Toisen asteen opiskelijoiden harrastepassi

Luotu 06.03.2026
Toisen asteen opiskelijoiden harrastepassi
Toisen asteen opiskelijoiden harrastepassi

Tiivistelmä

Harrastepassin ideana on koota toisen asteen opiskelijoille helposti löydettäväksi paikalliset harrastus- ja vapaa-ajan liikuntamahdollisuudet, maksuttomat kokeilut sekä edut ja alennukset. Harrastepassi toimii väylänä, joka kohtauttaa nuoret ja paikalliset urheiluseurat, muut liikuntatoimijat sekä kaupalliset toimijat.

Harrastepassin käyttöönotto edellyttää yhteistyöverkoston kokoamista ja ylläpitämistä, harrastusmahdollisuuksien kartoittamista sekä niiden kokoamista harrastepassiin. Tähän kuuluu toimijoiden kontaktointi, tietojen kasaaminen ja päivittäminen harrastepassiin. Uusia toimijoita on hyvä kartoittaa ja houkutella mukaan aika-ajoin. Opiskelijoille viestitään harrastepassista ja sen mahdollisuuksista yhteistyössä oppilaitosten ja nuorisopalveluiden kanssa. Yhteistyökumppanit vastaavat, että liikuntamuotojen kokeileminen on heidän toiminnassaan mahdollisimman helppoa, mikä madaltaa kynnystä aloittaa uusi harrastus ja sitoutua toimintaan.

Harrastepassia kehitetään opiskelijoilta ja yhteistyökumppaneilta saadun palautteen sekä käyttö- ja osallistumistietojen perusteella. Harrastepassi on siirtynyt paperisesta pilotista digitaaliseen nettisivuversioon. Tavoitteena on, että harrastepassi nivoutuu osaksi digitaalista Nuorisopassi-sovellusta, joka on käytössä Kajaanissa yläkouluissa.

  • Harrastepassi koettiin palautekyselyissä hyödylliseksi ja tarpeelliseksi tavaksi koota paikallisia harrastusmahdollisuuksia yhteen.
  • Nuoret pitivät harrastepassia mielenkiintoisena ja hyödyllisenä tiedonlähteenä.
  • Harrastepassin käytännön vaikutuksista, kuten uusien harrastajien tavoittamisesta tai liikunta-aktiivisuuden lisääntymisestä, on toistaiseksi saatu vähän näyttöä.
  • Palautteen perusteella on tunnistettu keskeisiä kehittämistarpeita, kuten näkyvyyden, tiedottamisen ja saavutettavuuden parantaminen sekä maksuttomien kokeilujen ja alennusten lisääminen.
  • Yhteistyötahot pitävät harrastepassia tarpeellisena.
  • Vaikuttavuuden systemaattinen seuranta on tunnistettu tärkeäksi kehittämiskohteeksi. Digitaaliseen toteutukseen siirtyminen mahdollistaa jatkossa paremman käyttö- ja vaikuttavuusarvioinnin.

Pitkän aikavälin tavoitteena on lisätä toisen asteen opiskelijoiden, erityisesti vähän liikkuvien nuorten, säännöllistä harrastamista ja liikunta-aktiivisuutta sekä vahvistaa heidän kokonaisvaltaista hyvinvointiaan, osallisuuttaan ja yhteisöllisyyttään. Tavoitteena on, että tulevaisuudessa harrastepassi vakiintuu osaksi digitaalista Nuorisopassi-sovellusta, joka on käytössä Kajaanin yläkouluissa. Samalla Nuorisopassin kohderyhmä laajenee toisen asteen opiskelijoihin ja mahdollisesti myöhemmin myös esimerkiksi etsivän nuorisotyön asiakkaisiin (NEET-nuoret). Näin harrastusmahdollisuuksien saavutettavuus ja nuorten ohjautuminen harrastuksiin vahvistuvat eri elämänvaiheissa.

Kohderyhmä

Nuoret
Opiskelijat

Arviointi

Toimintamallia ei ole vielä arvioitu.

Toimintamallin kuvaus

Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa

Harrastepassi vastaa toisen asteen opiskelijoiden vähäiseen ja vähenevään liikunta-aktiivisuuteen sekä harrastamisen vähenemiseen erityisesti yläkoulun ja toisen asteen nivelvaiheessa. Opiskelijoilla, erityisesti asuntolassa asuvilla, ei välttämättä ole riittävästi tietoa paikkakunnan harrastus- ja vapaa-ajan liikuntamahdollisuuksista tai matalan kynnyksen mahdollisuuksista kokeilla uusia lajeja. Myös harrastusten kustannukset ja tiedon hajanaisuus voivat vaikeuttaa osallistumista ja uuden harrastuksen aloittamista.

Harrastepassilla pyritään madaltamaan nuorten kynnystä löytää ja kokeilla paikallisia harrastus- ja liikuntamahdollisuuksia sekä ohjautua mukaan seuratoimintaan. Samalla vahvistetaan nuorten hyvinvointia, osallisuutta ja yhteisöllisyyttä. Laajemmin harrastepassi vastaa nuorten vähäisen liikunnan, hyvinvoinnin eriytymisen ja tulevan työ- ja toimintakyvyn haasteisiin. Harrastepassi toteutui pilotissa paperisena versiona ja siitä jatkokehitettiin digitaalinen nettisivuversio. Tavoitteena on, että harrastepassi nivoutuu osaksi digitaalista Nuorisopassi-sovellusta, joka on käytössä Kajaanissa yläkouluissa. Samalla Nuorisopassin kohderyhmä laajenisi toisen asteen opiskelijoihin.

Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet

Harrastepassia tarvitsevat erityisesti toisen asteen opiskelijat, jotka hyötyvät helposti löydettävästä tiedosta, matalan kynnyksen kokeilumahdollisuuksista sekä paikallisten harrastus- ja liikuntamahdollisuuksien paremmasta saavutettavuudesta. Erityisesti vähän liikkuville ja harrastuksista pois jääneille nuorille harrastepassi tarjoaa mahdollisuuden löytää itselle sopivaa toimintaa ja kiinnittyä uudelleen harrastamiseen.

Harrastepassi palvelee myös urheiluseuroja, muita seuratoimijoita ja kaupallisia liikuntatoimijoita tarjoamalla kanavan tavoittaa uusia nuoria harrastajia ja tehdä omaa toimintaa tunnetuksi. Oppilaitoksille harrastepassi tarjoaa välineen opiskelijoiden hyvinvoinnin ja vapaa-ajan aktiivisuuden tukemiseen. Keskeistä on oppilaitosten, nuorten, seurojen ja kaupallisten toimijoiden yhteistyön tiivistäminen, jotta nuorten tarpeet ja paikallisesti tarjolla olevat harrastusmahdollisuudet kohtaavat paremmin.

Toimintamallille asetetut tavoitteet

Harrastepassin tavoitteena on lisätä toisen asteen opiskelijoiden tietoisuutta paikallisista harrastus- ja vapaa-ajan liikuntamahdollisuuksista sekä madaltaa kynnystä kokeilla ja aloittaa uusia harrastuksia. Erityisenä tavoitteena on tavoittaa vähän liikkuvia ja harrastamisesta pois jääneitä nuoria sekä tukea heidän kiinnittymistään säännölliseen vapaa-ajan toimintaan ja seuratoimintaan.

Tavoitteena on myös tiivistää oppilaitosten, urheiluseurojen, muiden liikuntaa järjestävien tahojen ja kaupallisten toimijoiden yhteistyötä. Harrastepassi toimii yhteisenä väylänä, jonka avulla toimijat voivat tavoittaa nuoria ja nuoret löytää itselleen sopivaa toimintaa. Pitkällä aikavälillä tavoitteena on lisätä nuorten liikunta-aktiivisuutta, hyvinvointia, osallisuutta ja yhteisöllisyyttä sekä vahvistaa heidän yhteyttään paikalliseen harrastustoimintaan.

Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin

Harrastepassin tavoitteiden toteutumista seurataan ja arvioidaan seuraavilla tavoilla:

  • Paperisten harrastepassien jakomäärä pilotointivaiheessa.
  • Digitaalisen harrastepassin (nettisivuversio) kävijämäärät ja kävijäseuranta. Tavoitteena on nivoa tulevaisuudessa harrastepassi osaksi Nuorisopassi-sovellusta, jossa on mukana etujen käytön seuranta ja raportointityökalu.
  • Harrastepassin kautta tarjottujen maksuttomien kokeilujen ja etujen hyödyntämisen määrä ja uusien harrastajien määrä (edun tarjoajien oma seuranta).
  • Mukana olevien urheiluseurojen, muiden liikuntatoimijoiden ja kaupallisten toimijoiden määrä.
  • Opiskelijoilta kerättävä palaute harrastepassin tunnettuudesta, helppokäyttöisyydestä, saavutettavuudesta ja hyödyllisyydestä.
  • Opiskelijoiden liikunta-aktiivisuuden ja harrastamisen muutosta voidaan arvioida opiskelijoille suunnatuilla kyselyillä.
Toimintamallin keskeiset edellytykset
  • Koordinointi ja vastuut: Harrastepassin toteuttamiselle tarvitaan vastuutaho, joka vastaa sisällöstä, toimijoiden yhteistyöstä ja kokonaisuuden ylläpidosta.
  • Sidosryhmäyhteistyö: Tiivis yhteistyö ja tiedotus eri toimijoiden välillä.
  • Asiantuntemus: Ymmärrys nuorten tarpeista ja vapaa-ajan harrastamisesta sekä paikallisen liikunta- ja harrastustoiminnan tuntemus. 
  • Henkilöstöresurssit: Riittävät resurssit yhteistyön koordinointiin, toimijoiden mukaan saamiseen, sisältöjen päivittämiseen, viestintään ja toiminnan seurantaan.
  • Digitaalinen alusta: Harrastepassin digitaalinen toteutus edellyttää toimivaa ja helppokäyttöistä alustaa. Harrastepassi on siirtynyt paperisesta pilotista digitaaliseksi nettisivuversioksi. Tavoitteena on tulevaisuudessa nivoa harrastepassi osaksi Nuorisopassi-sovellusta.
  • Rahoitus: Resursseja tarvitaan koordinointiin, viestintään ja tietojen päivittämiseen. 
  • Viestintä: Harrastepassin markkinointi opiskelijoille on keskeistä. Viestinnässä tarvitaan yhteistyötä oppilaitosten, nuorisopalveluiden ja mukana olevien harrastustoimijoiden kanssa, jotta tieto tavoittaa erityisesti vähän liikkuvat ja harrastuksia etsivät nuoret.

Toimintamallin ydinsisältö

Harrastepassin ydinsisältönä on koota toisen asteen opiskelijoille helposti löydettäväksi paikalliset harrastus- ja vapaa-ajan liikuntamahdollisuudet, maksuttomat kokeilut sekä edut ja alennukset. Harrastepassi toimii väylänä, joka kohtauttaa nuoret ja paikalliset urheiluseurat, muut liikuntatoimijat sekä kaupalliset toimijat.

Harrastepassin käyttöönotto edellyttää yhteistyöverkoston kokoamista ja ylläpitämistä, harrastusmahdollisuuksien kartoittamista sekä niiden kokoamista harrastepassiin. Tähän kuuluu toimijoiden kontaktointi, tietojen kasaaminen ja päivittäminen harrastepassiin. Uusia toimijoita on hyvä kartoittaa ja houkutella mukaan aika-ajoin. Opiskelijoille viestitään harrastepassista ja sen mahdollisuuksista yhteistyössä oppilaitosten ja nuorisopalveluiden kanssa. Yhteistyökumppanit vastaavat, että liikuntamuotojen kokeileminen on heidän toiminnassaan mahdollisimman helppoa, mikä madaltaa kynnystä aloittaa uusi harrastus ja sitoutua toimintaan.

Harrastepassia kehitetään opiskelijoilta ja yhteistyökumppaneilta saadun palautteen sekä käyttö- ja osallistumistietojen perusteella. Harrastepassi on siirtynyt paperisesta pilotista digitaaliseen nettisivuversioon. Tavoitteena on, että harrastepassi nivoutuu osaksi digitaalista Nuorisopassi-sovellusta, joka on käytössä Kajaanissa yläkouluissa.

Toimintamallin aikaansaama muutos

Harrastepassi tekee paikallisista harrastus- ja liikuntamahdollisuuksista helpommin löydettäviä ja saavutettavia nuorille. Nuorten ja harrastustoimijoiden kohtaaminen helpottuu, yhteistyö toimijoiden välillä tiivistyy ja nuorten kynnys kokeilla sekä aloittaa uusia harrastuksia madaltuu.

Todennetut lyhyen aikavälin tulokset ja vaikutukset
  • Harrastepassi koettiin palautekyselyissä hyödylliseksi ja tarpeelliseksi tavaksi koota paikallisia harrastusmahdollisuuksia yhteen.
  • Nuoret pitivät harrastepassia mielenkiintoisena ja hyödyllisenä tiedonlähteenä.
  • Harrastepassin käytännön vaikutuksista, kuten uusien harrastajien tavoittamisesta tai liikunta-aktiivisuuden lisääntymisestä, on toistaiseksi saatu vähän näyttöä.
  • Palautteen perusteella on tunnistettu keskeisiä kehittämistarpeita, kuten näkyvyyden, tiedottamisen ja saavutettavuuden parantaminen sekä maksuttomien kokeilujen ja alennusten lisääminen.
  • Yhteistyötahot pitävät harrastepassia tarpeellisena.
  • Vaikuttavuuden systemaattinen seuranta on tunnistettu tärkeäksi kehittämiskohteeksi. Digitaaliseen toteutukseen siirtyminen mahdollistaa jatkossa paremman käyttö- ja vaikuttavuusarvioinnin.
Todennettu tai tavoiteltu pitkän aikavälin vaikuttavuus

Pitkän aikavälin tavoitteena on lisätä toisen asteen opiskelijoiden, erityisesti vähän liikkuvien nuorten, säännöllistä harrastamista ja liikunta-aktiivisuutta sekä vahvistaa heidän kokonaisvaltaista hyvinvointiaan, osallisuuttaan ja yhteisöllisyyttään. Tavoitteena on, että tulevaisuudessa harrastepassi vakiintuu osaksi digitaalista Nuorisopassi-sovellusta, joka on käytössä Kajaanin yläkouluissa. Samalla Nuorisopassin kohderyhmä laajenee toisen asteen opiskelijoihin ja mahdollisesti myöhemmin myös esimerkiksi etsivän nuorisotyön asiakkaisiin (NEET-nuoret). Näin harrastusmahdollisuuksien saavutettavuus ja nuorten ohjautuminen harrastuksiin vahvistuvat eri elämänvaiheissa.

Toimintamallin kustannusvaikutukset lyhyellä ja pitkällä aikavälillä

Lyhyellä aikavälillä kustannukset muodostuvat harrastepassin kokoamiseen, ylläpitoon, viestintään ja markkinointiin tarvittavasta henkilöstöresurssista. Seura- ja muiden liikuntatoimijoiden tarjoamat edut ja kokeilumahdollisuudet ovat yhteistyötahojen tarjoamia, joten niistä ei aiheudu kustannuksia harrastepassia ylläpitävälle taholle. Digitaalinen toteutus verkkosivuilla ja (tai tulevaisuudessa osana Nuorisopassia) vähentää tulostus- ja materiaalikustannuksia paperiseen versioon verrattuna.

Pitkällä aikavälillä harrastepassi on suhteellisen kustannustehokas toimintamalli, sillä digitaalinen toteutus mahdollistaa sisällön ylläpidon pienellä resurssilla. Lisäksi valmis yhteistyöverkosto helpottaa ja nopeuttaa tietojen kokoamista. Keskeinen kustannus on henkilöstön työpanos toimijoiden kokoamiseen, sisällön päivittämiseen sekä viestintään ja markkinointiin. Mikäli harrastepassi lisää nuorten harrastamista ja liikunta-aktiivisuutta pitkällä aikavälillä, sillä voidaan saavuttaa myönteisiä vaikutuksia nuorten hyvinvointiin ja toimintakykyyn.

Onko toimintamalli siirrettävissä toiseen toimintaympäristöön ja/tai toiselle kohderyhmälle?
Kyllä
Lisätietoa toimintamallin siirrettävyydestä

Harrastepassi on siirrettävissä eri toimintaympäristöihin ja kohderyhmille. Mallia voidaan hyödyntää muilla paikkakunnilla kokoamalla paikalliset harrastus- ja liikuntamahdollisuudet yhteen sekä rakentamalla yhteistyöverkosto paikallisten toimijoiden kanssa.

Kajaanissa tavoitteena on tulevaisuudessa niveltää harrastepassi osaksi digitaalista Nuorisopassi-sovellusta ja laajentaa samalla Nuorisopassin kohderyhmää yläkouluikäisistä nuorista toisen asteen opiskelijoihin. Nuorisopassi-sovellus toimii samalla Nuorisopalveluiden ja nuorten välisenä tiedotuskanavana paikallisesti. Jatkossa kohderyhmää voidaan laajentaa myös esimerkiksi etsivän nuorisotyön asiakkaisiin ja NEET-nuoriin.

Käyttöönotossa ja levittämisessä huomioitavaa

Käyttöönotossa on tärkeää kartoittaa alueen harrastus- ja liikuntatarjonta sekä sitouttaa mukaan riittävän kattavasti paikallisia urheiluseuroja, muita liikuntatoimijoita ja kaupallisia toimijoita. Vastuut sisällön kokoamisesta, päivittämisestä ja koordinoinnista tulee määritellä selkeästi.

Nuorten tavoittaminen edellyttää aktiivista ja monikanavaista viestintää yhteistyössä oppilaitosten ja nuorisopalveluiden kanssa. Digitaalinen toteutus helpottaa mallin levittämistä ja ylläpitoa. Käyttöönotossa kannattaa huomioida paikalliset tarpeet ja tarjonta sekä kerätä palautetta nuorilta ja toimijoilta toiminnan kehittämiseksi.

Taustatiedot

Maantieteellinen alue
Kajaani
Kehittäjäorganisaatiot
Kainuun Liikunta ry
Toimiala
Ennaltaehkäisy & hyvinvoinnin edistäminen
Toimintaympäristö
Toimintamalli on kehitetty osana Kainuun Liikunnan ja Kajaanin kaupungin yhteisestä ESR+-rahoitteisesta TUDU, Tuunattuna Duuniin -hankketta. Lähi-Tapiola Kainuu-Koillismaa on mukana kehittämissä nuorten hyvinvointia merkittävällä omarahoituksella.
Toimintamallin tyyppi
Toimintatapa tai työkäytäntö
Toimintamallin alkuperä
Alkuperäinen (omaan tarpeeseen kehitetty)
Käyttöönotto ja levinneisyys
Levinnyt kehittämisympäristön ulkopuolelle
Rahoittaja
Euroopan sosiaalirahasto (ESR/ESR+)