Vastuunoton selvittäminen ja -jakaminen kehitysvammaisten asumisyksikössä
Vastuunoton selvittäminen ja -jakaminen kehitysvammaisten asumisyksikössä
Toimintamallissa selvitettiin miten työt jakautuvat yksikössä työntekijöiden näkökulmasta. Työnjakoa helpottamaan kehitettiin työnjakolomake, joka täytetään aina vuoron alussa.
Toimintamallin nimi
Toimintamallissa selvitettiin miten työt jakautuvat yksikössä työntekijöiden näkökulmasta. Työnjakoa helpottamaan kehitettiin työnjakolomake, joka täytetään aina vuoron alussa.
Vastuunottokyselyllä haluttiin selvittää työntekijöiden kokemus yksikön tehtävien jakautumisesta. Ensimmäisellä kyselyllä selvitettiin alkutilanne ja myöhemmin samalla kyselyllä seurattiin kehittämistoimien vaikuttavuutta.
Perehdytyslomake kehitettiin ja otettiin käyttöön, jotta voitiin varmistaa, että jokainen työntekijä perehtyy yksikössä käytettävien ohjelmien ja sovellusten käyttöön.
Pajukujan asumisyksikkö on Varsinais-Suomen hyvinvointialueella, Laitilassa sijaitseva kehitysvammaisten asumisyksikkö. Yksikössä on 15 asiakaspaikkaa, joista 9 on ympärivuorokautisen asumisen paikkoja ja 6 yhteisöllisen asumisen. Asiakkaat ovat lievästi, keskivaikeasti tai vaikeasti kehitysvammaisia aikuisia. Asiakkaiden ikäjakauma on 23-83 vuotta .
Pajukujan asumisyksikössä työskentelee palveluvastaava, vastaava ohjaaja, sairaanhoitaja, asumisen ohjaaja sekä hoitajia. Työskentelyssä korostuu yksilöllisellä tuella osallistuvaan kansalaisuuteen kannustaminen ja oman näköisen arjen mahdollistaminen.
Kohderyhmänä on asumisyksikön henkilökunta . Vetoa ja Pitoa hankkeen kehittämistoimenpiteiden suunnitteluun on tiimin lisäksi osallistunut muu henkilökunta on yksikköpalavereissa sekä kehittämispäivässä. Kehittämistoimenpiteiden toteuttamiseen osallistuu koko asumisyksikön henkilökunta.
Vastuunottokysely tehtiin vetoa ja pitoa projektin tiimin kesken. Kysely esiteltiin henkilökunnalle ja linkki lähetettiin jokaisen sähköpostiin. Kyselyssä oli pelkkiä monivalintakysymyksiä ja se pidettiin tarkoituksella lyhyenä, jotta kyselyyn vastaaminen ei kuormita kiireisen arjen keskellä. Kyselyyn vastattiin nimettömänä. Työntekijät kokivat kyselyn hyödylliseksi ja vastausprosentti oli 100.
Perehdytyslomake kehitettiin myös vetoa ja pitoa projektin tiimin kesken. Se esiteltiin henkilökunnalle yksikön yhteisessä yksikköpalaverissa. Lomakkeen käyttöönotto vaati työntekijöiden omaa panostusta, mikä onnistui yksikössä hyvin. Täytetyt perehdytyslomakkeet palautettiin palvelusvastaavalle, joka vastasi perehtymisen toteutumista.
Vastuunottokysely kehitettiin työkaluksi työntekijöiden kokemusten selvittämiseen ja sillä voidaan seurata kehitettyjen toimintamallien toimivuutta.
Perehdytyslomake koettiin yksikössä toimivaksi ratkaisuksi eri ohjelmien ja sovellusten perehdytykseen ja se on otettu pysyvästi käyttöön myös uusien työntekijöiden perehdytyksessä.