Varhain-konsultaatiot, Varsinais-Suomen hva (RRP, P4, I1)

Luotu 08.09.2024
Varhain-konsultaatiot, Varsinais-Suomen hva (RRP, P4, I1)

Tiivistelmä

Toimintamallissa perustason työntekijä saa matalan kynnyksen asiantuntijatukea psykiatriselta sairaanhoitajalta, kun herää huoli nuoren mielenterveydestä tai toimintakyvystä. Konsultoivat hoitajat toimivat asiantuntijasairaanhoitajan roolissa, tarjoten tukea nuorten mielenterveystyöhön. Malli mahdollistaa varhaisen tunnistamisen ja tuen tarjoamisen nuoren omassa arkiympäristössä. Tavoitteena on sujuva yhteistyö perus- ja erityistason välillä, yksilöllinen arviointi ja oikea-aikainen, tarpeenmukainen tuki nuorelle ja perheelle.

Kohderyhmä

Arviointi

Toimintamallia ei ole vielä arvioitu.

Toimintamallin kuvaus

Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet

Nuorten mielenterveyden haasteet ovat kasvaneet viime vuosina, ja tämä kehitys näkyy sekä palvelutarpeen lisääntymisenä että painetta luovana tekijänä peruspalveluille. Poliittisesti ja yhteiskunnallisesti on vahva tahtotila vahvistaa ennaltaehkäisevää työtä sekä matalan kynnyksen palveluita. Lainsäädännön tasolla oppilas- ja opiskelijahuoltolaki ja sosiaalihuoltolaki korostavat varhaista puuttumista, moniammatillista yhteistyötä ja nuoren osallisuutta.

Nuoret kohtaavat kasvavia paineita esimerkiksi sosiaalisessa mediassa, koulutuksessa ja työllistymisessä, mikä vaikuttaa psyykkiseen kuormittumiseen. Kulttuurisesti yksilöllisyyden ja hyvinvoinnin merkitys on korostunut, ja palveluiden tulee vastata monimuotoisten nuorten tarpeisiin.

Toimintamallin kehittämistä ohjaavat myös pyrkimys palveluiden saavutettavuuden parantamiseen ja perustason osaamisen vahvistamiseen erityistason tuella.

Toimintamallin kohderyhmänä ovat Varsinais-Suomen hyvinvointialueen sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset, jotka kohtaavat työssään psyykkisesti oireilevia nuoria. Tiimi on kerryttänyt ymmärrystä opiskeluhuollon sekä sosiaalipalveluiden ammattilaisten työstä mm. työparityöskentelyn sekä säännöllisten tapaamisten kautta. Asiakasymmärrystä on kerrytetty myös tutustumalla alueiden kouluterveyskyselyn tuloksiin. 

Opiskeluhuollon ammattilaisille, oppilaitosten psykiatrisille sairaanhoitajille ja sosiaalipalveluihin on laadittu lisäksi kysely, jossa kartoitettiin yhteistyön sujuvuutta.  

Toimintamallin keskeiset edellytykset

Toimenpiteet juurruttamiseksi ja levittämiseksi:

  • Toimintamallin esittely ja hyväksyntä johdon tasolla.
  • Konsultoivien psykiatristen sairaanhoitajien työnkuvan selkeyttäminen.
  • Mallin esittely peruspalvelujen henkilöstölle (esim. opiskeluhuolto, sosiaalipalvelut).
  • Käytännön konsultaatioiden aikataulutus ja käytänteiden vakiinnuttaminen.
  • Osallistuminen moniammatillisiin verkostoihin ja työryhmiin.

Prosessi ja vaiheet:

  1. Käynnistys: Toimintamallin pilotointi valituissa yksiköissä.
  2. Arviointi: Palautteen ja kokemusten keruu sekä mallin hienosäätö.
  3. Laajentaminen: Hyvien käytäntöjen levittäminen alueellisesti.
  4. Vakiinnuttaminen: Mallin kirjaaminen alueen hoitoketjuihin ja pysyvään rakenteeseen.

Tarvittavat resurssit:

  • Henkilöstö: Konsultoivat psykiatriset sairaanhoitajat
  • Rahoitus: pitkäjänteinen tuki hyvinvointialueelta vakinaistamista varten. 
  • Osaaminen: Mielenterveyden asiantuntemus, verkostotyö, psykososiaalisten menetelmien hallinta. 

Toimintamallin ydinsisältö

Toimintamallissa perustason työntekijä saa matalan kynnyksen asiantuntijatukea psykiatriselta sairaanhoitajalta, kun herää huoli nuoren mielenterveydestä tai toimintakyvystä. Konsultoivat hoitajat toimivat asiantuntijasairaanhoitajan roolissa, tarjoten tukea nuorten mielenterveystyöhön. Malli mahdollistaa varhaisen tunnistamisen ja tuen tarjoamisen nuoren omassa arkiympäristössä. Tavoitteena on sujuva yhteistyö perus- ja erityistason välillä, yksilöllinen arviointi ja oikea-aikainen, tarpeenmukainen tuki nuorelle ja perheelle.

Toimintamallin aikaansaama muutos

Toimintamallin käyttöönotto on vähentänyt nuorisopsykiatriaan tehtyjen lähetteiden määrää niillä alueilla, joilla tiimi toimii. Tämä viittaa varhaisen tuen onnistumiseen ja oikea-aikaisten tukitoimien lisääntymiseen perustasolla.

Palautekyselyiden perusteella ammattilaiset kokevat mielenterveysosaamisensa vahvistuneen ja työnsä kuormittavuuden vähentyneen. Konsultatiivinen tuki on keventänyt päätöksenteon yksinäisyyttä ja lisännyt varmuutta nuorten tilanteiden käsittelyssä.

Toimintamalli on myös vahvistanut yhteistyötä palvelurakenteen eri tasojen välillä ja tukenut nuorten asioiden käsittelyä kokonaisvaltaisemmin ja suunnitelmallisemmin.

Käyttöönotossa ja levittämisessä huomioitavaa

Mitä toimintamalli vaatii?
Toimintamalli edellyttää resursoituja asiantuntijoita (psykiatrinen sairaanhoitaja), jolla on kokemusta nuorten mielenterveystyöstä ja konsultatiivisesta työotteesta. Lisäksi tarvitaan johdon tuki, selkeä vastuunjako ja toimivat yhteydet perustason työntekijöihin. Ajan varaaminen konsultaatioille ja yhteistyörakenteiden luominen ovat olennaisia edellytyksiä onnistumiselle.

Sovellettavuus:
Malli soveltuu hyvin eri-ikäisten lasten ja nuorten palveluihin. Yhteistä kaikille on tarve vahvistaa perustason kykyä tunnistaa ja kohdata psyykkisesti kuormittuneita nuoria. Mallia voidaan mukauttaa myös muihin kohderyhmiin, kuten perhetyöhön tai nuorille aikuisille. 

Sudenkuoppia vältettäväksi:

  • Konsultaatiotyö jää helposti irralliseksi, ellei sitä kytketä tiiviisti arjen rakenteisiin.
  • Ilman selkeitä toimintatapoja työntekijät eivät osaa tai ehdi hyödyntää mallia.
  • Vaarana on, että vastuu siirtyy takaisin erityistasolle, jos perustason työntekijöiden osaamista ei tietoisesti vahvisteta. 

Vinkki:
Panosta alkuvaiheessa selkeään viestintään, säännöllisiin kohtaamisiin perustason työntekijöiden kanssa ja arjessa tapahtuvaan rinnalla kulkemiseen – näin malli muuttuu käytännöksi, ei vain kokeiluksi.

Taustatiedot

Maantieteellinen alue
Varsinais-Suomen hyvinvointialue
Kehittäjäorganisaatiot
Varsinais-Suomen hyvinvointialue
Toimintaympäristö
Toimintamallia kehitetään ja toimeenpannaan peruspalveluissa, kuten opiskeluhuollossa sekä nuorten sosiaalipalveluissa, yhteistyössä erikoissairaanhoidon kanssa.
Rahoittaja
Muu EU-rahoitus