Terveysvalmennus suun terveydenhuollossa

Luotu 26.04.2022
Terveysvalmennus suun terveydenhuollossa
Terveysvalmennus suun terveydenhuollossa

Tiivistelmä

Terveysvalmennuksella pyritään löytämään keinoja omahoidon tueksi voimaannuttamalla potilas hoitamaan itse itseään paremmin asiantuntijalähtöisestä toimintatavan sijaan. 

Terveysvalmennuksen toimintamallin prosessikaavion ja kriteerien mukaisesti ammattilaiset (hammaslääkärit, suuhygienistit ja hammashoitajat) suorittavat omahoidon ohjauksen joko omalla vastaanotollaan tai ohjaavat asiakkaansa tarvittaessa tietyin kriteerein kevytvalmennukseen tai terveysvalmennukseen.

Valmennukseen ohjattavia potilasryhmiä ovat olleet muun muassa:

  • Keinonivelleikkaukseen menevät
  • Osteoporoosilääkityksen aloittavat
  • Sote-keskuksen moniammatillisen tiimin lähettämät
  • Yleisanestesiahammashoitoon lähetettävät, aikuiset ja perheet
  • Lapsella/perheessä karieksen hallintaongelmaa
  • Pelkopotilaat

Kevytvalmennukseen ohjatuille asiakkaille suuhygienisti soittaa niin sanotun tsemppisoiton 1-2 kuukauden kuluessa, ohjaten ja kannustaen asiakasta jatkamaan hyvää omahoitoa.

Ohjauksen näkökulmasta haastavimmat asiakkaat ohjataan terveysvalmentajille. Valmentajat auttavat asiakasta löytämään omat vahvuutensa ja siten vahvistamaan omahoitotaitojaan ja -valmiuksiaan. Valmennusta jatketaan tarpeen mukaan 1-2 kuukauden välein maksimissaan kuuden kuukauden ajan.

Terveysvalmennus toteutetaan etävastaanottona, joko videotapaamisena tai puhelinkontaktina. Terveysvalmennuksella pyritään tukemaan asiakkaiden omahoitoa ja lisäämään heidän pystyvyyden tunnettaan oman sairautensa hoitamisessa. Asiakkaan kanssa yhdessä asetetaan hänen voimavaroihinsa nähden realistiset tavoitteet suun terveydentilan kohentamiseksi. Valmentaja kannustaa ja auttaa asiakasta pääsemään tavoitteisiinsa.

Arviointi

Toimintamallia ei ole vielä arvioitu.

Toimintamallin kuvaus

Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa

Suun terveydenhuollossa käy asiakkaita, joilla on kiinnityskudossairautta ja/tai hampaiden reikiintymisongelmaa. Heillä omahoito ei toimi riittävän hyvin, johtuen esimerkiksi puutteellisista tiedoista, taidoista tai asenteesta. 

Asiakas ei pysty kerralla omaksumaan hammashoidon yhteydessä annettuja ohjeita tai ne unohtuvat nopeasti. Asiakas saattaa jännittää tai pelätä hammashoitolakäyntejä, jolloin ohjeiden ymmärtäminen ja vastaanottaminen vaikeutuu.

Puutteellinen omahoito lisää suun terveydenhuollon palvelujen tarvetta ja terveyskustannuksia sekä kuormittaa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmää. Suun terveys on kiinteästi osa ihmisen kokonaisvaltaista terveyttä ja hyvinvointia.

Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet

Toimintaympäristönä on perustason sote-keskusten suun terveydenhuolto. Sote-keskuskokonaisuutta on kehitetty osana Tulevaisuuden sote-keskus -hanketta. Hanke on osa sote-uudistusta ja hyvinvointialuevalmistelua.

Asiakas: Saada omiin voimavaroihinsa nähden yksilölliset ohjeet, riittävä tuki ja kannustus hyvän suun terveyden saavuttamiseen. Saada paremmat valmiudet omahoitoon ja tahtotila hoitoon sitoutumiseen. Hyvin onnistuessaan asiakkaan hoitokäyntien määrä vähenee ja terveyspalvelujen käytöstä aiheutuvat kustannukset pienenevät. Elämänlaatu paranee.

Ammattilainen: Saada oikeat työkalut asiakkaan ohjaamiseen niin, että asiakkaan terveyttä pystytään edistämään. Vähentää ammattilaisen turhautumista. Onnistumisen tunteet auttavat työssä jaksamiseen.

Organisaatio: Palveluiden laadun ja vaikuttavuuden parantuminen, painopiste raskaista palveluista ennaltaehkäiseviin palveluihin. Kustannussäästö. Resurssien oikea kohdentaminen.

Yhteiskunta: Terveyshyödyt. Terveyskustannusten nousun hillintä.

Terveysvalmennuksen kohderyhmänä ovat nuorehkot työikäiset, erityisesti he, joilla on alaikäisiä lapsia. Tällöin valmennuksesta saataisiin positiivista kerrannaisvaikutusta koko perheelle ja parhaassa tapauksessa laajemmallekin.

Kliiniset tunnisteet (kaikkien kriteerien ei tarvitse täyttyä):

  • CPI 3 tai enemmän, vähintään kahdella sektorilla
  • BOP > 25 %
  • Karieksen hallintaongelmaa
    • Alkavaa pysäytettävissä olevaa kariesta < 5 leesiota
    • Hoitoa vaativaa kariesta > 5 leesiota

Poissulkukriteerit:

  • Dementoitunut
  • Ei pysty itse hoitamaan hampaitaan
  • Yhteistyökyvyttömyys/-haluttomuus

Asiakastyytyväisyyttä kysytään terveysvalmennusjakson lopulla.

Toimintamallille asetetut tavoitteet

Asiakkaat: Kohderyhmään kuuluvien asiakkaiden omahoitovalmiuksien parantaminen ja suun terveydentilan kohentuminen. Vaikutukset elämän laatuun ja itsetuntoon.

Ammattilaiset: Ennaltaehkäisevän työn kohdentaminen sitä tarvitseville. Työssä jaksaminen.

Organisaatio: Resurssien riittävä kohdentaminen ennaltaehkäisevään työhön. Hoidon painopisteen siirtyminen raskaista palveluista ennaltaehkäiseviin palveluihin.

Yhteiskunta: Terveys- ja kustannusvaikutukset.

Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin

Asiakas: Suun terveydentilan muutosta voidaan seurata suun terveystarkastuksien yhteydessä tehtävien statusmerkintöjen ja niistä saatavien yhteenvetojen avulla (BOP, CPI, DMF). Asiakastyytyväisyyskysely. Asiakkaan pystyvyyden tunteen mittaaminen (pam).

Ammattilaiset: Työhyvinvointikysely.

Organisaatio: Asiakasryhmämerkintöjen (Sth kevytvalmennus ja Sth terveysvalmennus) avulla voidaan seurata valmennuksiin osallistuneiden henkilöiden määrää ja heidän käyttämiään terveyspalveluita.

Yhteiskunta: Pitkällä aikavälillä terveyskustannusten seuranta.

Toimintamallin keskeiset edellytykset
  • Henkilöstä tiedotettu mm. henkilöstöinfossa ja kuukausiviestissä ja sote-keskuksen moniammatillista tiimiä on informoitu aktiivisesti terveysvalmennuksesta.
  • Tietoa valmennusten edistymisestä on välitetty ohjausryhmälle
  • Luotiin fraasit helpottamaan terveysvalmennuksen kirjaamista
  • Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen yksikkö on myös  tarjonnut apuaan toimintamallin jalkauttamisessa.
  • Kevytvalmennus otetaan käyttöön lasten ja nuorten hoidossa vaihtoehtona omahoidon kontrollikäynneille. 
  • Asiakkaan näkökulmasta toimintamalli vaatii olla sovittuna ajankohtana tavoitettavissa (puhelimitse tai muulla etäyhteydellä)

Toimintamallin ydinsisältö

Terveysvalmennuksella pyritään löytämään keinoja omahoidon tueksi voimaannuttamalla potilas hoitamaan itse itseään paremmin asiantuntijalähtöisestä toimintatavan sijaan. 

Terveysvalmennuksen toimintamallin prosessikaavion ja kriteerien mukaisesti ammattilaiset (hammaslääkärit, suuhygienistit ja hammashoitajat) suorittavat omahoidon ohjauksen joko omalla vastaanotollaan tai ohjaavat asiakkaansa tarvittaessa tietyin kriteerein kevytvalmennukseen tai terveysvalmennukseen.

Valmennukseen ohjattavia potilasryhmiä ovat olleet muun muassa:

  • Keinonivelleikkaukseen menevät
  • Osteoporoosilääkityksen aloittavat
  • Sote-keskuksen moniammatillisen tiimin lähettämät
  • Yleisanestesiahammashoitoon lähetettävät, aikuiset ja perheet
  • Lapsella/perheessä karieksen hallintaongelmaa
  • Pelkopotilaat

Kevytvalmennukseen ohjatuille asiakkaille suuhygienisti soittaa niin sanotun tsemppisoiton 1-2 kuukauden kuluessa, ohjaten ja kannustaen asiakasta jatkamaan hyvää omahoitoa.

Ohjauksen näkökulmasta haastavimmat asiakkaat ohjataan terveysvalmentajille. Valmentajat auttavat asiakasta löytämään omat vahvuutensa ja siten vahvistamaan omahoitotaitojaan ja -valmiuksiaan. Valmennusta jatketaan tarpeen mukaan 1-2 kuukauden välein maksimissaan kuuden kuukauden ajan.

Terveysvalmennus toteutetaan etävastaanottona, joko videotapaamisena tai puhelinkontaktina. Terveysvalmennuksella pyritään tukemaan asiakkaiden omahoitoa ja lisäämään heidän pystyvyyden tunnettaan oman sairautensa hoitamisessa. Asiakkaan kanssa yhdessä asetetaan hänen voimavaroihinsa nähden realistiset tavoitteet suun terveydentilan kohentamiseksi. Valmentaja kannustaa ja auttaa asiakasta pääsemään tavoitteisiinsa.

Toimintamallin aikaansaama muutos

Toimintamallista on kertynyt jonkin verran kokemuksia sen käytettävyyttä useammilla potilasryhmillä on alettu hahmottaa paremmin. Kevytvalmennusta (tsemppisoitto) on ajateltu käyttökelpoiseksi tavaksi korvaamaan lasten ja nuorten omahoidon kontrolleja.

Toimintamallin jalkautuminen toimintaan on kestänyt odotettua kauemmin ja valmiudet toimintatavan käyttöönottoon ovat vielä kehittymässä. 

Käyttöönotossa ja levittämisessä huomioitavaa
  • Etäyhteydellä toimiminen on ollut odotettua haastavampaa. Vaatii vielä teknistä kehitystä, jotta pystytään hyödyntämään vaivattomammin. Tämä vaatii myös potilaalta jonkin verran aktiivisuutta ja taitoja. 
  • Esimiehet ja henkilöstö kannattaa ottaa jo suunnitteluvaiheessa vahvasti mukaan. 
  • Tiedottamista kehitteillä olevasta toimintamallista ei voi olla liikaa. 
  • Terveysvalmennus terminä saattaa asiakkaasta tuntua liian sitovalta, aikaa vievältä ja voimakkaalta ilmaisulta ja on haitannut asiakkaiden saamista valmennuksen piiriin.
  • Etävastaanottosovellusten toiminta on hyvä varmistaa ennen toimintamallin aloittamista.
  • Kirjaamiskäytännöt tulee luoda toimintamalliin sopiviksi.
  • Uuden toimintamallin käyttöönotto vaatii aikaa, henkilöstön mukaan saamista ja esihenkilöiden vahvaa sitoutumista.
  • Terveysvalmennuksille tulee varata tilaa ammattilaisten ajanvarauskirjoille ajoissa ja ennakoiden.

Taustatiedot

Maantieteellinen alue
Päijät-Hämeen hyvinvointialue
Toimintaympäristö
Päijät-Hämeen hyvinvointialueen suun terveydenhuollon toimipisteet
Rahoittaja
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)