Mielenterveyteen liittyvät haastteet ovat määrällisesti suurin työkyvyttömyyttä aiheuttava sairaustekijä. Lisäksi yhä enemmän nuoria ja nuoria aikuisia siirtyy työkyvyttömyyseläkkeelle mielenterveyssyistä. Ongelmien kokonaisuuttaa laajentaa yleisesti myös niiden yhteydessä ilmenevä päihteiden käyttö. Hankkeessa mukana olevat henkilöt voivat kokea osattomuutta ja huono-osaisuutta, jotka rajoittavat ihmisten hyvinvointia. Kehitetään yhdessä asiakkaiden kanssa uusia toimintamuotoja osallisuutta vahvistamaan ja arjessa selviytymiseen. Green Care- toiminta saadaan kytkettyä maakunnalliseen sote-palveluun ja kuntien vastuulle jäävään ennaltaehkäisevään mielenterveystyöhön, joihin kolmannen sektorin järjestötyö hankeessa yhdistyy luontevaksi kokonaisuudeksi. Hankkeessa toiminnan uutuusarvoa lisää toiminnan nivoutumnen ennakkoluulottomasti sosiaali- ja terveyspalveluja tuottavien yritysten asumispalvelujen käytäntöihin. Tällöin toiminta olisi ennaltaehkäisevää javältyttäisiin pitkiltä ja kalliilta hoitojaksoilta.
Tiivistelmä
Luontolähtöisillä menetelmillä vaikutetaan ihmisten psykososiaalisen kuntoutumisen toimintamallin rakentumiseen. Yksilön psyykkinen toiminta mahdollistuu ja saa ilmenemismuotonsa sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. Vuorovaikutus kohdistuu sekä ulkoiseen ympäristöön että sosiaaliseen maailmaan. Sosiaaliset suhteet ja tukiverkot ovat psyykkisen toimintakyvyn kannalta ratkaisevia. Mallin rakentamisessa keskeistä on eri toimijoiden yhteistyö asiakkaan kanssa.
Arviointi
Toimintamallia ei ole vielä arvioitu.
Toimintamallin kuvaus
Hankkeella haetaan ratkaisua ja toteutusmallia mielenterveyskuntoutujien toimintakyvyn ja osallisuuden
parantamiseen luonnon parissa, koska nykyinnen palvelumalli ei sovellu kaikille asiakkaille. Luontoon tukeutuva
toiminta on osallisuutta edistävää sosiaalista kuntoutumista luontoympäristöä monipuolisesti hyödyntäen. Psykososiaalisen kuntoutumisen toimintamalli malli rakentuu toiminnan sekä asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Hankkeessa toteutuu vertaisuus, joka rakentuu osallistujien mieltymysten ja toiveiden mukaisesti Hankke painottaa toipumisorintaatiota ja salutogenesistä. Luonto kollektivisena hyvinvoinnin lähteenä tulee kasvamaan, jolloin ihmisten ja luonnon välisen vuorovaikutuksen merkitys kasvaa. Luontosuhteen vahvistamisen myötä kultturiset ja sosiaaliset vaikutukset kasvavat. Luontolähtöiset interventiot tulee saada tulevaisuuden sote- ja hyte-palveluiden piiriin. Hankkeessa toiminnan uutuusarvoa lisää toiminnan nivoutumnen ennakkoluulottomasti sosiaali- ja terveyspalveluja tuottavien yritysten asumispalvelujen käytäntöihin.
Toiminnan avulla tavoitellaan kohderyhmäläisten vaikeuksia ennalta ehkäisevää, hyvinvointia ja
elämänhallintaa tukevaa vaikutusta yksilöllisesti ja ryhmässä, sekä kokonaisvaltaista voimaantumista ja
elämänhallinnan kokemuksen vahvistumista. Toiminnan avulla kehitetään samalla osallistujien sosiaalisia valmiuksia
sekä kumppaneiden ja yritysten luontoon tukeutuvan kuntoutustoiminnan valmiuksia ja osaamista. Luontoon tukeutuva
toiminta on osallisuutta edistävää sosiaalista kuntoutumista luontoympäristöä monipuolisesti hyödyntäen.
Yksilökeskeisen työotteen tavoitteena on varmistaa, että luontotoiminta on yksilön tavoitteiden mukaista. Luontolähtöiset menetelmät ovat ammatttilaisille uusi tapa toimia yhdessä asiakkaan kanssa ja yhdenvertaisena. Luontolähtöiset osallistavat menetelmät pakottavat organisaation muuttamaan ja laajentamaan toimintapaoja. Uusi ajattelutapa ja toimintamalli tuo uusia yhteistyökumppaneita ja osaamista. Yhteiskunnan kannalta on tärkeää moniammatillinen ja verkostojen ylittävä toiminta, jotta resurssit saadaan hyödynnettyä mielenhyvinvoinnin vahvistamisessa.
Työiässä olevat mielenterveyskuntoutujat, jotka ovat työelämän ulkopuolella. Osallistujat tulevat omaehtoisesti ilman kenenkään viranomaisen pakottamana tai lähettämänä. VHankkeessa emme kysy kenenkään diagnoosia,, mutta asiakas voi kertoa oman tarinansaAsiakkaat ovat olleet alusta asti mukana suunnittelussa ja toteutuksessa, he ovat myös itse olleet vastuussa matkan toeuttamisesta. Asiakasymärrysträ kertyy toiminnoissa ja tapaamisten yhteydessä. Asiakkaan sosiaaliohjaajien ja omaisten kautta on saatu tietämystä ja ymmärrystä mielenhyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä. Ekopsykologian erityyppisissä harjoitukissa asiakkaat ovat jakaneet toisilleen tuntemuksia, kokemuksia harjoituksesta sekä pukeneet sanoiksi syvällisempää ihmisenä olemista.
Nykyiset toimintamuodot eivät tavoita kattavasti kohderyhmää. Hankkeessa mukana olevat henkilöt voivat kokea osattomuutta ja huono-osaisuutta. Osallistujien elämänhallinnan paraneminen on keskeinen tavoite ja sen toteutuessa luodaan uutta psykososiaalisen kuntoutumisen toimintamallia yhteistyökumppaneiden kanssa. Hankkeen tuloksena elämänhallinnan vahvistuessa osalle osallistujista voi aueta uusia tulevaisuuden näkymiä myös
työllistymistä tai opiskelua ajatellen. Yritysten, julkisen palvelujärjestelmän ja kolmannen sektorin verkostot lisäävät hanketoimijoiden ja heidän yhteistyötahojen toimintakäytäntöjen luovuutta ja helpottavat käytäntöjen uudistamista. Green Care on osa asiakkaan omaehtoista ja vertaistuellista kuntoutumista ja arkielän sujumista. Suuri muutos ammattilaisen näkökulmasta on, mikäli hänen luontosuhde vahvistuu ja rakentuu, jotta hän pystysi asiakkaan kanssa toteuttamaan luontolähtöisiä menetelmiä.
Tärkeimpänä mittarina on asiakkaan elämänlaadun, eteenpäin pääsemisen ja osallisuuden sekä toimijuuden ja toiminnallisuuden paraneminen. Toiminta näkyy fyysisenä, psyykkisenä, sosiaalisena ja henkisenä muutoksena.Hhenkilökohtaiset haastattelut, alussa ja hankkeen aikana, haastattelujen pohjana olemme käyttäneet Kykyviisaria. Joidenkin kanssa on täytetty useamman kerran ko. palautemittari. Olemme järjestäneet palautekyselyitä myös omaisillle. Sosiaaliohjaajilta on saatu palautetta. Hevostoiminnassa mukana olevat ovat asettaneet tavoitteet, joita on sitten seurattu keskustelujen ja palautteen avaulla. Tärkeä muutoksen seurannassa on asiakkaan toimeliaisuuden paranemisebn havainnointi luonnossa.
Hankkeen toteuttaminen vaatii moniammatillisuutta ja palvelujen hankintaa, jotta pystytään oivaltamaan ja soveltamaan luontolähtöisiä menetelmiä asiakkaan eteenpäin pääsyn tukemisessa. Luontolähtöiset menetelmät siirtyvät osaksi toteuttajaorganisaation vakituista toimintaa. Se vaatii myös ulkopuolista rahoitusta, koska toiminta ei voi olla pelkästään vapaaehtoisuuteen pohjautuvaa, kuten uudelta sotekeskukselta tai kunnan hyte-palveluista. Luontolähtöisiä osallistavia menetelmiä olisi helppo ottaa käyttöön asumispalveluyksikön päivittäiseen toimintaan, mutta se vaatii yritykseltä ja henkilökunnalta tietoisuutta ja myönteisyyttä. Tarvitaan lisää luontolähtöisten palvelujen tuottajia, jotta nykyistä valikoimaa saadaan laajennettua.
Luontolähtöisillä menetelmillä vaikutetaan ihmisten psykososiaalisen kuntoutumisen toimintamallin rakentumiseen. Yksilön psyykkinen toiminta mahdollistuu ja saa ilmenemismuotonsa sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. Vuorovaikutus kohdistuu sekä ulkoiseen ympäristöön että sosiaaliseen maailmaan. Sosiaaliset suhteet ja tukiverkot ovat psyykkisen toimintakyvyn kannalta ratkaisevia. Mallin rakentamisessa keskeistä on eri toimijoiden yhteistyö asiakkaan kanssa.
Tolppa – toimintakyvyn ja osallisuuden parantaminen luonnon parissa -hankkeessa mukana olevat henkilöt ovat kerätyn palautteen ja opinnäytetyön perusteella saaneet mielekkyyden kokemuksia, vertaistukea, osallisuutta, uusia mahdollisuuksia ja laajempia sosiaalisia suhteita sekä hyväksyntää. Hanke on parantanut ihmisten vuorovaikutustaitoja, edistänyt yhdessä tekemistä ja jaksamista. Se on aktivoinut ihmisiä lähtemään kotoa ja osallistumaan hankkeen toimintoihin, joten osallistujien säännöllinen päivärytmi ja elämänhallinta ovat parantuneet. Ihmiset ovat kokeneet, että hanke on edistänyt positiivista mielenhyvinvointia ja tuonut iloa. Toiminnassa mukana oleminen on edistänyt osallistujien itseluottamusta, oman arvon tunnetta, ihmisarvoa ja arvostuksen kokemista, jotka ovat edistäneet osallisuutta ja henkistä kasvua. Palautteiden perusteella ihmisten psyykkinen, fyysinen ja sosiaalinen hyvinvointi ovat kohentuneet. Jollekin hanke on ollut niin voimauttava, että on saanut kokea uudestisyntymisen toteen. Muutamat osallistujat ovat työllistyneet, osa on jatkanut opintoja ammattikorkeakoulussa ja yliopistossa, osa on valmistunut yliopistosta ja työllistynyt omalle alalleen. Muutamia on kuntoutunut ja siirtynyt työelämän ulkopuolelta työnhakijaksi. On perustettu omia palvelualan yrityksiä.
Hyvinvointia ovat tukeneet uudet ja onnistumisen kokemukset, elämyksellisyys, omien haaveiden mahdollistaminen ja mielekkyys. Hankkeen toiminta on mahdollistanut omien tunteiden käsittelyä. Yhteisöllisyyttä korostaa se, että osallistujat puhuvat Tolppa-hengestä, joka on ystävyyttä, voimaantumista ja hyväksymistä omana itsenään. Ihmiset ovat kokeneet luonnon rauhoittavan ja hiljentymisen vaikutuksen. Toimijuuden laajentumista on voitu havaita, kun ihminen on kokenut pystyvänsä vaikuttamaan elinympäristöönsä esimerkiksi ennallistamalla dyynialuetta tai keräämällä roskia saaren rannoilta. Pienten asioiden toteuttaminen, kuten pääseminen metsään poimimaan mustikoita, on antanut ihmisille myönteisiä kokemuksia omasta osallistumisestaan.
Luontoavusteiset toimintamenetelmät ovat parantaneet ihmisen toimintakykyä ja vertaisuuden kokemusta. Luonto on auttanut oman itsensä kuuntelemista tuntemista sekä peliriippuvuuden hallinnassa ja päihteiden vähentämisessä. Luonto on eheyttänyt ajatuksia ja tunteiden hallintaa. Luonnossa oleminen on parantanut unen laatua, ja fyysinen jaksaminen on kohentunut. Luonnossa on palattu asioiden alkulähteille ja etsitty ihmisen ja luonnon välistä suhdetta luonnon kiertokulun avulla. Kaikki ihmiset ovat tasa-arvoisia luonnossa, ja kunnioitus toinen toistaan ja muita lajeja kohtaan on oleellista. Joillekin on ollut haasteellista liikkua luonnossa esim. fyysinen rajoitteen vuoksi. Hankkeesta saadut kokemukset ovat yhteneviä kansainvälisten ja kotimaisten tutkimusten kanssa.
Tuloksellisen matalankynnyksen toiminnan vuoksi Mielenvireys ry on päässyt mukaan suunnitteluprosesseihin. Sairaalasta kotiutumisen jälkeen asiakas on voinut tulla mukaan Tolpan toimintaan. Asiakas on voinut sairaalajakson aikana ohjaajan kanssa osallistua hankkeen luontotoimintoihin. Kuntoutumispolun rakentamisessa on tärkeää asiakkaan läsnäolo ja tiivis yhteistyö kolmannen sektorin, yrityksen sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen kanssa.
Luontotoimintoja voidaan soveltaa ihmisen erilaisiin elämäntilanteisiin ja nivoa kuntoutumisprosessiin. Luontolähtöisiä menetelmiä voidaan käyttää monenlaisissa toimintaympäristöissä. Asiakkaat ovat kiinnostuneita toimimaan monimuotoisessa luonto- ja kaupunkiympäristössä.
