Vastuunottokyselyllä haluttiin selvittää työntekijöiden kokemus yksikön tehtävien jakautumisesta. Ensimmäisellä kyselyllä selvitettiin alkutilanne ja myöhemmin samalla kyselyllä seurattiin kehittämistoimien vaikuttavuutta.
Perehdytyslomake kehitettiin ja otettiin käyttöön, jotta voitiin varmistaa, että jokainen työntekijä perehtyy yksikössä käytettävien ohjelmien ja sovellusten käyttöön.
Toimintamallia ei ole vielä arvioitu.
Vuonna 2024 tehdyssä riskien arvioinnissa nousi esiin, ettei työtehtäviin sisältyvä vastuu jakaudu tasaisesti. Työyhteisö koki, että jokainen työntekijä ei tee kaikkia työvuoroon kuuluvia tehtäviä. Tehtävät kasautuivat tietyille henkilöille.
Myös syksyllä 2024 toteutetussa Mitä kuuluu - kyselyssä kohdan "asenteemme on toimimme yhdessä" tulos oli laskenut. Vuonna 2023 tätä mieltä oli 82,4% ja vuonna 2024 enää 53,3% työntekijöistä.
Pajukujan asumisyksikkö on Varsinais-Suomen hyvinvointialueella, Laitilassa sijaitseva kehitysvammaisten asumisyksikkö. Yksikössä on 15 asiakaspaikkaa, joista 9 on ympärivuorokautisen asumisen paikkoja ja 6 yhteisöllisen asumisen. Asiakkaat ovat lievästi, keskivaikeasti tai vaikeasti kehitysvammaisia aikuisia. Asiakkaiden ikäjakauma on 23-83 vuotta .
Pajukujan asumisyksikössä työskentelee palveluvastaava, vastaava ohjaaja, sairaanhoitaja, asumisen ohjaaja sekä hoitajia. Työskentelyssä korostuu yksilöllisellä tuella osallistuvaan kansalaisuuteen kannustaminen ja oman näköisen arjen mahdollistaminen.
Kohderyhmänä on asumisyksikön henkilökunta . Vetoa ja Pitoa hankkeen kehittämistoimenpiteiden suunnitteluun on tiimin lisäksi osallistunut muu henkilökunta on yksikköpalavereissa sekä kehittämispäivässä. Kehittämistoimenpiteiden toteuttamiseen osallistuu koko asumisyksikön henkilökunta.
Muutosten tavoitteena on, että kaikki ottavat vastuuta työvuoron tehtävistä ja tehtävät jakautuvat tasaisesti. Tavoitetila on, että kolmen vuoden kuluttua Mitä kuuluu- kyselyn osion "toimimme yhdessä" tulos on jälleen 80%.
Muutosta seurataan myös vastuunottokyselyllä, joka on tehty ennen kehittämistoimenpiteiden käyttöönottoa maaliskuussa 2025, kaksi kuukautta käyttöönoton jälkeen toukokuussa 2025 ja tehdään vielä seurantakysely elo-syyskuussa 2025.
Perehdytyslomakkeen tavoite on, että kaikki työntekijät hallitsevat yksikön arjessa käytettävät ohjelmat ja sovellukset.
Kehittämistoimenpiteiden vaikuttavuutta mitataan vuosittaisilla Varhan mitä kuuluu kyselyillä sekä yksikössä toteutettavilla vastuunottokyselyillä.
Vastuunottokysely tehtiin vetoa ja pitoa projektin tiimin kesken. Kysely esiteltiin henkilökunnalle ja linkki lähetettiin jokaisen sähköpostiin. Kyselyssä oli pelkkiä monivalintakysymyksiä ja se pidettiin tarkoituksella lyhyenä, jotta kyselyyn vastaaminen ei kuormita kiireisen arjen keskellä. Kyselyyn vastattiin nimettömänä. Työntekijät kokivat kyselyn hyödylliseksi ja vastausprosentti oli 100.
Perehdytyslomake kehitettiin myös vetoa ja pitoa projektin tiimin kesken. Se esiteltiin henkilökunnalle yksikön yhteisessä yksikköpalaverissa. Lomakkeen käyttöönotto vaati työntekijöiden omaa panostusta, mikä onnistui yksikössä hyvin. Täytetyt perehdytyslomakkeet palautettiin palvelusvastaavalle, joka vastasi perehtymisen toteutumista.
Vastuunottokyselyllä haluttiin selvittää työntekijöiden kokemus yksikön tehtävien jakautumisesta. Ensimmäisellä kyselyllä selvitettiin alkutilanne ja myöhemmin samalla kyselyllä seurattiin kehittämistoimien vaikuttavuutta.
Perehdytyslomake kehitettiin ja otettiin käyttöön, jotta voitiin varmistaa, että jokainen työntekijä perehtyy yksikössä käytettävien ohjelmien ja sovellusten käyttöön.
Vastuunottokysely kehitettiin työkaluksi työntekijöiden kokemusten selvittämiseen ja sillä voidaan seurata kehitettyjen toimintamallien toimivuutta.
Perehdytyslomake koettiin yksikössä toimivaksi ratkaisuksi eri ohjelmien ja sovellusten perehdytykseen ja se on otettu pysyvästi käyttöön myös uusien työntekijöiden perehdytyksessä.
Vastuunottokyselyyn saatiin hyvä vastausprosentti, koska kyselystä ei tehty liian monimutkaista. Vastaaminen oli nopeaa ja helppoa. Forms kysely oli toimiva, koska siihen sai vastattua nimettömästi ja siihen pääsi linkillä omasta sähköpostista.
Perehtymislomakkeen käyttöönotto vaatii henkilökunnan sitoutumista ja halukkuutta tehdä yhteistyötä. On tärkeää, että henkilökunta ymmärtää perehdytyslomakkeen tarkoituksen. Lomake on luotu varmistamaan, että jokainen osaa käyttää tarpeellisia ohjelmia, jolloin niiden käyttö ei kuormita vain osaa henkilökunnasta.