Varhainen tuki arjessa -palveluita on kehitetty osana LaPe-muutosohjelmaa, ja niiden kehittämistä on jatkettu Tulevaisuuden Sotekeskus-Ohjelmassa. Ideana on tarjota helposti ja matalalla kynnyksellä tukea ja kotiin vietäviä varhaisen tuen palveluja, kuten lapsiperheiden kotipalvelua ja sosiaaliohjausta. Osana perhekeskustoimintaa kehitetään ja otetaan käyttöön myös ketteriä konsultaatiokanavia ja yhteisen työn käytäntöjä, tutkimukseen ja näyttöön perustuvia menetelmiä sekä ryhmätoimintoja yhteistyössä järjestökentän kanssa. Lisäksi vahvistetaan varhaisen tuen yhteistyömalleja aikuispalvelujen sekä varhaiskasvatuksen ja koulutuksen toimijoiden kanssa saumattomien palveluketjujen turvaamiseksi. Perhekeskustoiminnan sisäistä sekä sisote-yhteistyön verkostojohtamista vahvistetaan.
Tiivistelmä
Varhaisen tuen mallin tavoitteena oli lisätä toimivia yhteistyörakenteita, lisätä henkilöstön osaamista ja palvelujen laatua. Malli sisälsi useita alaprojekteja, joten se ei sinällään ole siirrettävissä toiseen organisaatioon.
Arviointi
Toimintamallia ei ole vielä arvioitu.
Toimintamallin kuvaus
Yhteistyön tiivistämisen ja verkostomaisen työskentelyn merkitykset korostuvat hyvinvointialueiden aloittaessa toimintaansa. Käytettävissä olevat resurssit tulee kohdentaa tehokkaasti ja perhekeskusten asiakkaiden saada oikea-aikaista, oikein kohdennettua ja varhaista tukea. Toimivien yhteistyörakenteiden kehittäminen, mallintaminen ja käyttöönotto helpottavat merkittävästi ammattilaisten välisen yhteistyön sujumista.
Varhaisen tuen mallia kehitetään helsinkiläisten lapsiperheiden tarpeiden lähtökohdista. Helsinkiläiset lapsiperheet ovat moninaisia, monimuotoisia ja heillä on laajasti erilaisia palveluntarpeita. Varhaisen tuen mallia kehittämällä pyritään tunnistamaan aikaisemmassa vaiheessa tukea tarvitsevia lapsiperheitä ja ohjaamaan tukea tarvitsevat perheet oikea-aikaisesti oikein kohdennettuihin palveluihin.
Asiakasymmärrystä lisättiin toteuttamalla asiakaskysely lapsiperheiden kotipalvelun asiakkaille syksyllä 2021. Asiakkailta kysyttiin Nps-mittarin lisäksi palvelun laatuun ja määrään liittyviä kysymyksiä, jonka pohjalta kotipalvelutyötä voitiin edelleen kehittää.
-
palveluiden yhdenvertaisen saatavuuden, oikea-aikaisuuden ja jatkuvuuden parantaminen
-
toiminnan painotuksen siirtäminen raskaista palveluista ehkäisevään ja ennakoivaan työhön
-
palveluiden laadun ja vaikuttavuuden parantaminen
-
palveluiden monialaisuuden ja yhteentoimivuuden varmistaminen
-
kustannusten nousun hillitseminen
Varhaisen tuen mallin tavoitteena oli lisätä toimivia yhteistyörakenteita, lisätä henkilöstön osaamista ja palvelujen laatua. Malli sisälsi useita alaprojekteja, joten se ei sinällään ole siirrettävissä toiseen organisaatioon.
Varhaisen tuen mallin kehittäminen on lisännyt eri palvelujen välistä yhteistyötä, tukenut Apotin käyttöönottoa ja mahdollistanut valvonnan prosessien vakiinnuttamisen lapsiperheiden kotipalvelussa. Kehittäminen on tukenut perhekeskuksissa toimivien ammattilaisten yhteistyötä ja tiimien omaa kehittämistyötä.
Erilaisten yhteistyöprosessien mallintaminen ja käytäntöön juurruttaminen vaatii paljon aikaa, henkilöstön ja johdon sitoutumista kehitteillä olevaan prosessiin. Prosessien käyttöönoton seuranta on edellytys uusien prosessien juurtumiselle.