Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa
Ongelmat
- Vaihtuvat sijaiset
- Lääkeluvat puuttuvat, suomen kielen taito puutteellinen
- Aggressiiviset asiakkaat, asukkaat levottomia
- Väkivallan uhka koettiin pelottavaksi
- Kirjaamiseen menee kauan aikaa ja sijaisilla ei ole tunnuksia tai eivät käytä potilastietojärjestelmää
- Työntekijöillä ei välttämättä ole riittävää motivaatiota, asennetta tai osaamista
Strateginen kokonaisuus
- Riittävä perehdytys (pikaperehdytys kolmella eri kielellä)
- Tutut sijaiset, turvallinen ympäristö, riittävä resurssointi
Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet
Poliittiset tekijät: Suomen velkaantuminen, talouden tasapainottaminen ja säästötoimet. Työelämää heikentävät leikkaukset, työurien pidentyminen.
Ekonomiset tekijät: Sote-alan mittavat säästötavoitteet, organisaatioiden tilanne: kv. rekrytointi, vuokratyövoiman käyttö, resurssointi, palkkaus
Sosiaaliset tekijät: Työhyvinvointi; työuupumus, työholismi, mielenterveydelliset haasteet, työn- ja vapaa ajan yhdistäminen
Teknologiset tekijät: Tehostaa resurssien käyttöä, tekoäly, järjestelmien toimivuus ja yhteensopivuus, jatkuva uuden opettelu
Ekologiset tekijät: Terveys ja hyvinvointi kestävänä toimintana, Eettinen toiminta, taloudellisuus, vastuullisuus ja asenne
Lainsäädännölliset tekijät: Laki sosiaali- ja terveydenhillon järjestämisestä, työturvallisuuslaki, työsopimuslaki, tasa-arvolaki, yhdenvertaisuuslaki, työterveyshuoltolaki, työelämän tietosuojalaki, työsuojelu ja työyhteisön pelisäännöt
Asiakas: henkilökunnan vaihtuvuus pienemmäksi, tutut sijaiset,
Työntekijä: lyhytaikaiset sijaiset/keikkalaiset ja omat "vapaamatkustajat" kuormittavat (henkisesti ja fyysisesti) yksikköä
Organisaatio: muutokset olisivat hallitumpia ja pidemmälle ajalle suunniteltuja, säätötavoitteet ja velvoitteet
Yhteiskunta: Kovat arvot ja säästöt, miten vaikuttavat asukkaiden samaan hoivan- ja hoidon tasoon (hygienia, läsnäolo, ravinto)
Eettinen rekrytointi
Kohderyhmä on koko hoiva- ja hoitotyön työyhteisö: hoiva-avustajat, lähihoitajat, sairaanhoitajat, tiimivastaava ja esihenkilö.
Työyhteisöä osallistettiin visuaalisella esityksellä yksikön ilmoitustaululla, johon työntekijät saivat kommentoida ja seurata projektin edistymistä. Yksikköpalavereissa kävimme ja esittelimme asioita. Kehittämisiltapäivällä projektin vetäjät esittelivät työntekijöille yhteenvedon projektista, tavoitteista ja miten siinä onnistuimme. Lisäksi sovimme jatkotyöskentelyyn yksiköiden pelisääntöjen päivittämisen.
Toimintamallille asetetut tavoitteet
Työyksikön toiminnan sujuvuuden parantaminen, työyhteisötaitojen kehittymistä, yhteisten pelisääntöjen noudattamista. Toiminta on työyhteisöä kehittävää.
Monialaisuus- ja monikulttuurisuus ja erilaisuus hyväksytään ja hyödynnetään työympäristössä ja työtehtävissä.
Avointa vuoronvaikutteista hoiva- ja hoitotyökulttuurin suunnittelua, toteuttamista ja arvioimista systemaattisemmin yksikössä.
Henkilöstön osaamisen varmistaminen.
Lisätä työntekijöiden omia voimavaroja, kykyä sopeutua ja mukautua muutoksiin sekä selvitä paremmin haastavista tilanteista.
Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin
Viikoittainen (viikot 21-51) fiilismittari kuvaamaan työntekijöiden kokemusta työvuorosta työpäivän jälkeen.
Pulssimittari joka kuukausi.
Aloitelaatikko, oman tietotaidon jakamiseksi yksikössä.
Työsähköpostin lukemisen aktiivisuuden mittaus. Tiedon kulun lisääminen sähköpostin lukemisella osaksi työtehtävää.
Tavoite- ja kehityskeskustelujen, työhyvinvointikyselyiden tulosten hyödyntäminen ja kehittämistarpeiden tunnistaminen ja suunnitelmien laatiminen ja toteuttaminen yhdessä koko henkilöstöä koskien.
Toimintamallin keskeiset edellytykset
Pelisäännöt sovitaan yhdessä ja ovat yksikössä näkyvillä (yhteisesti hyväksytty 5-7 keskeistä periaatetta) Koko työyhteisö on mukana. Pelisääntöjä käsitellään osana tiimipalavereita ja ne ovat osa perehdytystä. Esimerkkinä toimiminen auttaa hyvien käytänteiden jalkauttamisessa. Toimivuutta tarkastellaan säännöllisesti ja epäkohtiin puututaan matalla kynnyksellä. Henkilöstökyselyllä tai keskusteluilla arvioidaan pelisääntöjen toimivuutta ja niiden tarkentamisen tarvetta.
Käytännön esimerkein ja kokeiluin pelisääntötoimintamalli juurtuu hoiva- ja hoitotyön arkeen ja näkyy toiminnassa.
