Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa
Avoimella hallinnolla pyritään julkisten palveluiden saavutettavuuteen. http://avoinhallinto.fi/
Yhtenä osana sitä on osallisuus.
Vapaaehtoistoiminnan paikallistaso tarvitsee koordinaationsa
Tiivistelmä
Kansalais- ja järjestötoiminnalla on merkittävä rooli osallisuuden ja hyvinvoinnin edistäjänä erityisesti niille, jotka ovat syystä tai toisesta vaarassa jäädä yhteiskunnassamme syrjään tai työelämän ulkopuolelle. Tällaiselle toiminnalle tulee luoda vastuutaho, vetäjä, tiedon ja kokemusten kokoaja ja levittäjä. Koordinaatio voidaan nimetä kunta-, alue- tai paikkakohtaisesti.
Arviointi
Toimintamallia ei ole vielä arvioitu.
Toimintamallin kuvaus
Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet
Kunnat ja kaupungit keskittyvät omiin lakisääteisiin tehtäviinsä. Kuntatalouden ollessa tiukan budjetin työtä, jää usein resursoimatta tai jopa tunnistamatta asukkaiden osallisuuden merkitys.
Vapaaehtoistoiminnalla on varhaisen tuen mahdollisuus ja ennaltaehkäisevä vaikutus. Yksittäisen kuntalaisen/asukkaan tuottaman vapaaehtoistyön arvo jää helposti tunnistamatta. Yhteiskunta on tehokkaampi ja vaikuttavampi kun vapaaehtoistoiminnan tuottamaa lisäarvoa koordinoidaan.
Asukkaiden ja kuntalaisten osallistamista, yhteisesti todettuja tavoitteita. Kohtaamisilla tuotettua dialogia ja tekemistä, joilla saadaan näkyvyyttä ja merkityksellisyyttä.
Yhteistyötä paikallisten toimijoiden, kuten seurakunnat, yhdistykset ja järjestöt, kanssa. Myös avoimien ryhmien, kuten asuinaluetyö, kanssa toimimista.
Toimintamallin keskeiset edellytykset
Järjestö- ja kansalaistoimintaan resursoiminen on välttämättömyys, kun pyritään siirtämään hyvinvointityön painopistettä korjaavista palveluista ennalta ehkäisyyn. Taloudellisella resursoinnilla tarkoitetaan sekä toiminta-avustuksia että toimitilojen tarjoamista yleishyödylliseen toimintaan. Tämän lisäksi kolmannen sektorin tieto ja taito tulisi kytkeä tiiviimmin osaksi kuntien ja sote-palvelujen päätöksentekoa ja toimintaa. Edellä kuvattu pätee myös vapaaehtoistoimintaan.
Toimintamallin ydinsisältö
Kansalais- ja järjestötoiminnalla on merkittävä rooli osallisuuden ja hyvinvoinnin edistäjänä erityisesti niille, jotka ovat syystä tai toisesta vaarassa jäädä yhteiskunnassamme syrjään tai työelämän ulkopuolelle. Tällaiselle toiminnalle tulee luoda vastuutaho, vetäjä, tiedon ja kokemusten kokoaja ja levittäjä. Koordinaatio voidaan nimetä kunta-, alue- tai paikkakohtaisesti.
Toimintamallin aikaansaama muutos
Aktiivinen järjestö- ja kansalaistoiminta voidaan nähdä hyvinvoinnin puskurina sosiaali- ja terveyspalvelujen ja kansalaisten välillä. Järjestöjen tehtävä on tarjota tietoa, tukea ja osallistumisen mahdollisuuksia sekä tunnistaa palvelujen kehittämistarpeita erityisesti ennalta ehkäisevän työn näkökulmasta. Kolmas (ja neljäs) sektori on ennalta ehkäisevän hyvinvointityön merkittävä toimija, jonka tulisi ankkuroitua osaksi tulevaisuuden sote-palvelukokonaisuutta.
Käyttöönotossa ja levittämisessä huomioitavaa
Kansalaisia voitaisiin myös rohkaista osallistumaan nykyistä enemmän vapaaehtoistoiminnan pariin esimerkiksi tarjoamalla siihen erilaisia kannustimia (opinnollistaminen, osaamistodistukset) ja poistamalla ”sanktiointi” työttömyysaikana. Vapaaehtois- ja kansalaistoiminta voitaisiin myös sisällyttää osaksi koulujen opetussuunnitelmia.
Taustatiedot
Kehittäjäorganisaatiot
Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, Koske ry
Rahoittaja
Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus (STEA)