Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa
Terapiat etulinjaan -toimintamallin psykososiaalisten interventioiden ja menetelmien käyttöönotto alkoi Helsingissä vuosina 2020-2023 osana Tulevaisuuden Sote-keskus -hanketta. TulSote-hankkeen aikana Terapiat etulinjaan -toimintamallin lasten ja nuorten interventioihin ja työkaluihin koulutettiin Helsingissä yhteensä n. 390 työntekijää, ja aikuisten interventioihin ja työkaluihin n. 300 työntekijää.
Terapiat etulinjaan -toimintamallin interventioiden ja työkalujen juurtumisessa ja käyttöönotossa on Helsingissä haasteita. Koulutusten etenemisestä huolimatta varhaisen vaiheen interventioita ei ole vielä saatavilla kattavasti asiakkaille Helsingin kaupungilla eri toimialoilla ja toimintakokonaisuuksissa, ja muissa kuin perustason mielenterveyspalveluissa menetelmien käyttöönotto on ollut ajoittain hidasta. Asiakkaan ohjautuminen interventioon ei ole joustavaa ja tarvelähtöistä, vaan interventioiden saatavuus saattaa riippua yksittäisen työntekijän osaamisvalikosta ja yksikön/palvelun johdon linjauksista. Helsingin kaupungilla käytössä olevien interventioiden kaupunkitasoinen koordinaatio on edelleen puutteellista, ja eri toimijoiden välinen yhteistyön vahvistuminen edellyttää jatkuvaa työtä.
Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet
Helsingin kaupunki vastaa itse sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä. Asukkaita Helsingissä on 675 000, ja yksin Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialalla työskentelee yhteensä lähes 15 000 ihmistä. Lisäksi Kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla työskentelee lähes 300 psykologia ja koulukuraattoria.
Helsingin Terapiat etulinjaan -hankkeen tärkeitä yhteistyökumppaneita ovat muun muassa Helsingin SOTEPE-toimialan Terveys- ja päihdepalvelut ja Perhe- ja sosiaalipalvelut, Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala sekä HUS ja kansallinen Terapiat etulinjaan -toimintamalli. Hallinnollisesti hanke sijoittuu Terveys- ja päihdepalveluiden Psykiatrian Ensilinjan palveluihin.
Suomalaisten mielenterveyden häiriöt ovat lisääntyneet ja palvelut ovat ruuhkautuneet. Vaikka mielenterveyskriisi alkoi jo 2010-luvulla ja valtaosa mielenterveyshäiriöistä alkaa lievinä tai keskivaikeina, ovat pandemia-aika ja Euroopan heikentynyt turvallisuustilanne lisänneet erityisesti nuorten ja nuorten aikuisten ahdistuneisuutta sekä vakavampaa mielenterveysoireilua. Pandemia-aika vaikeutti myös mielenterveyshoidon ja palvelujen järjestämistä, eivätkä nykyinen hoitovalikko ja palvelujärjestelmä vastaa kasvaneeseen palvelutarpeeseen.
Kasvava palvelutarve edellyttää uutta toimintatapaa, jossa lievistä ja keskivaikeista mielenterveysoireista kärsivät helsinkiläiset lapset, nuoret ja aikuiset saavat laadukasta ja heidän tarpeitaan vastaavaa hoitoa nopeasti ja matalalla kynnyksellä. Näin voidaan varmistaa palveluiden riittävyys kaikille Helsingin kaupungin asukkaille, ehkäistä mielenterveysoireiden pitkittymistä ja vaikeutumista sekä vähentää inhimillistä kärsimystä.
Helsingin kaupungilla Terapiat etulinjaan -toimintamallin menetelmien ja työkalujen koulutuksia kohdennetaan sekä Kasvatuksen ja koulutuksen toimialan että Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille. Esimerkkejä ammattiryhmistä ovat esimerkiksi psykologit, koulukuraattorit, sosiaaliohjaajat ja mielenterveys- ja päihdetyön sairaanhoitajat. Menetelmiä ja työkaluja voidaan hyödyntää sekä lapsiperheiden, lasten, nuorten että aikuisten kanssa. Aikuisten menetelmiä kohdennetaan erityisesti Psykiatrian palveluihin.
Ymmärrystä sekä ammattilaisten että palvelujen tarpeista saadaan esimerkiksi tiiviillä verkostotyöllä ja vuoropuhelulla sekä konsultoimalla ja menetelmäohjaamalla ammattilaisia.
Osana hankkeen arviointia toteutettiin kysely, jolla kartoitettiin menetelmiin ja arviointityökalujen käyttöön koulutettujen työntekijöiden ja heidän esihenkilöidensä kokemuksia menetelmien ja arviointityökalujen juurtumista.
Toimintamallille asetetut tavoitteet
Hankkeen kokonaistavoitteena on parantaa perustason lievien ja keskivaikeiden mielenterveyshäiriöiden hoidon vaikuttavuutta, oikea-aikaisuutta, saatavuutta ja tuloksellisuutta ja vastataan kasvavaan palvelutarpeeseen hyödyntämällä kansallista Terapiat etulinjaan -toimintamallia.
Tarkempina tavoitteina on mm.
- Vahvistaa Helsingin kaupungin henkilöstön osaamista Terapiat etulinjaan -toimintamallin määrämuotoisiin ja aikarajoitteisiin psykososiaalisiin interventioihin ja arviointityökaluihin
- Juurruttaa Terapiat etulinjaan -toimintamallin interventioita ja työkaluja osaksi Helsingin kaupungin palvelujärjestelmää
- Vahvistaa Terapiat etulinjaan -toimintamallin interventioiden ja työkalujen käytön jatkuvuutta ja osaamisen ylläpitoa hankekauden jälkeen
- Sujuvoittaa sote-ammattilaisten tekemää nuoruus- ja aikuisikäisten asiakkaiden psyykkisen voinnin arviointia
- Tukea tietojohtamista psykososiaalisten interventioiden erillisseurantojen avulla
Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin
Hyödynnämme hankkeen arvioinnissa erilaisia tuotos- ja hyötymittareita, mm.
- Kestävän kasvun hankkeen aikana koulutettujen työntekijöiden määrä
- Kaikkien työntekijöiden lukumäärä, lukumäärä interventioittain ja ikäryhmittäin
- Interventioihin ja arviointityökaluihin koulutettujen työntekijöiden ja heidän esihenkilöidensä kokemus hankkeessa käyttöön otettujen interventioiden ja työkalujen juurtumisesta (ns. juurtumiskysely)
- NPS-luku Psykiatrian Ensilinjan palveluissa
Toimintamallin keskeiset edellytykset
Terapiat etulinjaan -toimintamallin menetelmiä käyttäville ammattilaisille järjestetään säännöllisiä mentorointi-, vertaismentorointi- ja tukitapaamisia, ja esihenkilöitä tuetaan menetelmien implementoinnissa. Esihenkilöiden ja ammattilaisten kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä menetelmien käytön edistämiseksi. Lisäksi kansallinen Terapiat etulinjaan -toimintamalli järjestää esimerkiksi säännöllisiä sparreja.
Perustason palveluissa käytettävien lasten ja nuorten psykososiaalisten interventioiden (nepsy-interventiot, käytös- ja päihdehäiriöinterventiot, masennusinterventiot ja ahdistusinterventiot) osaajille ja heidän esihenkilöilleen järjestetään yksikkö- ja toimialarajat ylittäviä tukitiimejä.
Menetelmien käyttöönottoa ja vaikutuksia seurataan tukemalla yksiköitä tietojohtamisessa ja koordinoimalla erillisseurantoja. Tietoa seurantojen tuloksista välitetään esihenkilöille säännöllisesti.
