Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa
Varhaisen vuorovaikutuksen varassa kommunikoiva kehitysvammainen ihminen voi olla monella tapaa yksinäinen. Vapaaehtoistoiminnalla on mahdollista luoda yhteyksiä, joissa joku henkilö on vain tätä yhtä ihmistä varten ja joka voi toiminnallaan tuoda terveisiä ryhmäkodin ulkopuolisesta maailmasta.
Vapaaehtoistoiminta ei ole samalla tavalla kotiutunut kehitysvammaisten ihmisten ryhmäkoteihin, kuten se on jalkautunut vanhusten palvelutaloihin. Ryhmäkodeissta tarvitaan tietoa vapaaehtoistoiminnasta ja sen järjestämisestä turvallisesti. Vapaaehtoisilla ei ole useinkaan tietoa, miten paljon apua ja varhaisen vuorovaikutuksen varassa kommunikoivan kehitysvammaisen ihmisen kanssa voi olla vapaaehtoiskaveri. Lisäksi prosessi kehitysvammaisen henkilön kaveritoiminnassa tarvittavien tietojen luovuttamisesta pitää olla palvelunostajien ja - myyjien sekä viime kädessä ryhmäkodin henkilökunnan tiedossa. Tietosuoja koskee kehitysvammaista ihmistä, vapaaehtoista ja ammattilaista, joka perehdyttää vapaaehtoisen kehitysvammaiseen ihmiseen.
Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet
Ryhmäkoti on monen kehitysvammaisen ihmisen koti. Koti on yhtäaikaa kehitysvammaisen ihmisen syvintä itsemääräämisaluetta, mutta samalla se on palvelutoiminnan yksikkö, jossa toimintaa ohjataan monesta eri suunnasta: kodissa on säädöksiä, suunnitelmia, mitoituksia, raportointeja ja budjetteja – tarvittaessa jopa rajoituksia henkilön itsemääräämisoikeuteen.
Syvästi kehitysvammaiset ihmiset jäävät usein ilman minkäänlaisia vapaa-ajan aktiviteetteja, koska he eivät pysty itse sellaista ehdottamaan tai pyytämään esimerkiksi henkilökohtaista avustajaa siihen. Henkilökohtaisen avun järjestäminen edellyttää, että vammaisella henkilöllä on voimavaroja määritellä avun sisältö ja toteutustapa. Tämä voi aiheuttaa sen, että syvästi kehitysvammaisen ihmisen arki voi olla kaavamaista ja ihmissuhteet kapeita - toiminta ja ihmiset liittyvät hoivaan ja huolenpitoon. Tällaiset ihmiset voivat hyötyä paljon hyvin järjestetystä ja henkilöä aktivoivasta vapaaehtoistoiminnasta.
- Kehitysvammainen ihminen tarvitsee tietoa vaihtoehdoista, mitä vapaa-aikanaan voi tehdä. Sen lisäksi hän tarvitsee luotettavan ja turvallisen ihmisen, joka voi auttaa häntä löytämään mieluisaa tekemistä ja lähtemään hänen kanssaan kodin ulkopuolelle.
- Ammattilaiset tarvitsevat tietoa, miten vapaaehtoistoimintaa voi ryhmäkodissa järjestää ja millaisia asioita esimerkiksi tietoturvaan liittyvissä asioissa pitää otta huomioon.
- Organisaatio tarvitsee tietoa siitä, miten yksiköitä voi tukea ottamaan vapaaehtoiset vieraanvairaisesti mukaan toimintaan.
- Yhteiskunta tarvitsee tietoa syvästi kehitysvammaisista ihmisistä, sillä tällaiset ihmiset ovat yleisesti näkymättömiä.
- Kehitysvammaisten ihmisten ryhmäkodit: alkukysely vapaaehtoistoiminnasta ryhmäkodissa, selvitettiin uhat ja mahdollisuudet. Yksikköpalaverit, avoimet ovet- tilaisuuksien järjestäminen, tehtiin vapaaehtoistoimintaa ja ryhmäkotiasumista tutuksi.
- Kehitysvammaiset ihmiset: Henkilökohtaiset kontaktit tai keskustelu ao. henkilöiden lähi-ihmisten kanssa, selvitettiin kiinnostusta osallistua vapaaehtoistoimintaan.
- Asiakkusohjaajat, selvitettiin vapaaehtoistoiminnan tietosuojaa ja vapaaehtoistoimintaan tarvittavaa suostumusta.
Toimintamallille asetetut tavoitteet
Toimintamallin avulla on helppo aloittaa tai kehittää vapaaehtoistoimintaa ryhmäkodissa syvästi kehitysvammaisten ihmisten parissa. Syvästi kehitysvammaisten ihmisten kokema yksinäisyys voi vähentyä, tieto kehitysvammaisuudesta lisääntyä ja ymmärrys vapaaehtoistoiminnan tuomasta lisäarvosta ryhmäkodissa kasvaa. Näiden lisäksi yhä useammalla vapaaehtoisella on mahdollisuus toimia kehitysvammaisen ihmisen vapaa-ajankaverina.
Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin
Hankkeen tavoitteena oli luoda toimintamalli, muutoksen mittaaminen ei kuulunut sen tehtäviin.
