Tukea kuntoutukseen järjestöistä -toimintamallia on kehitetty Tules-kuntoutukseen Kelan hankerahoituksella. Tehoa kuntoutukseen järjestöistä (Tehku) -hankkeen (2024–2026) kokonaisuudesta ja koordinoinnista vastaa Tuki- ja liikuntaelinliitto Tule ry, toimintamallin kehittämisestä Huoltoliitto ry/Kunnonpaikka ja arvioinnista Kuntoutussäätiö sr. Järjestökumppaneina mukana hankkeessa ovat vahvasti myös Selkäliitto ry, Suomen Nivelyhdistys ry, Luustoliitto ry ja Invalidiliitto ry.
Tules-kuntoutus on tarkoitettu erityisesti työikäisille aikuisille, joilla on tuki- ja liikuntaelinsairauksia ja joiden työ- tai toimintakyky on heikentynyt, ja jotka tarvitsevat kuntoutusta arjen ja työssä jaksamisen tueksi. Kuntoutusta järjestetään palveluntuottajan tiloissa järjestettävä kuntoutuksena sekä kokonaan etänä järjestettävänä kuntoutuksena. Tules-kuntoutusta toteuttaa eri palvelutuottajat Kelan rahoituksella. Kuntoutukseen haetaan Kelan kautta ja se on osallistujalle maksutonta. (Kela, 2026)
Tuki- ja liikuntaelinvaivat ovat yleisin suomalaisten fyysistä toimintakykyä heikentävä tekijä. Ne kuormittavat ihmisten arkea alentaen niistä kärsivien ihmisten toimintakykyä ja elämänlaatua. Tule-ongelmat aiheuttavat myös merkittäviä kansantaloudellisia kustannuksia. Nämä muodostuvat sekä suorista että epäsuorista kuluista. Suoriin kuluihin kuuluvat muun muassa hoito-, lääke-, leikkaus- ja kuntoutuskulut sekä työkyvyttömyyden kustannuksia. Epäsuoriin kustannuksiin lukeutuvat työnantajien tilastoihin jäävät kustannukset, tuottavuuteen liittyvät kustannukset ja tule-ongelman aiheuttamat välilliset kustannukset esimerkiksi syrjäytymisestä. (Tuki- ja liikuntaelin liitto, 2026)
Järjestötöillä ja erityisesti tule-järjestöillä on paljon toimintaa ja palveluja, mitkä ovat suunniteltu erityisesti henkilöille, jolla on tuki- ja liikuntaelin sairauksia tai haasteita. Jokaisella järjestöllä on erilaista valtakunnallista ja paikallista toimintaa, kuten liikunta- ja kuntosaliryhmät, asiantuntijaluennot ja yleisötilaisuudet, tapahtumat ja retket, vertaistuki- ja vapaaehtoistoiminta. Lisäksi järjestöt tuottavat paljon omahoitoa tukevia oppaita ja materiaaleja, jotka ovat kaikkien käytettävissä. Järjestöjen tuki toteutuu ihmisten arjessa, mikä on kuntoutumisen ja hyvinvoinnin kannalta tärkeää.
Toimintamallin kehittämiseen liittyy myös, että järjestöt kamppailevat ikääntyvän jäsenrakenteen sekä viestinnän haasteiden kanssa. Kunnonpaikan tules-kuntoutujien selvityksessä kävi ilmi, että selvästi alle puolet kuntoutujista tietoinen järjestöjen palveluista ja mahdollisuuksista.
Toisaalta liikunnan pariin hakeutuneet ovat löytäneet myös järjestöjen toimintaan. Liikuttaako 2023? Toimintarajoitteisille henkilöille suunnatun Liikkujakyselyn mukaan toiseksi yleisimmin vastaajat hyödynsivät vammais- ja kansanterveysyhdistysten tarjoamia ryhmiä (18 %). Eniten hyödynnettiin kunnan liikunta- tai vapaa-aikatoimen tarjoamia palveluita, joita käytti noin neljännes vastaajista (24 %). Vammais- tai kansanterveysyhdistyksen ryhmien osalta vastaukset jakautuivat eri ikäryhmiin seuraavasti: alle 18 vuotta 13 %, 19–29 vuotta 12 %, 30–64 vuotta 15 % ja yli 65 vuotta 22 %. (Prinkey & Roitto, 2023)
Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet (tules) ovat yleisin syy työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymiseen (Kelan tilasto, 2025) sekä kuntoutuksen tarpeelle. Kelan järjestämä tules-kuntoutus on prosessi, josta merkittävä osuus toteutetaan kuntoutujan omassa arjessa itsehoidon ja liikunnan keinoin.
Kuntoutustoiminnassa ei ole hyödynnetty potilas-, liikunta- ja muiden kansalaisjärjestöjen toimintaa, jotka voisivat tukea arjessa kuntoutujan motivaatiota kuntoutumiseen sekä arjen osallisuutta ja aktiivisuutta.
Hankesuunnittelun yhteydessä on tunnistettu, että kuntoutusta toteuttavien tahojen ja järjestöjen välille tarvitaan yhteistyömalli, jonka avulla kuntoutujat saavuttavat järjestöjen tarjonnan. Näin kynnys lähteä mukaan toimintaan, kuten liikuntaryhmiin tai vertaistapaamisiin, voi madaltua.
Kuntoutusjaksoilla opitut taidot ja toimintatavat eivät aina siirry pysyväksi osaksi arkea ammattilaisten tuen päätyttyä. Vaikka kuntoutujia kannustetaan pitämään yhteyttä toisiinsa myös kurssien jälkeen, vertaistuki ei useinkaan jatku itsestään. Siksi on tunnistettu, että tarvitaan kuntoutuksen jälkeistä tukea, joka auttaa ylläpitämään opittuja asioita, vahvistaa arjen aktiivisuutta ja tukee kuntoutumisprosessin etenemistä.
Järjestöillä on tässä tärkeä rooli, sillä ne tarjoavat liikunta- ja harrasteryhmiä, vertaistukea sekä tietoa ja tukea sairauden tai rajoitteen kanssa elämiseen. Järjestötoimintaan osallistuminen lisää usein myös osallisuutta, merkityksellisyyden kokemusta ja pystyvyyden tunnetta. Haasteena on kuitenkin se, että tieto järjestöjen toiminnasta ei aina tavoita esim. työikäisiä kuntoutujia, eikä mukaan lähteminen ole kaikille helppoa. Uusien ihmisten tapaaminen, uuden toiminnan aloittaminen ja oman tuen tarpeen tunnistaminen voivat muodostaa kynnyksen.
Myös järjestöjen näkökulmasta on kehittämistarpeita. Erityisesti vapaaehtoistoimintaan perustuvilla yhdistyksillä voi olla rajalliset resurssit markkinoida toimintaansa tai tehdä yhteistyötä kuntoutusorganisaatioiden kanssa.
Näistä syistä tarvitaan selkeä yhteistyömalli kuntoutusta toteuttavien tahojen ja järjestöjen välille. Tavoitteena on madaltaa kuntoutujien kynnystä siirtyä mukaan järjestöjen toimintaan sekä vahvistaa järjestötoimijoiden osaamista, näkyvyyttä ja yhteistyökykyä. Näin voidaan tukea kuntoutujien arkea pitkäjänteisesti, vahvistaa vertaistukea ja samalla vähentää tulevaa palvelutarvetta.
Toimintamallilla tavoitellaan hyötyä Kelan Tules-kuntoutuskurssin osallistujille. Tules-kuntoutus on tarkoitettu erityisesti työikäisille aikuisille, joilla on tuki- ja liikuntaelinsairauksia ja joiden työ- tai toimintakyky on heikentynyt, ja jotka tarvitsevat kuntoutusta arjen ja työssä jaksamisen tueksi. Kursseille osallistuu myös ikääntyviä henkilöitä.
Kohderyhmänä toimintamallissa ovat kuntoutuspalveluja tuottavat palveluntuottajat sekä järjestötoimijat, joiden välistä yhteistyötä haluttiin kehittää ja vahvistaa.
Kehittäjillä on pitkä kokemus Tules-kuntoutuskurssien järjestämisestä sekä järjestötoiminnasta, joten kehittämistyön tekijöillä oli hyvä ymmärrys niin toimintakentästä kuin kohderyhmästä.
Lisäksi toimintamallin kehittämisessä asiakasymmärrystä kartoitettiin sähköisellä kyselyllä Kelan Tules-kursseille osallistuneiden kuntoutujien kokemia tuen tarpeita. Kysely toteutettiin kolmella, keväällä 2024 päättyneellä Huoltoliitto ry/Kunnonpaikan kurssilla. Vastausprosentiksi tuli 74 % (kysely lähetettiin 23 hlölle; 17 vastausta). Kyselyssä kysyttiin kurssilaisten näkemyksiä omasta hyvinvoinnista ja kuntoutumisesta kuntoutuskurssin jälkeen sekä palveluista ja tuesta omalle kuntoutumiselle ja hyvinvoinnille.
Kehittämistyön pohjaksi tiedusteltiin lisäksi kuntoutujien tuen tarpeista Huoltoliitto ry / Kunnonpaikan ammattilaisten ryhmähaastatteluissa. Kahteen ryhmähaastatteluun osallistui yhteensä kuusi ammattilaista. Haastattelussa teemoina oli: kuntoutujien harrastuneisuus ja motivaatio sekä aktiviteetteihin ohjaaminen, kuntoutujien tietämys järjestöjen tuki- ja palvelutarjonnasta ja toimintaan osallistuminen sekä näkemykset kuntoutuskursseilla tehtävästä yhteistyöstä Kunnonpaikan ja järjestöjen kesken.
Lue tarkemmin kuntoutujien tuen tarpeiden kartoituksen raportista.
