Omaishoitoperheiden hyvinvointia voidaan turvata monialaisella yhteistyöllä ja jatkuvalla tuella. Vaikka lukuisat tutkimukset osoittavat luovan toiminnan vaikutukset terveyteen ja hyvinvointiin, jäävät ihmisten kokemuksellinen ja luova puoli sekä näiden mahdollistama hyvinvointi ja resilienssi usein huomiotta vaativia ratkaisuja tehdessä. Monialainen ja eri sektorit kattava yhteistyö, ymmärrys omaishoitoperheiden tarpeista sekä laaja-alainen ymmärrys kulttuurihyvinvoinnin merkityksestä ja sen edistämisestä käytännössä ovat mahdollisuuksia kestävän tulevaisuuden rakentamiseen.
Luova, monialaisesti eri alojen ja sektoreiden ammattilaisten yhteistyönä toteutettu ryhmätoiminta on yksi hyväksi koetuista tuen muodoista. Omaishoidon tukemisessa on keskeistä omaishoitajan uupumisen ennaltaehkäiseminen. Luovalla ryhmätoiminnalla on erityisiä edellytyksiä vahvistaa omaishoitoperheiden psykososiaalista tukea ja mielen hyvinvointia. Se mahdollistaa irtautumisen arjesta, turvallisen ilmapiirin olla oma itsensä sekä vahvistaa yhteyttä hoitajan ja hoidettavan välillä. Toiminta on merkityksellistä omaishoitosuhteelle, ihmisyyden kokonaisvaltaiselle toteutumiselle ja tuo arkeen iloa ja mielihyvää, joka vähentää omaishoidon kuormittavuuden kokemusta. Näin voidaan vähentää muun tuen tarvetta, koska se ehkäisee toimintakyvyn ja mielen hyvinvoinnin heikkenemistä sekä näin raskaampien palvelujen tarvetta.
Uusia säveliä etsimässä -hankkeessa omaishoitoperheille sekä heidän läheisilleen järjestettiin moniammatillisessa dialogissa tarkoin suunniteltua ryhmätoimintaa ja erilaisia tapahtumia. Perheille järjestetyssä ryhmätoiminnassa keskeistä oli ymmärtää, että perheiden omaishoitotilanteet, tarpeet ja odotukset ovat erilaisia. Perheiden elämäntilanteet ja -kokemukset vaihtelevat myös koronakriisin vaikutusten suhteen. Siksi tärkeänä lähtökohtana oli, että hanketoiminta toteutettiin omaishoitoperheiden ehdoilla ja heidän tavoitteidensa mukaisesti.
Toiminnan ohjaamisessa keskityttiin kohtaamiseen, kykyyn ja herkkyyteen kuunnella osanottajien toiveita ja tarpeita sekä suunnitella toimintaa näiden mukaisesti niin, että perheet voivat kokea itsensä arvokkaiksi sellaisina kuin he ovat. Toiminta perustui avoimeen ja tasavertaiseen dialogiseen vuorovaikutukseen ja kumppanuuteen, jossa omaishoitoperheet vaikuttavat toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen. Omaishoitoperheiden ryhmätoiminnassa keskeistä oli 1) madaltaa osallistumiskynnystä rakentamalla toiminta luonteeltaan sellaiseksi, että osallistuminen kodin ulkopuoliseen toimintaan lisääntyy ja 2) toteuttaa toiminta niin, että siihen pystyi osallistumaan sairauden tuomien tarpeiden kanssa.
Luovassa ryhmätoiminnassa keskityttiin perheiden osallisuuden ja hyvinvoinnin edistämiseen tukeutuen yhteisöllisyyttä edistävään, kutsuvaan, turvalliseen ja mahdollistavaan ilmapiiriin. Osallisuuteen ja hyvinvointiin tähtäävässä luovan toiminnan prosessissa välttämättömäksi tunnistettiin ihmislähtöisyys sekä pedagogiikkaan liittyviä aineksia, kuten arvostava kohtaaminen, dialoginen vuorovaikutus, yhteisöllisyyden edistäminen, sensitiivinen ryhmänohjaus ja inklusiivisuus. Omaishoitoperheiden ryhmien ohjaamista tarkasteltiin monialaisessa dialogissa.
Lasten omaishoitoperheille kehitettiin heidän tarpeisiinsa vastaavaa musiikillista luovaa toimintaa muun muassa musiikkipedagogiikkaa ja erityismusiikkikasvatusta hyödyntäen. Aikuisten, ikääntyneiden ja muistisairauteen sairastuneiden omaishoidettavien perheiden toiminnassa luovaa toimintaa kehitettiin edistäen merkityksellistä arkea etenkin gerontologista osaamista ja musiikkipedagogiikkaa hyödyntäen. Luovalla ryhmätoiminnalla tuettiin osallisuuden ja yhteisöllisyyden tunteen syntymistä sekä vuorovaikutusta musiikin, liikkeen, leikin, luovuuden ja ilmaisun keinoin. Sensitiivisen musiikkipedagogisen ammattiotteen avulla rohkaistiin perheiden tunnevuorovaikutusta ja luotiin yhteisöllisyyttä. Musiikki, liike, tarinallisuus ja ilmaisu toimivat vuorovaikutuksen keinoina myös silloin, kun mahdollisuudet kommunikoinnissa ovat rajoitetut. Käytetyt lähestymistavat perustuvat tutkimuksiin sekä ammatillisiin kokemuksiin ryhmässä tapahtuvan luovan, taide- ja musiikkitoiminnan, musiikin ja taiteen kokemisen ja oppimisen sekä ilmaisun merkityksestä hyvinvoinnille ja terveydelle.
Omaishoitoperheille kohdistuvaa toimintaa mahdollistavien rakenteiden tarkastelemiseksi ja parantamiseksi järjestettiin kehittäjäverkoston toimintaa. Tämän omaishoitoperheiden ympärillä toimivan, eri alojen ja sektoreiden edustajia käsittävän verkoston yhteistyötä vahvistettiin. Toiminnassa paneuduttiin etenkin lisäämään yhteistä ymmärrystä ja uutta osaamista, tunnistamaan ja ratkaisemaan toimintaa haastavia tekijöitä sekä kehittämään ja löytämään tapoja yhteisöllisyyttä edistävän monitaiteellisen musiikkitoiminnan juurtumiseksi ja jatkamiseksi.
Verkoston toiminnassa keskeistä oli vuoropuhelu yli alojen, sektorien ja organisaatioiden rajojen, poikkihallinnollisesti, yhteisenä tavoitteena omaishoitoperheiden paremman tuen mahdollistaminen ja toiminnan kehittäminen. Kehittämisessä tunnistettiin tarve ja halu ymmärtää toimintaan osallistuneiden eri alojen ja sektorien kumppanien ajattelun lähtökohtia ja näkökulmaa sekä muodostaa siitä yhteinen näkemys.
