Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa
Varpu-valmennus vastaa erityisesti kuntoutumisen alkuvaiheessa olevien nuorten aikuisten tarpeeseen saada kokonaisvaltaista ja rinnalla kulkevaa tukea. Varpu-hankkeessa pyrittiin vastaamaan kolmeen Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Savossa tunnistettuun keskeiseen haasteeseen: palveluiden saavutettavuuteen haja-asutusalueilla, nuorten lisääntyneeseen päihteiden käyttöön ja mielenterveyden haasteisiin sekä palveluiden vaikuttavuuden todentamiseen ja seurantaan.
Nuorten elämäntilanteissa voivat korostua mielenterveyden haasteiden lisäksi neurokirjon piirteet sekä arjen hallintaan, opiskeluun ja työllistymiseen liittyvät vaikeudet. Tällöin eteneminen suoraan opintoihin, työelämään tai muihin palveluihin ei välttämättä ole ajankohtaista, vaan nuori tarvitsee aikaa luottamuksen rakentamiseen, elämäntilanteen kokonaisvaltaiseen tarkasteluun ja yksilöllisen jatkopolun löytämiseen.
Haasteena on myös palvelujärjestelmän pirstaleisuus: nuorelle voi jäädä suuri vastuu sopivien palvelujen löytämisestä, niihin hakeutumisesta ja palvelusta toiseen siirtymisestä. Varpu-valmennuksessa nuoren arkea ja toimintakykyä vahvistetaan, tarvittavaa tukea ja palveluja sovitetaan yhteen ja nuoren rinnalla kuljetaan myös palveluiden siirtymävaiheissa. Tavoitteena on luoda kestävämpi perusta kuntoutumiselle ja etenemiselle kohti nuoren omia tavoitteita.
Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet
Varpu-valmennus on tarkoitettu kuntoutumisen alkuvaiheessa oleville nuorille aikuisille, jotka tarvitsevat yksilöllistä ja rinnalla kulkevaa tukea ennen etenemistä opintoihin, työelämään tai muihin palveluihin. Nuorten tilanteissa voivat korostua esimerkiksi mielenterveyden haasteet, neurokirjon piirteet sekä arjen hallintaan, opiskeluun ja työllistymiseen liittyvät vaikeudet.
Valmennusta tarvitsevat erityisesti nuoret, joiden toimintakyky tai elämäntilanne edellyttää aikaa arjen perustan vahvistamiseen, luottamuksen rakentamiseen ja omien tavoitteiden hahmottamiseen. Tuen tarve voi ulottua usealle elämänalueelle, jolloin yksittäinen palvelu ei välttämättä vastaa nuoren tilanteeseen riittävästi. Varpu-valmennuksessa tuki rakennetaan nuoren yksilöllisten tarpeiden ja voimavarojen pohjalta ja tarvittavia palveluja ja verkostoja kootaan hänen ympärilleen.
Toimintamallille asetetut tavoitteet
Varpu-valmennuksen tavoitteena on vahvistaa kuntoutumisen alkuvaiheessa olevien nuorten arjen hallintaa, toimintakykyä, hyvinvointia ja osallisuutta sekä tukea heidän etenemistään kohti omia tavoitteitaan, tarkoituksenmukaisia palveluja, opintoja tai työelämää. Valmennuksessa pyritään tunnistamaan nuoren yksilölliset voimavarat ja tuen tarpeet sekä vahvistamaan hänen minäpystyvyyttään ja toimijuuttaan.
Tavoitteena on lisäksi rakentaa nuorilähtöisiä, saavutettavia ja sujuvia palvelupolkuja, joissa nuori saa oikea-aikaista tukea eikä jää yksin palveluiden välisiin siirtymiin. Valmennuksessa hyödynnetään palveluohjausta ja verkostoyhteistyötä sekä tarvittaessa lähi- ja etävalmennuksen yhdistämistä tuen saavutettavuuden vahvistamiseksi.
Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin
Tavoitteiden toteutumista seurataan ja arvioidaan Varpu-mittarin, nuorten kokemusten sekä laadullisen arvioinnin avulla. Varpu-mittari on hankkeessa kehitetty itsearviointiväline, joka täytetään valmennuksen alussa, väliarvioinnissa ja lopussa. Sen avulla seurataan nuoren kokemaa muutosta erityisesti minäpystyvyydessä sekä arjen taidoissa ja elämänhallinnassa.
Vaikutuksia on arvioitu myös Pienet onnistumistarinat -haastatteluilla, joissa nuoret ovat kuvanneet valmennuksen aikana tapahtuneita muutoksia arjessa, hyvinvoinnissa ja tulevaisuuden näkymissä. Lisäksi valmennuksen aikana nuoren tilannetta, tuen tarpeita ja tavoitteiden etenemistä tarkastellaan yhdessä esimerkiksi Varpu-kartoituksen ja Tuen portaiden avulla.
Toimintamallin keskeiset edellytykset
Toimintamallin keskeinen edellytys on riittävä ja joustava henkilöstöresurssi, joka mahdollistaa yksilöllisen, nuoren tilanteen mukaan etenevän ja tarvittaessa pitkäkestoisen rinnalla kulkevan tuen. Valmentajalla tulee olla aikaa luottamuksen rakentamiseen, nuoren elämäntilanteen kokonaisvaltaiseen tarkasteluun sekä käytännön asioiden hoitamiseen yhdessä nuoren kanssa. Tuen intensiteettiä on voitava mukauttaa nuoren tarpeiden ja toimintakyvyn mukaan.
Valmentajalta edellytetään vahvaa vuorovaikutus- ja kohtaamisosaamista sekä ymmärrystä nuorten erilaisista tuen tarpeista, kuten mielenterveyden haasteista ja neurokirjon piirteistä. Työskentelyssä korostuvat turvallinen ja kiireetön kohtaaminen sekä voimavaralähtöinen, ratkaisukeskeinen ja narratiivinen työote.
Toimintamalli edellyttää lisäksi toimivaa moniammatillista verkosto- ja sidosryhmäyhteistyötä. Yhteistyössä tarvitaan yhteisiä tavoitteita, avointa tiedonkulkua ja selkeää työnjakoa, jotta nuoren tarvitsemat palvelut voidaan sovittaa yhteen ja siirtymät palveluiden välillä toteuttaa mahdollisimman sujuvasti.
Valmennuksen toteuttamiseen tarvitaan myös mahdollisuus joustaviin työskentelytapoihin, kuten tapaamisiin nuorelle tarkoituksenmukaisissa ympäristöissä sekä lähi- ja etävalmennuksen yhdistämiseen. Etävalmennus toimii erityisesti lähivalmennusta täydentävänä työskentelytapana.
