Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa
Koronaviruspandemian aiheuttaman hoitovelan purku tässä haastavassa toimintaympäristön ja talouden tilanteessa edellyttää älykkäitä ja innovatiivisia toimintatapoja ja ratkaisuja sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden tuottamiseen alueen asukkaille. Erilaiset digitaaliset ratkaisut mahdollistavat palveluiden skaalaamisen sekä alueellisesti että eri väestöryhmille, joilla tavoitellaan merkittäviä positiivisia vaikutuksia tulevien vuosien velan purkamisessa.
RRP-hankkeen toimenpiteillä tavoitellaan hyvinvointialuelaajuisia toimintamalleja, digitaalisia palvelupolkuja ja työvälineitä, uusia innovaatioita sekä palveluratkaisuja, jotka edistävät sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen saatavuuden vahvistamista ja kustannusvaikuttavuuden lisäämistä.
Kehittämistoimenpiteet on valittu siten, että ne ovat linjassa muiden alueellisten kehittämishankkeiden, hyvinvointialuestrategian, Kymenlaakson alueellisen hyvinvointikertomuksen ja -suunnitelman 2020–2025 sekä muiden valtionavustushankkeiden kanssa.
Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet
Kymenlaakson korkea palvelutarve ja haastava taloustilanne yhdistettynä koronaviruspandemian kasvattamaan sosiaali- ja terveydenhuollon hoito-, kuntoutus- ja palveluvelkaan luovat tarpeen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen saatavuuden vahvistamiselle ja kustannusvaikuttavuuden lisäämiselle. Kymenlaakso on sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisen näkökulmasta haastava, sillä alueen väestön palvelutarve on suuri, syntyvyys vähäistä ja ikääntyneiden osuus väestöstä on maan suurimpia. Alueen työttömyys on monimuotoista ja mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavia on alueen 18–34-vuotiaisiin suhteutettuna maan eniten. Työikäisistä noin kolmannes uskoo, ettei todennäköisesti jaksa työskennellä vanhuuseläkeikään saakka. Lisäksi huumeongelmat ovat maan kärkitasoa, sairastavuus on keskimääräistä suurempaa, syrjäytymisvaarassa olevia nuoria aikuisia on suhteellisesti maan eniten ja lapsiperheiden ongelmat ovat alueella moninaisia, joka puolestaan lisää lasten ja nuorten palvelujen tarvetta.
Kymenlaakson haastavaa tilannetta on vaikeuttanut entisestään koronapandemia. Pandemian vuoksi palvelujen painopisteitä on muutettu ja muun muassa kiireetön hoito on viivästynyt koronan vaatimien henkilöstösiirtojen ja palvelujen alasajojen takia, kasvattaen hoitojonoja. Myös kiireettömän erikoissairaanhoidon jonot ovat venyneet merkittävästi. Samaan aikaan henkilöstön saatavuuden haasteet ovat lisänneet vuokratyövoiman käyttöä ja kasvattaneet näin ollen kustannuksia. Haavoittuvassa tai heikossa asemassa olevien asiakasryhmien tilanne on huonontunut entisestään ja toimenpiteitä tarvitaan etenkin heidän auttamisekseen.
Kymenlaakson hyvinvointialueella on ollut aiemmin ajoittaista haastetta esimerkiksi erilaisiin ryhmätoimintoihin ohjautumisessa. Asiakkaat eivät ole olleet tietoisia ajankohtaisista hyvinvointialueen tapahtumista ja esimerkiksi avoimista luennoista.
Ammattilaisilta on saatu palautetta, että hyvinvointialueelle kaivataan rakennetta, jolla tiedot esimerkiksi alkavista ryhmistä olisivat nopeasti löydettävissä yhdestä paikasta. Aiemmin tiedot ovat olleet hajallaan eri sijanneissa.
Ammattilaisten toiveita ja tarpeita tapahtumakalenterin suhteen on kuultu kehittämisvaiheessa monialaiselta kehittäjäjoukolta. Asiakasymmärrystä kehittämiseen saamme Kymenlaakson hyvinvointialueen prototyyppiyhteisöltä. Kysely prototyyppien online- yhteisölle on toteutettu syyskuussa 2024.
Toimintamallille asetetut tavoitteet
Tapahtumakalenterin avulla hyvinvointialueen omat ja muiden toimijoiden kanssa (kunnat, järjestöt) yhteistyössä järjestetyt avoimet HYTE- palvelut (esim. ryhmätoiminnot, asiantuntijaluennot, tapahtumat) ovat paremmin Kymenlaakson alueen asukkaiden ja ammattilaisten löydettävissä. Kehittäminen on osa Hyte- palvelukonseptin asiakasohjauksen kehittämistä. Tapahtumakalenterin avulla pystytään tuomaan aiempaa tehokkaammin palvelukonseptiin sisältyviä ennaltaehkäiseviä ja terveyttä edistäviä ajankohtaisia toimintoja asiakkaan ja ammattilaisen tietoon. Tapahtumakalenterin sisällöt huomioivat kattavasti myös palvelukonseptin erityiseksi kohderyhmäksi määriteltyjen asiakasryhmien tarpeet.
Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin
Tapahtumakalenteri on otettu käyttöön?
Kyllä/Ei
Toimintamallin keskeiset edellytykset
Tapahtumakalenterin käyttökoulutuksen ja viestinnän tulee olla jatkuvaa ja suunnitelmallista. Kehittämistyössä on ollut tiiviisti mukana hyvinvointialueen viestinnän ammattilaiset, jotka ovat osallistuneet projektiin aktiivisesti. Hyvinvointialueen viestintä on kouluttanut ammattilaisia tapahtumakalenterin käyttöön sekä vieneet aktiivisesti alueen tapahtumia nähtäville. Tapahtumakalenteri on liitetty osaksi Kymenlaakson hyvinvointialueen verkkosivukokonaisuutta ja viestinnän ammattilaisilta on saatu tukea löydettävyyden tehostamiseen.
