Tukea kuntoutukseen järjestöistä -toimintamalli
Tukea kuntoutukseen järjestöistä -toimintamalli
Tukea kuntoutukseen järjestöistä -toimintamallissa tavoitteena on, että Kelan Tules-kuntoutukseen osallistujat saavat arjessaan järjestöistä tukea omaan kuntoutumisprosessiinsa. Kurssilla tutustutaan järjestöjen kuntoutumista tukevaan toimintaan.
Toimintamallin nimi
Tukea kuntoutukseen järjestöistä -toimintamallissa tavoitteena on, että Kelan Tules-kuntoutukseen osallistujat saavat arjessaan järjestöistä tukea omaan kuntoutumisprosessiinsa. Kurssilla tutustutaan järjestöjen kuntoutumista tukevaan toimintaan.
Tavoitteena on, että Kelan Tules-kuntoutukseen osallistuvat asiakkaat saavat arjessaan järjestöistä tukea omaan kuntoutumisprosessiinsa. Toimintamalli liittää järjestöjen tarjoaman tuen osaksi kuntoutuspolkua: kuntoutujat saavat tietoa ja kannustusta lähteä mukaan omaa hyvinvointia ja kuntoutumista tukevaan järjestöjen toimintaan kuntoutuskurssin päätyttyä.
Toimintamalli on hyvin käytännönläheinen:
- Kelan Tules-kuntoutuskurssille osallistujille kerrotaan järjestöjen liikunta- ja vertaistoiminnasta sekä kannustetaan tutustumaan omaan kuntoutumista ja hyvinvointia tukevan järjestön palveluihin tai toimintaan.
- Näin tuetaan kuntoutujien omaa aktiivisuutta ja mahdollistaa heidän elämäntilanteeseensa sopivan ja arkea tukevan toiminnan löytymisen kuntoutusjakson jälkeen.
- Tekemällä järjestöjen tarjoama tuki ja toiminta näkyväksi sekä saavutettavaksi, toimintamalli vahvistaa järjestöjen mahdollisuuksia toimia kuntoutujien pitkäaikaisena tukena.
Toimintamallia on toteutettu sekä palvelutarjoajan tiloissa järjestettävässä kuntoutuksessa että kokonaan etänä järjestettävässä kuntoutuksessa.
Toteutus palveluntarjoajan tiloissa järjestettävässä kuntoutuksessa
Tukea kuntoutukseen järjestöistä -toimintamallia toteutetaan osana Tules-kuntoutuskurssin ohjelmaa B-jaksolla (toinen jakso) palveluntuottajan tiloissa järjestettävässä kuntoutuksessa.
Asiakkaille kerrotaan jakson alussa, miksi järjestötoiminta on otettu mukaan kurssin ohjelmaan. Tämä vähentää ennakkokäsityksiä ja väärinymmärryksiä tunnin tarkoituksesta. On esim. tärkeää tuoda esille, ettei tunnin tarkoituksena ole tehdä jäsenhankintaa tai etsiä järjestöihin uusia vapaaehtoisia, vaan löytää jokaiselle omaa kuntoutumista ja hyvinvointia edistävää toimintaa ja palvelua järjestöjen tarjonnasta. Jos vapaaehtoistyö kiinnostaa, toki silloin siihenkin kannustetaan osallistumaan.
Lisäksi kurssijakson viimeisenä päivänä keskustellaan myös järjestötoiminnan osuudesta ja miten kuntoutuja on sen kokenut.
Tukea kuntoutukseen järjestöistä -toimintamalli koostu kahdesta osasta:
- perusosa: järjestötunti / ryhmäkeskustelu + välitehtävä
- lisäosa: kohtaamispaikka
Tilanteen mukaan voidaan toteuttaa vain toista tai molempia osia.
1. Järjestötunti ja välitehtävä
Tules-kuntoutuksen B-jaksolla ohjelmassa on järjestötunti (kesto 45-60 min.), jossa aiheena on järjestöjen toiminta. Kuntoutusryhmän kanssa keskustellaan järjestöjen tukimahdollisuuksista ja kuntoutujat pääsevät pohtimaan: millainen järjestötoiminta mahdollisesti tukisi heidän hyvinvointiaan ja kuntoutumista nykyisessä elämäntilanteessaan ja arjessa.
Sopivan järjestön löytymiseksi on hankkeessa toteutettu Löydä paikallinen toiminta -sivu, jonka kautta voidaan helposti hakea eri järjestöjen toimintoja eri paikkakunnilta. Sivusto on kaikkien avoimesti käytettävissä osoitteessa www.suomentule.fi.
Kuntoutujat ohjataan myös hyödyntämään oman asuinalueensa järjestötietokantoja (esim. tarmoa.fi ja muut mahdolliset hakupalvelut, mitä eri hyvinvointialueille tulee käyttöön), valtakunnallisia OLKA-pisteitä sekä TULE ry:n jäsenistön paikallisyhdistysten palveluita sekä itsehoitomateriaaleja.
Kuntoutujat saavat välitehtäväksi pohtia itselle sopivaa järjestön tukimuotoa ja heitä kannustetaan käymään tutustumassa siihen ennen kuntoutuksen päätösjaksoa.
Toteutumista kontrolloidaan päätösjaksoa edeltävän ennakkopuhelun yhteydessä.
Kunnonpaikassa järjestötunnista vastaa hankkeen työntekijä tai kuntoutuskurssin vastaava.
2. Kohtaamispaikka
Osana Tules-kurssin ohjelmaan tarjotaan kuntoutujille mahdollisuus osallistua viikoittain järjestettävään kohtaamispaikkaan, joka on avoin kaikille kuntoutuskeskuksen asiakkaille sekä lähialueen asukkaille sekä järjestötoimijoille. Kohtaamispaikassa on mahdollisuus keskustella järjestöasiantuntijan kanssa ja pohtia, millainen järjestötoiminta voisi edistää omaa hyvinvointia. Lisäksi löytyy monipuolisesti infoa ja esitteitä järjestötoiminnasta sekä etsiä sopivaa järjestöä tietokoneilla.
Kunnonpaikassa kohtaamispaikasta vastaa hankkeen työntekijä.
Toteutus etäkuntoutuksessa
Toimintamallin hyödyntämisestä on hyviä kokemuksia myös etämuotoisessa kuntoutuksessa perusosan/järjestötunnin osalta.
Järjestötoiminnan osuus on sisälletty Tules-kurssin kuudenteen ryhmätapaamiseen. Etäkuntoutuksessa on mahdollisuus käyttää enemmän aikaa kuntoutujan yksilölliseen tilanteeseen ja pohtia yhdessä mistä saisi tukea jatkoon. Järjestötoiminnan mahdollisuuksiin tutustuminen on silloin erittäin hyvä työkalu jatkosuunnitelman tekemiseen.
Tukea kuntoutukseen järjestöistä -toimintamallia on kehitetty Tules-kuntoutukseen Kelan hankerahoituksella. Tehoa kuntoutukseen järjestöistä (Tehku) -hankkeen (2024–2026) kokonaisuudesta ja koordinoinnista vastaa Tuki- ja liikuntaelinliitto Tule ry, toimintamallin kehittämisestä Huoltoliitto ry/Kunnonpaikka ja arvioinnista Kuntoutussäätiö sr. Järjestökumppaneina mukana hankkeessa ovat vahvasti myös Selkäliitto ry, Suomen Nivelyhdistys ry, Luustoliitto ry ja Invalidiliitto ry.
Tules-kuntoutus on tarkoitettu erityisesti työikäisille aikuisille, joilla on tuki- ja liikuntaelinsairauksia ja joiden työ- tai toimintakyky on heikentynyt, ja jotka tarvitsevat kuntoutusta arjen ja työssä jaksamisen tueksi. Kuntoutusta järjestetään palveluntuottajan tiloissa järjestettävä kuntoutuksena sekä kokonaan etänä järjestettävänä kuntoutuksena. Tules-kuntoutusta toteuttaa eri palvelutuottajat Kelan rahoituksella. Kuntoutukseen haetaan Kelan kautta ja se on osallistujalle maksutonta. (Kela, 2026)
Tuki- ja liikuntaelinvaivat ovat yleisin suomalaisten fyysistä toimintakykyä heikentävä tekijä. Ne kuormittavat ihmisten arkea alentaen niistä kärsivien ihmisten toimintakykyä ja elämänlaatua. Tule-ongelmat aiheuttavat myös merkittäviä kansantaloudellisia kustannuksia. Nämä muodostuvat sekä suorista että epäsuorista kuluista. Suoriin kuluihin kuuluvat muun muassa hoito-, lääke-, leikkaus- ja kuntoutuskulut sekä työkyvyttömyyden kustannuksia. Epäsuoriin kustannuksiin lukeutuvat työnantajien tilastoihin jäävät kustannukset, tuottavuuteen liittyvät kustannukset ja tule-ongelman aiheuttamat välilliset kustannukset esimerkiksi syrjäytymisestä. (Tuki- ja liikuntaelin liitto, 2026)
Järjestötöillä ja erityisesti tule-järjestöillä on paljon toimintaa ja palveluja, mitkä ovat suunniteltu erityisesti henkilöille, jolla on tuki- ja liikuntaelin sairauksia tai haasteita. Jokaisella järjestöllä on erilaista valtakunnallista ja paikallista toimintaa, kuten liikunta- ja kuntosaliryhmät, asiantuntijaluennot ja yleisötilaisuudet, tapahtumat ja retket, vertaistuki- ja vapaaehtoistoiminta. Lisäksi järjestöt tuottavat paljon omahoitoa tukevia oppaita ja materiaaleja, jotka ovat kaikkien käytettävissä. Järjestöjen tuki toteutuu ihmisten arjessa, mikä on kuntoutumisen ja hyvinvoinnin kannalta tärkeää.
Toimintamallin kehittämiseen liittyy myös, että järjestöt kamppailevat ikääntyvän jäsenrakenteen sekä viestinnän haasteiden kanssa. Kunnonpaikan tules-kuntoutujien selvityksessä kävi ilmi, että selvästi alle puolet kuntoutujista tietoinen järjestöjen palveluista ja mahdollisuuksista.
Toisaalta liikunnan pariin hakeutuneet ovat löytäneet myös järjestöjen toimintaan. Liikuttaako 2023? Toimintarajoitteisille henkilöille suunnatun Liikkujakyselyn mukaan toiseksi yleisimmin vastaajat hyödynsivät vammais- ja kansanterveysyhdistysten tarjoamia ryhmiä (18 %). Eniten hyödynnettiin kunnan liikunta- tai vapaa-aikatoimen tarjoamia palveluita, joita käytti noin neljännes vastaajista (24 %). Vammais- tai kansanterveysyhdistyksen ryhmien osalta vastaukset jakautuivat eri ikäryhmiin seuraavasti: alle 18 vuotta 13 %, 19–29 vuotta 12 %, 30–64 vuotta 15 % ja yli 65 vuotta 22 %. (Prinkey & Roitto, 2023)
Toimintamallilla tavoitellaan hyötyä Kelan Tules-kuntoutuskurssin osallistujille. Tules-kuntoutus on tarkoitettu erityisesti työikäisille aikuisille, joilla on tuki- ja liikuntaelinsairauksia ja joiden työ- tai toimintakyky on heikentynyt, ja jotka tarvitsevat kuntoutusta arjen ja työssä jaksamisen tueksi. Kursseille osallistuu myös ikääntyviä henkilöitä.
Kohderyhmänä toimintamallissa ovat kuntoutuspalveluja tuottavat palveluntuottajat sekä järjestötoimijat, joiden välistä yhteistyötä haluttiin kehittää ja vahvistaa.
Kehittäjillä on pitkä kokemus Tules-kuntoutuskurssien järjestämisestä sekä järjestötoiminnasta, joten kehittämistyön tekijöillä oli hyvä ymmärrys niin toimintakentästä kuin kohderyhmästä.
Lisäksi toimintamallin kehittämisessä asiakasymmärrystä kartoitettiin sähköisellä kyselyllä Kelan Tules-kursseille osallistuneiden kuntoutujien kokemia tuen tarpeita. Kysely toteutettiin kolmella, keväällä 2024 päättyneellä Huoltoliitto ry/Kunnonpaikan kurssilla. Vastausprosentiksi tuli 74 % (kysely lähetettiin 23 hlölle; 17 vastausta). Kyselyssä kysyttiin kurssilaisten näkemyksiä omasta hyvinvoinnista ja kuntoutumisesta kuntoutuskurssin jälkeen sekä palveluista ja tuesta omalle kuntoutumiselle ja hyvinvoinnille.
Kehittämistyön pohjaksi tiedusteltiin lisäksi kuntoutujien tuen tarpeista Huoltoliitto ry / Kunnonpaikan ammattilaisten ryhmähaastatteluissa. Kahteen ryhmähaastatteluun osallistui yhteensä kuusi ammattilaista. Haastattelussa teemoina oli: kuntoutujien harrastuneisuus ja motivaatio sekä aktiviteetteihin ohjaaminen, kuntoutujien tietämys järjestöjen tuki- ja palvelutarjonnasta ja toimintaan osallistuminen sekä näkemykset kuntoutuskursseilla tehtävästä yhteistyöstä Kunnonpaikan ja järjestöjen kesken.
Lue tarkemmin kuntoutujien tuen tarpeiden kartoituksen raportista.
Toimintamalli on kehitetty Kelan Tules-kuntoutukseen työvälineeksi ja sitä voidaan toteuttaa sekä palveluntuottajan tiloissa tapahtuvassa kuntoutusryhmässä kuin etämuotoisessa Tules-kuntoutuksessa.
Vaikka toimintamalli on kehitetty osaksi Tules-kuntoutuskurssia, se on hyvin sovellettavissa myös muihin kuntoutuskursseihin sekä erityyppiseen ryhmä- ja yksilötyöskentelyyn, missä järjestötoiminta voisi olla täydentävä osa hoidon tai kuntoutuksen kokonaisuutta.
Järjestötoiminta ei korvaa kurssimuotoista kuntoutusta, vaan on sitä vahvistava ja täydentävä toimintamuoto.
Toimintamallin käyttöönottoon vaaditaan vain vähän resursseja: toimintamallin perusosan toteuttaminen vaatii työntekijän työaikaa n. 1–2 h/ryhmä.
Järjestötoiminnan tunnin aikana on hyvä olla käytössä tietokone, jonka kautta voidaan tutustua verkkosivujen tai palvelutarjottimien kautta järjestöihin ja paikalliseen toimintaan. Usein perus kokous- ja esitystekniikka on riittävä ryhmätoiminnoissa.
Toimintamalli ei vaadi erityistä koulutusta tai pätevyyttä. Tarvittavat tiedot ja ymmärrys järjestötoiminnasta on mahdollista omaksua nopeasti. Järjestötoimintaa esittelevän ammattilaisen (tunninvetäjän) ei siis tarvitse tuntea kaikkia Suomen järjestöjä tai paikkakuntakohtaisia erityisyyksiä, vaan tärkeää on tuntea yleisesti järjestötoimintaa, muutamia esimerkkejä toimintamuodoista sekä mistä on mahdollista löytää tarkemmin tietoa eri järjestöjen toiminnasta. Tunnin aikana asiakkaiden kanssa yhdessä tutustutaan ja etsitään sopivaa järjestöä tai toimintamuotoa. Näin tuetaan asiakkaan omaa roolia/vastuunottoa ja aktiivisuutta oman hyvinvoinnin edistämiseksi.
Toimintaa voi syventää myös tapaamalla paikallisia järjestöjä ja tutustumalla heidän toimintaansa tarkemmin.
Järjestötoiminnan sisällöistä saadaan parempi hyöty irti, kun kuntoutujille annetaan hyvä etukäteisinformaatio, miksi järjestötoiminta on sisällytetty osaksi ohjelmaa.
Järjestötoimintaan tutustuminen on kuntoutuskurssin jälkeen vapaaehtoista, mutta siihen kannustetaan ja rohkaistaan kurssin aikana.
Toimintamallissa on tärkeää, että järjestöihin tutustumista ja ohjaamista tehdään aina asiakaslähtöisesti, hänen tarpeensa ja kiinnostus edellä. Tarkoitus ei siis ole tehdä jäsenhankintaa tai vapaaehtoisten rekrytointia, vaikka järjestöillä siihen olisikin toiveita. Järjestötoiminnan kautta halutaan löytää kuntoutujan hyvinvointia ja jatkokuntoutumista tukevaa toimintaa sekä tuetaan heidän omaa aktiivisuuttansa.
Hankeen arviointi valmistuu syksyn 2026 aikana. Arvioinnin toteuttaa Kuntoutussäätiö.
Arviointitietoa kerätään Tules-kuntoutuskurssin osallistujilta kyselylomakkeella ja ammattilaisilta sekä järjestötoimijoilta puhelin haastattelulla.
Toimintamallia reflektoitiin myös hanketoimijoiden yhteisessä työpajassa 19.-20.3.2026.
Kansikuva
