttitoimintaa: osaavia verkostokonsultteja, työtä ja tilauksia koordinoiva verkostokoordinaattori/yhdyshenkilö ja tekemistä mahdollistava ja ohjaava ylisektorinen johtamisrakenne.
Lue lisää verkostokonsulttitoiminnan rakenteesta
Osaaminen ja koulutus
Verkostokonsulttien tulee hallita erilaisia dialogisuuteen perustuvia ja yhteistyötä selkeyttäviä ennakointidialogimenetelmiä.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on kouluttanut yhdessä kuntien ja maakuntien kanssa sosiaali-, terveys-, opetus- ja nuorisoalan ym. alojen ammattilaisia verkostokonsulteiksi. Verkostokonsulttitoiminta edellyttää hallintokuntien rajat ylittävää johtamis- ja koordinaatiorakennetta. Siksi koulutuksen aikana kehitetään paikallista/maakunnallista verkostokonsulttipankkia, jonka koordinaattorilta työntekijät ja esimiehet voivat tilata selkeyttäviä verkostopalavereja, ennakointidialogeja. Koulutus tuottaa kuntaan/alueelle ylisektorisen verkostokonsulttipankin.
Koulutusta uudistetaan, eikä THL tällä hetkellä tarjoa koulutuksia.
Verkostokoordinaattoreita ja verkostodialogisen asiakastyön yhteyshenkilöitä löytyy eri puolilta Suomea. Alueellisesti koulutetaan myös dialogisia verkostotyön osaajia.
Alueiden verkostokoordinaattorit ja yhteyshenkilöt
Toimintamallin ydinsisältö
Verkostodialogisen asiakastyön lähtökohtana on asiakkaan arki: tilanne, tarve ja voimavarat. Toimintamalli sopii erityisesti tilanteisiin, joissa asiakas tarvitsee useita erilaisia palveluita.
Tavoitteena on eri osapuolten vastuun- ja työnjaon selkiyttäminen ja konkreettisen tukisuunnitelman luominen asiakkaalle. Verkostopalaverissa tutkitaan omia toimintamahdollisuuksia ja etsitään sopivaa tukea ja keinoja, joilla huolet voivat huojentua.
Ulkopuoliset dialogin vetäjät (verkostokonsultit) ohjaavat palaverin kulkua. Alueelliset verkostokoordinaattorit koordinoivat konsulttien työtä ja palaveritilauksia.
Lue lisää verkostokonsulttitoiminnan rakenteesta
Dialogisuus ammattilaisen ja perheen välillä (Thl.fi)
Verkostodialogisen asiakastyön vaiheet: verkostopalaverin suunnittelu ja toteutus
- Neuvottelu: palaverin tilaus ja valmistelu
- Dialogi: palaverin aloitus ja dialogi
- Keskustelu: palaverin yhteenveto ja lopetus
- Neuvottelu: palaverin jälkitoimet
Huom! Verkostodialogisen toiminnan luonteeseen kuuluu työmenetelmien joustavuus ja soveltaminen tilanteen kannalta mielekkäällä tavalla.
Verkostokonsultin tehtävät ulkopuolisena fasilitoijana
- edistää moniäänistä keskustelua eri toimijoiden välillä, jotta päästäisiin eteenpäin jumiutuneista tilanteista
- suunnata keskustelua tulevaisuuteen ja edistää uskottavaa toiveikkuutta
- auttaa kuulluksi tulemista ja kuuntelua monen ihmisen palaverissa
- nostaa toimivan arjen yhteissuunnittelun kiintopisteeksi
- johtaa tilannetta ja helpottavat kysymyksillään perhettä, läheisiä ja työntekijöitä ajattelemaan ääneen toiveitaan, siihen liittyviä tekoja ja tukea sekä huolia ja niiden huojentumista.
- tukea ydinteemojen esiin nostamisessa ja olennaisten seuraavien askeleiden sopimisessa
- selkeyttää yhteistoimintaa
Toimintamallin taustalla ennakointidialogi-työskentelytapa
Verkostodialoginen asiakastyö perustuu 2000-luvun alkupuolella kehitettyyn Ennakointidialogi -verkostotyöskentelymenetelmään. Menetelmä on kuvattu perusteellisesti verkostokonsulttien työn tueksi julkaistuissa käsikirjoissa.
Muita verkostodialogisia asiakastyön toimintatapoja ovat mm. läheisneuvonpito ja avoimet dialogit.
Dialoginen huolen puheeksi ottaminen
Ammattilaisen huoli asiakkaan tilanteesta on usein alkusysäys verkostopalaverin tilaamiselle. Huolen puheeksi ottaminen tarkoittaa, että ammattilainen ottaa oman huolensa esiin esimerkiksi asiakkaan, huoltajan tai alaisen kanssa ja pyytää apua sen huojentamiseen. Tärkeää on, että huoli otetaan puheeksi kunnioittavalla tavalla. Yhteistyö ja luottamus rakentuvat, kun asiat otetaan puheeksi kunnioittavasti, avoimesti ja rohkeasti.
Huolen puheeksi ottaminen (Thl.fi)
Käyttöönotossa ja levittämisessä huomioitavaa
Linkkejä
Dialogisuus ammattilaisen ja perheen välillä (Thl.fi)
Sovelluksia ja oppeja verkostodialogisesta asiakastyöstä
Eksotessa kehitetty toimintamalli: Lapsen hyvä tilanne -neuvonpito vanhempien erotilanteessa (pdf)
Täydentyy.
Kirjallisuutta dialogisista toimintavoista ja menetelmistä
- Eriksson, E. & Arnkil, T. E: (2012) Huoli puheeksi – Opas varhaisista dialogeista
- Kokko, R-L.(2006): Tulevaisuuden muistelu. Ennakointidialogit asiakkaiden kokemina. Helsinki: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus (Stakes).
- Kokko, R-L. & Koskimies, M. (2007): Ennakointidialogit moniammatillisena yhteistyömuotona: Dialogisten verkostopalaverien välitön palaute. Raportteja 17. Helsinki: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus (Stakes)
- Seikkula, J. & Arnkil, T., E.(2011): Dialoginen verkostotyö. 3. painos. Teema. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)
På svenska
- Eriksson, E. & Arnkil, T.E. (2006): Ta upp oron. En handbok i tidiga dialoger. Opas 64. Helsinki: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus (Stakes).
Ta upp oron, En handbok i tidiga dialoger THL:n kirjakaupassa
In English
- Eriksson, E. & Arnkil, T. E. (2009): Taking up One's Worries. A Handbook on Early Dialogues. Guide 1. Helsinki: The National Institute for Health and Welfare. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL).
Taking up One's Worries. A Handbook on Early Dialogues THL:n kirjakaupassa - Seikkula, J. & Arnkil, T., E.(2014) Open Dialogues and Anticipations. Respecting Otherness in the Present Moment. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)
Taustatiedot
Maantieteellinen alue
Valtakunnallinen
Kehittäjäorganisaatiot
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)
Rahoittaja
Ei erillisrahoitusta