Tanssikummi® osana Ikääntyneiden palvelujen asumispalveluyksiköiden arkea Varsinais-Suomen hyvinvointialueella (VARHA).

Luotu 25.09.2024
Tanssikummi® osana Ikääntyneiden palvelujen asumispalveluyksiköiden arkea Varsinais-Suomen hyvinvointialueella (VARHA).
Tanssikummi® osana Ikääntyneiden palvelujen asumispalveluyksiköiden arkea Varsinais-Suomen hyvinvointialueella (VARHA).

Tiivistelmä

Hankkeen tavoitteena oli kokeilla kulttuurialan ammattilaisten työllistämistä tehtäviin, jotka tukevat iäkkäiden asiakkaiden toimintakykyä ja osallisuutta. Tanssikummi tai muu kulttuurikoulutettu voisi tulevaisuudessa olla osana työyhteisöä pilotin mukaisesti ensin 2pv/viikossa ja sen jälkeen 1pv/viikossa säännöllisesti. Työpanos voi olla myös ns. Pirkanmaan mallin mukainen, jolloin kulttuurikoulutettu työskentelee osana työyhteisöä päivän viikossa. Perusteltua kuitenkin on aloittaa toiminta intensiivijaksolla, joka mahdollistaa molemminpuolisen ymmärryksen kehittymisen ja toimintatapojen muotoutumisen yhdessä.

Jotta toiminta voi juurtua osaksi yksiköiden arkea, se edellyttää moniammatillista yhteistyötä, jossa on edustus vastaanottavalta yksiköltä, hyvinvointialueelta (koordinoiva taho) ja palveluntuottajalta. Tanssikummi-konseptiin kuuluu aloitus-, väli- ja loppupalaverit sekä jatkuva palautteenkeruu ja arviointi, joten prosessinomaisesti toiminta vaatii koordinoinnin. Myös mikäli toiminnalle löytyy ulkopuolinen rahoitus.

Hankkeen loppupalautekyselyn tulokset:

1. Tavoitteena oli, että Tanssikummi edistää asiakkaiden osallisuutta ja toimintakykyä osana työyhteisöä. Toteutuiko tavoite mielestäsi ja jos niin miten? 

  • 6/7 vastaajaa oli täysin samaa mieltä, että Tanssikummi edistää asiakkaiden osallisuutta ja toimintakykyä osana työyhteisöä. 1/7 vastaaja oli osittain samaa mieltä.
  • Björkebossa koettiin, että asiakkaat olivat pirteämpiä ja Tanssikummi toi uusia välineitä käytettäväksi, hyödynsi tanssia ja musiikkia ja mm. palloja. Tanssikummi koettiin vahvana tukena henkilöstölle ja koettiin, että Tanssikummi havainnoi asioita, joita henkilökunta ei aina näe asiakkaasta. Tanssikummi näkee asiakkaan yksilönä ja tunnistaa hänen voimavaransa.
  • Hulvelan palvelukeskuksessa Tanssikummi järjesti yhdessä fysioterapeutin kanssa tanssillisia ryhmäterapiatuokioita, jotka lisäsivät merkittävästi asiakkaiden fyysistä toimintakykyä ja toivat iloa arkeen. Tanssin ja musiikin taika vei mukanaan ja aktivoi. Se yhdistää ihmisiä ja tuo paljon hyvää mieltä, joka taas vaikuttaa positiivisesti niin fyysiseen, psyykkiseen kuin sosiaaliseen toimintakykyyn.

2. Tavoitteena oli, että Tanssikummi lisää yksikön kulttuurista työotetta. Toteutuiko tavoite mielestäsi ja jos niin miten? 

  • 6/7 oli täysin samaa mieltä, että Tanssikummi lisää yksikön kulttuurista työotetta. 1/7 oli osittain tätä mieltä.
  • Björkebossa koettiin, että henkilökunta aktivoitui itse järjestämään toimintaa. Tanssikummi toi iloa ja eloisuutta asiakkaiden arkeen, joka toi jokaiselle hyvää mieltä.
  • Hulvelan palvelukeskuksessa henkilökunta koki hyvänä tanssin ja musiikin monipuolisuuden ja ihmisten kohtaamisen. Musiikin käyttö osana työtä ja asiakaskohtaamiset sekä kulttuurin vaikutukset työn sisällä koettiin hyvänä.

3. Tavoitteena oli, että Tanssikummi osana työyhteisöä lisää henkilöstön työhyvinvointia. Toteutuiko tavoite mielestäsi?

  • 5/7 oli täysin samaa mieltä, että Tanssikummi osana työyhteisöä lisää henkilöstön työhyvinvointia. 1/7 oli osittain tätä mieltä ja 1/7 ei ollu samaa eikä eri mieltä, muttei perustellut tätä vastausta.
  • Björkebossa koettiin, että Tanssikummi rauhoitti haastavia asukkaita ja osasi löytää keinoja toimia näissä tilanteissa. Tanssikummin iloisuus ja positiivisuus vaikutti kaikkiin. Tanssikummi toi positiivista energiaa työyhteisöön.
  • Hulvelan palvelukeskuksessa koettiin, että Tanssikummi toi arkeen iloa ja uuden tavan nähdä asukkaan, jonka hän myös kertoi henkilökunnalle. Positiivinen ja energinen Tanssikummi toi valoa koko taloon. Henkilökunta osallistui ajanpuitteissa myös tuokioihin. Mikäli henkilökunnalla olisi riittävästi aikaa, he lähtisivät herkemmin toteuttamaan kulttuurihyvinvointia.

4. Miten koet kulttuurikoulutetun työntekijän osana työyhteisöä ikääntyneiden palveluissa? Kerro esimerkkejä.

  • 7/7 vastaaja oli täysin samaa mieltä, kun kysyttiin, miten he kokivat kulttuurikoulutetun osana työyhteisöä ikääntyneiden palveluissa. Björkebossa koettiin, että Tanssikummi näkee asiakkaan toisella tavalla. Huomioi eri asioita kuin hoitohenkilökunta. Tanssikummin työote on toisenlainen kuin hoitohenkilökunnan, joten hän kohtaa asiakkaat toisella tavalla.
  • Björkebossa koettiin, että Tanssikummi olisi iso apu kaikille ja koettiin positiivisena. Tanssikummi sai paljon positiivista palautetta. Asiakkaat tunnistivat Tanssikummin ja ovat iloisia kun hän on täällä. Hän on aidosti läsnä asiakkaan kanssa ja huomaa asiakkaan omana yksilönä. 
  • Hulvelan palvelukeskuksessa koettiin, että säännölliset tanssilliset kulttuuritempaukset ja tapahtumat aktivoisivat omaa henkilökunta toteuttamaan vastaavaa toimintaa ja madaltamaan kynnystä sen toteuttamisessa. Tanssikummin persoona sopi täydellisesti työhön, jossa mukana myös muita energisiä ihmisiä, joilla resursseja jakaa hyvinvointia työyhteisöön sekä asiakkaille. Tanssikummia kiiteltiin ja toiminnalle toivottiin jatkoa. Tanssikummi toivottiin osaksi työyhteisöä ja yhteisiä tuokioita lisää hänen kanssa. Hienoa saada oppia uusia taitoja Tanssikummilta ja päästä jakamaan liikkeen ja kulttuurin ilosanomaa ryhmänä.

 

Kohderyhmä

Ammattilaiset
Ikäihmiset

Arviointi

Toimintamallia ei ole vielä arvioitu.

STM Tanssiinkutsu - kulttuurikoulutettu työyhteisössä, hankeraportti (1.55 MB)

Toimintamallin kuvaus

Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa

Hankkeen tavoitteena oli kokeilla kulttuurialan koulutettujen henkilöiden työllistymistä asiakkaan toimintakykyä ja osallisuutta tukeviin tehtäviin iäkkäiden palveluissa. 
 

Hankkeen tavoitteena oli kehittää pilottialueen yksikössä toimintatapa, jossa taidepalvelut ovat osa asiakkaan päivittäistä hyvinvointia. Toimintatapa hyödyntää digitaalisuutta, yhdistää taiteen ja hyvinvointialueen asumisyksikön henkilöstön ja alan toimijat sekä mahdollistaa laadullisen kehittämisen.

 

Hankkeessa pilotoitiin ikääntyneiden asumisyksikön henkilöstön tietoutta eritasoisista taiteen menetelmistä ja vahvistettiin kulttuurista työotetta. Lisäksi pyrittiin lisäämään tietoisuutta kulttuurihyvinvointipalvelujen hankinnoista päättävien osalta. Palveluja tarjoavaa toimijaa ohjattiin tuotteistamaan palveluaan hyvinvointialueelle sopivaan muotoon. Hankkeessa otettiin erityiseksi kehittämiskohteeksi palvelun saatavuus koko Varsinais-Suomen hyvinvointialueella, ohjeistuksen ja mallin kehittäminen sekä laadulliset asiat.
 

Tanssikummi-palvelun tavoitteita olivat palvelun toimivuus ikäihmisten toimintakykyä ylläpitävänä kulttuurihyvinvointipalveluna vastaten ikäihmisten kulttuurisiin oikeuksiin ja henkilöstön työhyvinvoinnin parantamiseen sekä kulttuurisen työotteen vahvistamiseen. 

Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet

Sote-henkilöstön riittävyys ja saatavuus ovat heikentyneet voimakkaasti viime vuosina koko maassa. Erityisesti henkilöstöpula on koetellut iäkkäiden palveluja, joissa väestön ikääntymisestä aiheutuu palvelutarpeiden kasvua samanaikaisesti eläköitymisen kiihtymisen kanssa.

Yksi kriittisimmistä henkilöstöpulasta kärsivistä palveluista on iäkkäiden ympärivuorokautinen hoito. Vanhuspalveluiden henkilöstömitoituksesta säädetään laissa. Vanhuspalvelulakiin sisältyy toistaiseksi vähän käytettyjä mahdollisuuksia henkilöstörakenteen monipuolistamiseen. Lähihoitajien ja sairaanhoitajien lisäksi asiakkaiden tarpeisiin voidaan vastata monien muiden sote-ammattilaisten osaamisella, ja sosiaalisen toimintakyvyn ylläpitämiseen voidaan hyödyntää myös muita kuin sote-ammattilaisia, esimerkiksi liikunta-, kulttuuri- tai taidealan ammattilaisia.

Taide ja kulttuuri myös tutkitusti tuo lisäarvoa ja merkitystä terveydelle ja hyvinvoinnille sekä lisää työntekijöiden työhyvinvointia. Siten sosiokulttuurisen työn lisääminen iäkkäiden palveluissa sekä parantaa henkilöstön saatavuutta että parantaa palvelun laatua. Kulttuuri- ja taidealan koulutetun henkilöstön työtilanne mahdollistaa saatavuuden myös iäkkäiden palveluihin ja koulutuksista saatava osaaminen voi olla suureksi hyödyksi sosiaali- ja terveysalan tehtävissä. Esimerkiksi pedagogiset valmiudet sekä ryhmässä toimiminen ja sen ohjaaminen ovat taitoja, joita koulutuksista saa.

Henkilöstöpula ja ongelmiin painottuva julkisuus ovat luoneet negatiivisen kierteen, jonka katkaisemiseen tarvittaisiin uusia toimintamalleja ja hyvien käytäntöjen tuomista esille.

Vanhuspalvelulain 3 a §:n mukaan iäkkäiden henkilöiden ympärivuorokautisessa palveluasumisessa välittömän asiakastyön henkilöstömitoitukseen voidaan laskea mukaan asiakkaan sosiaalisen toimintakyvyn ylläpitoon osallistuvat työntekijät.
 

Hankkeen tavoitteena oli tukea sekä asukkaiden voimavaroja ja viihtyvyyttä sekä antaa myös henkilökunnalle uusia työvälineitä hoitotyöhön ja parantaa arkea koko yhteisössä. 
 

Taidetarjonta perustuu pitkäaikaiselle kulttuurisen vanhustyön kokemukselle ja taiteelliseen sekä pedagogiseen ammattitaitoon. Taidetarjonnan sisältöön valitut menetelmät mahdollistavat aidon kehittämistyön, vaikutusten arvioinnin ja huomioi yksikön oman työn suunnittelun. Hankkeeseen osallistuva taidealan toimija /Läntinen tanssin aluekeskus on pitkään alalla toiminut kulttuurihyvinvointipalveluja tarjoava toimija. Hankkeen osallistujat antavat työpanoksensa valitun kohteen kulttuuritoiminnan   kehittämiseen pilotin aikana sovittavalla tavalla. 
 

Hankkeen aikana toteutunut tiivis yhteistyö yksikön, Varhan kulttuuriasiantuntijoiden ja Tanssikummi-palvelun tuottajan välillä mahdollisti jatkuvan kehittämisen ja vuorovaikutuksen syventämisen projektin edetessä. Lisäksi kehitettiin laadunarviointia luomalla palautekysely sekä pidettiin Tanssikummi-toiminnan periaatteiden mukaisesti aloituspalaveri, väliarviointi ja loppupalaveri. Lisäksi päätettiin toteuttaa erillinen loppukysely yksiköille kuukauden kuluttua toiminnan päättymisestä. 
 

Taidepalveluiden hankinnoissa on oleellista, että kaikilla organisaation tasoilla on käsitys palveluiden käytöstä ja mahdollisuuksista. Tanssiinkutsu -hankkeen piloteissa melko tiiviillä ja kohtuullisella panostuksella taidetoimintojen koulutuksiin vanhuspalveluyksiköissä saataneen aikaan muutoksia hoitokulttuuriin.
 

Pilotin tuloksena syntyy ymmärrys, mihin palveluja voidaan käyttää myös omassa työssä ja miten taidepalveluita voidaan jatkossa ostaa tai itse tuottaa.  Yksiköissä herätetään halu saada ideoita myös muistakin taiteenlajeista ja esitetään toiveita saada ammattitaiteilijoita työskentelemään osastoille. 
 

Tanssikummi® -palvelun avulla voidaan todentaa jo olemassa olevan ja käytännössä testatun mallin avulla sitä, mitä hoivayksiköiltä edellytetään taiteilijoiden tullessa osaksi moniammatillista tiimiä. Koska Tanssikummeilla on jo käsitys siitä, mitä työskentely yksiköissä on, sen uraauurtavan ja edellä kävijyyttä edustavan mallinsa vuoksi, on mahdollista todentaa prosessi, joka hyvinvointialueella on luotava taidepalvelun vastaanottamiseksi, toteuttamiseksi ja ottamiseksi osaksi palvelukokonaisuutta. Tanssikummi -toiminta sinänsä on vakiintunutta, joten pilotoinnin kohteena on ensisijaisesti prosessi, jolla taidepalvelu tulee osaksi vanhuspalveluiden kokonaisuutta.
 

Pilotin toivotaan saavan aikaan kiinnostusta ja huomiota taidepalveluiden mahdollisuuksista hyvinkin erilaisissa sote-sektorin toiminnoissa.  Tanssiinkutsu-pilotilla tavoitellaan taiteen ja kulttuurin palvelutarjoajien pitkäjänteistä aktiivisuutta palveluiden tarjoamiseksi, jotta pilotissa mahdollisesti herätetty ja nouseva kysyntä muuttuu jatkuvaksi toiminnaksi ja uusiksi työmahdollisuuksiksi. 
 

Kohderyhmä koostui ympärivuorokautisen asumisen asukkaista, jotka asuivat yksikössä ja olivat monella tapaa tuen tarpeessa arjessaan. Asiakasymmärrystä on kertynyt muun muassa henkilöstön jatkuvan vuorovaikutuksen sekä Tanssikummin toiminnan kautta. Asiakasymmärrys painottuu asukkaiden tarpeisiin ja toiveisiin liittyen kulttuuri- ja harrastustoimintaan. Asukkaiden osallistaminen on toteutettu pääasiassa henkilökunnan havainnoinnin sekä suoran palautteen kautta. Näin ollen pilotoitavat toiminnot voidaan kohdistaa asukkaiden yksilöllisiä toiveita ja tarpeita vastaaviksi, ja niiden avulla voidaan arvioida kulttuuritoiminnan vaikutusta asukkaiden hyvinvointiin.

Tanssikummi toi asiakkaille uusia toimintavälineitä, kuten musiikkia, tanssia ja palloja, joiden avulla hän aktivoi ja piristi heitä. Tanssikummi pystyi myös tarkkailemaan asukkaita yksilöinä ja tunnistamaan heidän voimavaransa, joita henkilöstö ei aina ehtinyt huomata.

Asiakkaiden osallistaminen tapahtui aktiivisen kohtaamisen ja yhdessäolon kautta. Björkebossa havaittiin, että Tanssikummi piristi asukkaita, lisäsi heidän aktiivisuuttaan ja tarjosi henkilöstölle arvokasta tukea. Hulvelan palvelukeskuksessa Tanssikummi järjesti fysioterapeutin kanssa tanssillisia ryhmäterapiatuokioita, jotka kohensivat asukkaiden fyysistä toimintakykyä ja toivat iloa arkeen. Tämä luova lähestymistapa auttoi lisäämään osallistujien fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia, mikä korosti tanssin ja musiikin positiivisia vaikutuksia monipuolisesti.

Pilottialueilla kerätty asiakasymmärrys painottuu asukkaiden tarpeisiin ja toiveisiin liittyen kulttuuri- ja harrastustoimintaan. Asukkaiden osallistaminen on toteutettu pääasiassa henkilökunnan havainnoinnin sekä suoran palautteen kautta. Näin ollen pilotoitavat toiminnot voidaan kohdistaa asukkaiden yksilöllisiä toiveita ja tarpeita vastaaviksi, ja niiden avulla voidaan arvioida kulttuuritoiminnan vaikutusta asukkaiden hyvinvointiin.

Toimintamallille asetetut tavoitteet


•    vastata osaltaan iäkkäiden palvelujen henkilöstön saatavuuteen
•    monipuolistaa iäkkäiden palveluiden henkilöstöpohjaa
•    parantaa/ylläpitää ikääntyneiden toimintakykyä kulttuuritoiminnan avulla
•    kehittää uusia, osallisuutta, toimintakykyä ja holistista ihmiskäsitystä edistäviä toimintamalleja sote-palveluissa
•    tukea iäkkäiden asiakkaiden kulttuuristen oikeuksien toteutumista
•    parantaa henkilöstön työhyvinvointia
•    vahvistaa kulttuurista työotetta

Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin

Jatkuva arviointi ja seuranta toteutui palautteista, Tanssikummien havainnoista ja työpäiväkirjasta, Microsoft Forms-palautekyselyistä ja Tanssikummien käyttämistä hymynaamoista. Prosessia arvioitiin ohjausryhmän palavereissa, joista kirjattiin muistiot. 

Palautetta kerättiin Forms-kyselylomakkeella asiakkailta, omaisilta, henkilökunnalta ja Tanssikummilta. Pilotin aikana palautteita kertyi yhteensä 154 (92 Hulvelan palvelukeskuksesta, 62 Björkebosta. Björkebon määrään vaikutti se, että Tanssikummi oli päiväraportilla mukana, jolloin palautteita käytiin suullisesti läpi ja hän kirjasi ne päiväkirjaansa). 61% (94) palautteista oli asiakkailta, 5% (7) omaisilta, 25% (39) henkilökunnalta ja 9% (14) Tanssikummilta.  143 vastaajaa oli täysin tai osittain samaa mieltä siitä, kun kysyttiin ovatko tyytyväisiä Tanssikummitoimintaan yksikössä. 10 ei ollut samaa eikä eri mieltä. 1 oli osittain eri mieltä. 
 

Tanssikummin työhön kuuluu dokumentointi työpäiväkirjan avulla. Työpäiväkirja toimii Tanssikummin omana purkukeinona ja dokumentoi hankalat ja yllättävät tilanteet sekä tunnelmat ja onnistumiset. Lisäksi työpäiväkirjaan kirjataan Tanssikummille tullutta suoraa palautetta sekä asioita, joita täytyy ratkaista. 
 

Tanssikummit kirjasivat kohtaamiset yksiköissä lyhyesti potilastietojärjestelmään vietäväksi. Yksiköstä riippuen joko yöhoitaja tai raportin jälkeen hoitaja kirjasi Tanssikummin toiminnan ja havainnot asukkaan potilastietoihin. Tämä mahdollistaa sen, että taide- ja kulttuuritoiminnan seuraukset voidaan havainnoida ja nähdä osana kokonaishyvinvointia. Yksiköissä voidaan myös Tanssikummien työpäivien jälkeen arvioida asukkaiden vointia ja havaita muutoksia.

Lisäksi Tanssikummi-toiminnan päätyttyä yksiköissä kerättiin loppupalautteet Forms-kyselylomakkeella. Vastauksia tuli yhteensä seitsemän (Björkebosta 5 ja Hulvelan palvelukeskuksesta 2). Kaikki vastaajat olivat täysin samaa mieltä siitä, että kulttuurikoulutettu osana työyhteisöä ikääntyneiden palveluissa on hyvä. 

 

Toimintamallin keskeiset edellytykset

Asukkaiden  ja omaisten näkökulmat:

  • Asukkaat toivoivat, että Tanssikummi olisi yksikössä pidempään. Tanssikummilla oli aikaa kohtaamiseen ja keskusteluun. Musiikin valinnoilla on merkitystä. Tanssikummi koettiin positiivisena ja iloisena. Kaikki eivät halunneet tanssia, mutta ne asukkaat, jotka halusivat tanssia, kokivat sen tärkeänä. Tanssikummi hyödynsi kohtaamisissa muita taiteen menetelmiä, jos asukas ei halunnut tanssia.
  • Pitkäkestoisella toiminnalla voi saada aikaan merkittäviä muutoksia, vaikka suoraan vaikuttavuutta ei pystyttäisikään toteamaan. Esimerkkinä asukas, jonka paniikkikohtausten määrä väheni huomattavasti, kun Tanssikummi kävi säännöllisesti pilotin aikana hänen luonaan. Asukas on sanonut rakastavansa tanssia ja musiikkia.
  • Omaisen näkökulmasta konsepti on tunnistettava ja ymmärretään, että yksikössä on muitakin kuin hoitohenkilökunta. Näin omaisen on helpompi havainnoida taidetoiminnan merkitystä läheisen hyvinvoinnille. Tanssikummi-toiminta mahdollisti myös yhteisen tekemisen omaisen ja asukkaan kanssa.
  • Omaisilta saatu kiitos tai palaute on erityisen tärkeää, sillä he tuntevat usein parhaiten       asukkaan kulttuurisen pääoman ja identiteetin. Tanssikummi on saanut kiitosta omaiselta asukkaan henkisestä hyvinvoinnista huolehtimisesta ja kiltteydestä.

Tanssikummien näkökulmat:

  • Pitkän hankkeen aikana hyvät käytännöt nousivat esiin. Tanssikummi koki toiminnan olevan vaikuttavampaa, kun hän toimi yksikössä kahtena päivänä peräkkäin. Tällöin muistisairaan mahdollisuus Tanssikummin muistamiseen on suurempi, yhteys löytyi helpommin ja työskentelyssä on voinut jatkaa siitä, mihin on viime kerralla jääty. Peräkkäiset päivät vahvistivat henkilökuntaan kuulumista ja henkilökunnan päivärytmin löytämistä. Toisessa yksikössä Tanssikummin ottaminen mukaan henkilökunnan päiväraporttiin auttoi henkilökuntaan kuulumisen tunnetta.
  • Tanssikummit oppivat hankkeen aikana, henkilökunnankin avustuksella, toiminnasta muistisairaiden kanssa. Toisissa yksiköissä toimi ryhmämuotoinen toiminta, kun taas toisissa yksiköissä asukkaiden kanssa keskityttiin yksilölähtöiseen toimintaan. Liike, tanssi ja musiikki herättivät asukkaissa monenlaisia tunteita ja liikkeitä.  Asukkaat olivat iloisia tanssista, läsnäolosta, juttelusta ja kohtaamisesta. Tanssi ei välttämättä vaatinut sanoja, vaan liike riitti. Tanssikummit pystyivät toiminnallaan esimerkiksi saamaan kivun häviämään, aggressiivisen asukkaan rauhoittumaan, eksyneen omaan huoneeseensa ja asukkaita yhdistymään yhteisen toiminnan äärelle.
  • Hankkeen keskiössä ollut moniammatillinen työskentely vaati aikaa yhteisten toimintatapojen löytämiseksi. Tanssikummit kokivat haasteelliseksi yhteensovittaa oman työpäivänsä rakenteen (esim. säännöllinen klo 9-15) henkilökunnan päivittäiseen työrytmiin
  • Tanssikummi on pystynyt tarjoamaan asioita, joihin hoitohenkilökunnan aika ei riitä kuten kohtaaminen, juttelu, aktivoiminen ja erilaisiin aktiviteetteihin asukkaan kuljetus – osana omaa työnkuvaansa. Toiminta yksiköissä on sujuvampaa, kun töitä tehdään yhdessä, esim. hoitotoimenpiteen toteuttaminen tanssien. Liike tarttui hoitohenkilökuntaan Tanssikummin poissa ollessa ja henkilökunta on tanssittanut asukkaita. Tanssikummilta henkilökunta sai myös neuvoja kulttuuriseen työotteeseen.
  • Tanssikummi koki roolinsa olevan erilaisten toimintatapojen näyttäjä sekä uusien maailmojen avaaja. Tärkeinä elementteinä ovat kiireettömyys ja ajan sekä läsnäolon antaminen.

Henkilökunnan näkökulmat:

  • Loppupalautteen perusteella Tanssikummi edistää asiakkaiden osallisuutta ja toimintakykyä osana työyhteisöä. Björkebossa koettiin, että asiakkaat olivat pirteämpiä ja Tanssikummi toi uusia välineitä käytettäväksi, hyödynsi tanssia ja musiikkia ja mm. palloja. Tanssikummi koettiin vahvana tukena henkilöstölle ja koettiin, että Tanssikummi havainnoi asioita, joita henkilökunta ei aina näe asiakkaasta. Tanssikummi näkee asiakkaan yksilönä ja tunnistaa hänen voimavaransa.
  • Tanssikummista oli iso apu yksikössä, asukkaat tunnistivat hänet ja olivat aina iloisia ja odottivat Tanssikummia. Tanssikummin työasu oli asukkaille ja henkilökunnalle tunnistettava ja luottamusta herättävä.
  • Tanssikummi oli aidosti läsnä asukkaan kanssa ja näki jokaisen asukkaan omana yksilönään, kohdaten senhetkisestä tilanteesta käsin. Tanssikummi havainnoi asioita, joita hoitohenkilökunta ei aina näe asukkaista.
  • Tanssikummi lisää yksikön kulttuurista työotetta. Björkebossa koettiin, että henkilökunta aktivoitui itse järjestämään toimintaa. Tanssikummi toi iloa ja eloisuutta asiakkaan arkeen, joka tuo jokaisella mielihyvää. Hulvelassa henkilökunta koki hyvänä tanssin ja musiikin monipuolisuuden ja ihmisten kohtaamisen. Musiikin käyttö osana työtä ja asiakaskohtaamiset sekä kulttuurin vaikutukset työn sisällä koettiin hyvänä.
  • Työyhteisöön on tullut iloisuutta. Henkilökunta on motivoitunut kohtaamaan asukkaita kulttuurisen työotteen avulla ja hyödyntämään hankkeen aikana tilattuja tarvikkeita mm. Musiikin soittamiseen tilattuja bluetooth-kaiuttimia, palloja ja huiveja. Tanssikummin työstä poimittiin ideoita ja kohtaamisen keinoja. On merkittävää, että joku on asukkaiden kanssa läsnä silloin kun hoitohenkilökunta on hoitotoimenpiteissä kiinni. Näitä tilanteita päivään osuu useita, jolloin asukkaat ovat keskenään.
  • Tanssikummi osana työyhteisöä lisää henkilöstön työhyvinvointia. Björkebossa koettiin, että Tanssikummi rauhoitti haastavia asiakkaita ja osasi löytää keinoja toimia näissä tilanteissa. Tanssikummin iloisuus ja positiivisuus vaikutti kaikkiin. Tanssikummi toi positiivista energiaa työyhteisöön. Hulvelassa koettiin, että Tanssikummi toi arkeen iloa ja uuden tavan nähdä asiakkaan, jonka hän myös kertoi henkilökunnalle. Positiivinen ja energinen Tanssikummi toi valoa koko taloon. Henkilökunta osallistui ajan puitteissa myös tuokioihin. Jos henkilökunnalla olisi enemmän aikaa, lähtisivät he helpommin toteuttamaan kulttuurihyvinvointia.
  • Björkebossa tanssin toimintamalli levisi henkilökuntaan ja he olivat aloittaneet päivänsä tanssimalla yhdessä ja samalla toivoivat yhteistä tanssin hetkeä päiväsalissa asukkaiden kanssa. Päivän tanssihetkessä sitten olikin osallisena asukkaita ja henkilökuntaa. Henkilökunnan osallistumisella hetkeen ja sen riemukkuuteen ja yhteyden luomiseen oli iso merkitys asukkaille ja henkilökunnallekin. Tällaiset tilaisuudet mahdollistivat henkilökunnalle asukkaan näkemisen uusin silmin.
  • Henkilökunta koki, että Tanssikummin läsnäolo keventää hoitajien taakkaa ja yleistä tunnelmaa. On koettu myös, että yhdessä asukkaan tapaaminen on mukavaa.
  • Henkilökunnalta kysyttiin miten he kokivat kulttuurikoulutetun osana työyhteisöä ikääntyneiden palveluissa. Björkebossa koettiin, että Tanssikummi näkee asiakkaan toisella tavalla. Huomioi eri asioita kuin hoitohenkilökunta. Tanssikummin työote on toisenlainen kuin hoitohenkilökunnan, joten hän kohtaa asiakkaat toisella tavalla. Björkebossa koettiin, että Tanssikummi olisi iso apu kaikille ja koettiin positiivisena. Hän on aidosti läsnä asiakkaan kanssa ja huomaa asiakkaan omana yksilönä. Hulvelassa koettiin, että säännölliset tanssilliset kulttuuritempaukset ja tapahtumat aktivoisivat omaa henkilökunta toteuttamaan vastaavaa toimintaa ja madaltamaan kynnystä sen toteuttamisessa. Tanssikummi toivottiin osaksi työyhteisö ja yhteisiä tuokioita lisää hänen kanssa. Hienoa saada oppia uusia taitoja Tanssikummilta ja päästä jakamaan liikkeen ja kulttuurin ilosanomaa ryhmänä.
  • Esihenkilö toi esiin, että Tanssikummin läsnäolo on rauhoittanut asukkaita ja mahdollisesti vähentänyt levottomuutta sekä hälytyskellon soittamista. Osa kaipaa sosiaalisten tarpeiden täyttämistä, joka luontevasti toteutuu Tanssikummin kanssa.  Hälytyskellojen soittoon ei aina tarvita koulutettua hoitohenkilökuntaa vaan kulttuurikoulutettu voisi tässä kohdin riittää vastaamaan asukkaan tarpeisiin, esimerkiksi jos asukas kaipaa vierelleen jonkun keskustelemaan. Henkilökunnasta oli kommentoitu, että Tanssikummin läsnäolo lisää levollista oloa yksiköissä ja työpäivä sujuu mukavammin. Hoitohenkilökunta on saanut lisää toimintatapoja työskentelyyn. Tanssikummin käynnit ovat lisänneet hoitomyönteisyyttä.
  • Kulttuurikoulutettu voi muokata oman työpäivän rakenteen joustavasti asukkaiden ja yksikön tarpeiden mukaan. Hoitohenkilökunnan työpäivää aikatauluttaa perustarpeiden ja perushoitotoimenpiteiden rakenteet. Välipalaverissa arvioitiin Hulvelan palvelukeskuksessa osalta toiminnan toteutumisen haasteita. Päätettiin muuttaa toimintaa niin, että aikataulu muuttui ja vaikutti positiivisesti hankkeen etenemiseen. Molemmissa ryhmäkodeissa käytiin vuorotellen aamu- tai iltapäivällä, koska Tanssikummi-toiminnan tarve oli eri ajankohdissa. Pohdittiin olisiko Tanssikummin työaika voinut olla klo 10-18, jolloin iltavuoron klo 15-18 välinen aika mahdollistaisi Tanssikummin läsnäolon kun hoitajamitoitus on vähäisempi kuin aamuvuorossa. Björkebossa ja Hulvelan palvelukeskuksessa Tanssikummin työaika oli klo 9-15.

Läntinen tanssin aluekeskuksen näkökulma:

  • Haastavinta on toimintakulttuurien yhteensovittaminen. Taiteilijat ovat lähtökohtaisesti itsenäisiä työn tekijöitä ja muussa työelämässä määrittelevät itse oman työnsä lainalaisuudet. Kun tullaan asumispalveluyksikköön on sitouduttava yksikön toimintatapoihin, joka vaatii Tanssikummilta erityistä perehtymistä. Sitä edesauttaa merkittävällä tavalla yksikön esihenkilön suhtautuminen ja sitoutuminen toimintaan. Taidealan työntekijöiden perinteiset työajat poikkeavat hoivakotiympäristön aikatauluista.
  • Tanssikummin sairastumistilanteet ovat haastavia ja jatkossa olisi varmasti syytä pohtia jonkinlaista sijaistuskiertoa tai -järjestelyä. Jos Tanssikummi on osana henkilöstömitoitusta, se vaatii palveluntuottajalta järjestelyä ja pohdintaa siitä, miten varmistetaan Tanssikummien saatavuus.
  • Hankkeessa oli mukana osastoja joilla oli hyvin erilaiset toimintakulttuurit. Varhan Kulttuuriasiantuntijoiden kanssa tehty yhteistyö oli merkittävä resurssi Tanssikummin työn tekemiseen, artikulointiin, yhteisen ymmärryksen löytämiseen ja Tanssikummin työn tukemiseen. Kulttuuriasiantuntijat tunsivat kohteet hyvin, joten heillä oli kyky toimia palveluntuottajan ja kohteen välillä synnyttäen yhteistä ymmärrystä ja toisaalta tarjota näkökulmia Tanssikummin työn toteutukseen kyseisessä kohteessa.
  • Kulttuurikoulutettuna Tanssikummi-toiminnan tunnistettavuus työasuista ja konseptista lähtien luo mahdollisuuden taiteen ja hoivatyön väliseen vuorovaikutukseen ja rinnakkain toteuttamiseen. Konseptiin kuuluvat aloitus-, väli- ja loppupalaverit, Tanssikummien ikäihmisille jättämät kuvalliset kortit sekä Tanssikummi-esite, jolla viestitään toiminnasta henkilökunnalle. Lisäksi konseptiin kuuluu Tanssikummien työnohjauksen järjestäminen sekä työn koordinoinnin tuki toiminnanjohtajalta ja palvelupäälliköltä sekä Vastaava Tanssikummi, joka vastaa palvelun laadun kehittämisestä. Vastaava Tanssikummi toimii Tanssikummien työn tukena ja kehittää palvelua Tanssikummien näkökulmasta vastaamaan asiakkaan tarpeita. Hankkeessa Vastaava Tanssikummi loi pohjan hankeen arvioinnille. Läntinen tanssin aluekeskus kouluttaa Tanssikummeja ja alueen tanssitaiteilijoita säännöllisesti, esimerkiksi ensiaputaidoissa, kielitaidossa ja muissa toimintaympäristön vaatimassa erityisosaamisessa osana konseptia. Tällaisten väliportaan toimijoiden tukeminen, löytäminen ja sitouttaminen yhteistyöhön hyvinvointialueen kanssa ilman erillistä rahallista resurssia on mahdotonta. 

Ohjausryhmän näkökulma:

  • Kulttuurikoulutettu osana työyhteisöä on mahdollisuus kasvavaan työvoimapulaan. Asukkaiden kaikki tarpeet eivät vaadi sosiaali- ja terveydenhuollon koulutettua henkilöstöä, mutta vaatii työntekijän, joka tuntee asukkaiden hyvinvointiin liittyvät tarpeet esimerkiksi kulttuuriset ja sosiaaliset tarpeet. Pitkäkestoisella toiminnalla saadaan pidempiä vaikutuksia sekä asukkaiden hyvinvointiin että henkilöstön työhyvinvointiin ja helpotusta työn kuormittavuuteen.
  • Sitoutuminen ja motivaatio toiminnan kehittämisestä uudenlaisen hankkeen pilotoinnilla on suuri merkitys onnistumiselle. Jatkuva seuranta ohjausryhmän toimesta ja kulttuuriasiantuntijoiden vastuu pilottiyksiköistä mahdollisti tiiviin yhteistyön ja hanketuen yksikölle ja Tanssikummille. Jotta toiminta voi juurtua osaksi yksiköiden arkea, se edellyttää moniammatillista yhteistyötä, jossa on edustus vastaanottavalta yksiköltä, hyvinvointialueelta (koordinoiva taho) ja palveluntuottajalta. Kulttuuriasiantuntijat koordinoivat tarvittavien välineiden hankinnan Tanssikummin ja yksikön tarpeista. Hankkeen puitteissa on saatu yksiköihin kulttuurihyvinvointia edistäviä tarvikkeita ja materiaaleja mm. palloja, huiveja ja bluetooth-kaiuttimet.  
  • Merkityksellistä oli, miten Tanssikummi otetaan vastaan osaksi työyhteisöä ja että yksikön esihenkilöt tukivat pilotin onnistumista. Esihenkilön rooli vahvistui, kun pohdittiin työyhteisöjen eroja kulttuurikoulutetun vastaanottamisessa osaksi arkea. Esihenkilö tuntee parhaiten toimintakulttuurin työyhteisössä. Esihenkilön rooli korostui myös siinä, kun tehtiin nopeita muutoksia, esimerkiksi miten Tanssikummi organisoi oman työaikansa, jos osastoja on useampi kuin yksi. Pilotissa haluttiin testata erilaisia vaihtoehtoja ja löytää työpäivästä kriittiset kohdat, joissa kulttuurikoulutettu pystyy tukemaan hoitajien työtä ja asukkaiden arkea.
  • Tanssikummi osallistui Björkebossa hoitajien päiväraporttiin, jolloin hän pystyi raportoimaan omia havaintojaan ja hoitaja kirjasi nämä havainnot asukkaiden potilastietoihin. Hulvelan palvelukeskuksessa Tanssikummi raportoi hoitajille erikseen, koska Hulvelan palvelukeskuksessa toteutuu hiljainen raportointi. Yöhoitaja kirjasi nämä potilastietoihin. Mikäli toiminta jatkuisi tai vakiintuu, kulttuurikoulutettu tulee perehdyttää yksikön kirjaamiskäytäntöihin ja hänen tulee itse kirjata päivittäiset havainnot potilastietojärjestelmään omilla tunnuksilla.
  • Tanssikummien persoonalla oli suuri merkitys ja he saivat kiitosta ammattitaitoisesta ja rauhallisesta työskentelystä. Tanssikummi sopeutui yksikköön todella hyvin ja omaksui toimintakulttuurin siten, että työyhteisö oppi luottamaan ja hyödyntämään Tanssikummin osaamista hoitotilanteissa, kuitenkin niin, että Tanssikummi koki tekevänsä omaa työtään. Yksiköiden tulee olla valmiita ottamaan vastaan kulttuurialan työntekijä samoilla ohjeistuksilla kuin muu henkilökunta, esimerkiksi yllättävissä yhteiskunnallisissa muutoksissa kuten pandemiassa tai lakon aikana.
  • Björkebossa toiminut Tanssikummi, jolla ei ollut aiempaa työkokemusta ruotsin kielellä toimimisesta, asetti itselleen tavoitteen työskennellä ruotsinkielisessä toimintaympäristössä. Kyseiselle väestöryhmälle täytyy tuottaa palvelua omalla äidinkielellään. Yhteinen kieli on löytynyt, eikä esimerkiksi ammattisanasto ole noussut keskusteluissa ongelmaksi.
  • Pilotissa toimineilla Tanssikummeilla oli kollegiaalinen tuki toisistaan. Björkebon Tanssikummi sijaisti Hulvelan palvelukeskuksessa Tanssikummin ollessa estynyt, jolloin heillä oli myös mahdollisuus keskustella keskenään toimintaympäristöstä ja jakaa vinkkejä toisilleen. Lisäksi Läntisen tanssin aluekeskuksen vastaava Tanssikummi tuki Tanssikummeja erilaisissa haasteissa ja kysymyksissä ja pilotin läpiviennissä. Vastaava Tanssikummi koosti Tanssikummien päiväkirjoista palauteyhteenvedot. Tanssikummi-konseptiin kuuluu säännöllinen ulkopuolinen työnohjaus. Pilotin aikana Tanssikummeilla oli kaksi työnohjausta.
  • Ympärivuorokautisen palveluasumisen yksiköiden tilat toimivat hyvin pilotin tarpeisiin. Työyhteisön toimintakulttuuri vaikutti kykyyn ottaa kulttuurikoulutettu osaksi hoitohenkilökuntaa. Kulttuurikoulutetun ja hoitohenkilökunnan välinen vuorovaikutus ja toisen osaamisen hyödyntäminen on helposti saavutettavissa. Tällöin on helppo kutsua kulttuurikoulutettu avuksi esimerkiksi hoitotilanteissa. Pilotissa tällaisia hoitotilanteita tuli vastaan kun asukas ei halunnut lähteä suihkuun, mutta Tanssikummin keinoin suostui. On tärkeää, että molemminpuolisesti tunnistetaan toisten vahvuudet ja hyödynnetään niitä tarvittaessa sekä puhalletaan yhteen hiileen.
  • Tanssikummi tai muu kulttuurikoulutettu voisi tulevaisuudessa olla osana työyhteisöä pilotin mukaisesti ensin 2pv/viikossa ja sen jälkeen 1pv/viikossa säännöllisesti. Työpanos voi olla myös ns. Pirkanmaan mallin mukainen, jolloin kulttuurikoulutettu työskentelee osana työyhteisöä päivän viikossa. Perusteltua kuitenkin on aloittaa toiminta intensiivijaksolla, joka mahdollistaa molemminpuolisen ymmärryksen kehittymisen ja toimintatapojen muotoutumisen yhdessä.
  • Jotta toiminta voi juurtua osaksi yksiköiden arkea, se edellyttää moniammatillista yhteistyötä, jossa on edustus vastaanottavalta yksiköltä, hyvinvointialueelta (koordinoiva taho) ja palveluntuottajalta. Tanssikummi-konseptiin kuuluu aloitus-, väli- ja loppupalaverit sekä jatkuva palautteenkeruu ja arviointi, joten prosessinomaisesti toiminta vaatii koordinoinnin. Myös mikäli toiminnalle löytyy ulkopuolinen rahoitus.
  • Yksiköiden valvontakäynneillä on tuotu esiin mm. ulkoilun ja kulttuuri- ja harrastetoiminnan merkitys. Omavalvontasuunnitelmiin on kirjattu hyvinvointia, kuntoutumista ja kasvua tukeva toiminta eli kuvaus asiakkaiden fyysistä, psyykkistä, kognitiivista ja sosiaalista toimintakykyä ja hyvinvointia edistävistä palvelu- ja hoitoperiaatteista sekä niitä tukevista käytännöistä, liikunta-, kulttuuri-, harrastus- ja ulkoilu yms. mahdollisuuksien toteutumisesta sekä siitä miten asiakkaiden toimintakykyä, hyvinvointia ja kuntouttavaa toimintaa koskevien tavoitteiden toteutumista seurataan.

 

 

Toimintamallin ydinsisältö

Hankkeen tavoitteena oli kokeilla kulttuurialan ammattilaisten työllistämistä tehtäviin, jotka tukevat iäkkäiden asiakkaiden toimintakykyä ja osallisuutta. Tanssikummi tai muu kulttuurikoulutettu voisi tulevaisuudessa olla osana työyhteisöä pilotin mukaisesti ensin 2pv/viikossa ja sen jälkeen 1pv/viikossa säännöllisesti. Työpanos voi olla myös ns. Pirkanmaan mallin mukainen, jolloin kulttuurikoulutettu työskentelee osana työyhteisöä päivän viikossa. Perusteltua kuitenkin on aloittaa toiminta intensiivijaksolla, joka mahdollistaa molemminpuolisen ymmärryksen kehittymisen ja toimintatapojen muotoutumisen yhdessä.

Jotta toiminta voi juurtua osaksi yksiköiden arkea, se edellyttää moniammatillista yhteistyötä, jossa on edustus vastaanottavalta yksiköltä, hyvinvointialueelta (koordinoiva taho) ja palveluntuottajalta. Tanssikummi-konseptiin kuuluu aloitus-, väli- ja loppupalaverit sekä jatkuva palautteenkeruu ja arviointi, joten prosessinomaisesti toiminta vaatii koordinoinnin. Myös mikäli toiminnalle löytyy ulkopuolinen rahoitus.

Hankkeen loppupalautekyselyn tulokset:

1. Tavoitteena oli, että Tanssikummi edistää asiakkaiden osallisuutta ja toimintakykyä osana työyhteisöä. Toteutuiko tavoite mielestäsi ja jos niin miten? 

  • 6/7 vastaajaa oli täysin samaa mieltä, että Tanssikummi edistää asiakkaiden osallisuutta ja toimintakykyä osana työyhteisöä. 1/7 vastaaja oli osittain samaa mieltä.
  • Björkebossa koettiin, että asiakkaat olivat pirteämpiä ja Tanssikummi toi uusia välineitä käytettäväksi, hyödynsi tanssia ja musiikkia ja mm. palloja. Tanssikummi koettiin vahvana tukena henkilöstölle ja koettiin, että Tanssikummi havainnoi asioita, joita henkilökunta ei aina näe asiakkaasta. Tanssikummi näkee asiakkaan yksilönä ja tunnistaa hänen voimavaransa.
  • Hulvelan palvelukeskuksessa Tanssikummi järjesti yhdessä fysioterapeutin kanssa tanssillisia ryhmäterapiatuokioita, jotka lisäsivät merkittävästi asiakkaiden fyysistä toimintakykyä ja toivat iloa arkeen. Tanssin ja musiikin taika vei mukanaan ja aktivoi. Se yhdistää ihmisiä ja tuo paljon hyvää mieltä, joka taas vaikuttaa positiivisesti niin fyysiseen, psyykkiseen kuin sosiaaliseen toimintakykyyn.

2. Tavoitteena oli, että Tanssikummi lisää yksikön kulttuurista työotetta. Toteutuiko tavoite mielestäsi ja jos niin miten? 

  • 6/7 oli täysin samaa mieltä, että Tanssikummi lisää yksikön kulttuurista työotetta. 1/7 oli osittain tätä mieltä.
  • Björkebossa koettiin, että henkilökunta aktivoitui itse järjestämään toimintaa. Tanssikummi toi iloa ja eloisuutta asiakkaiden arkeen, joka toi jokaiselle hyvää mieltä.
  • Hulvelan palvelukeskuksessa henkilökunta koki hyvänä tanssin ja musiikin monipuolisuuden ja ihmisten kohtaamisen. Musiikin käyttö osana työtä ja asiakaskohtaamiset sekä kulttuurin vaikutukset työn sisällä koettiin hyvänä.

3. Tavoitteena oli, että Tanssikummi osana työyhteisöä lisää henkilöstön työhyvinvointia. Toteutuiko tavoite mielestäsi?

  • 5/7 oli täysin samaa mieltä, että Tanssikummi osana työyhteisöä lisää henkilöstön työhyvinvointia. 1/7 oli osittain tätä mieltä ja 1/7 ei ollu samaa eikä eri mieltä, muttei perustellut tätä vastausta.
  • Björkebossa koettiin, että Tanssikummi rauhoitti haastavia asukkaita ja osasi löytää keinoja toimia näissä tilanteissa. Tanssikummin iloisuus ja positiivisuus vaikutti kaikkiin. Tanssikummi toi positiivista energiaa työyhteisöön.
  • Hulvelan palvelukeskuksessa koettiin, että Tanssikummi toi arkeen iloa ja uuden tavan nähdä asukkaan, jonka hän myös kertoi henkilökunnalle. Positiivinen ja energinen Tanssikummi toi valoa koko taloon. Henkilökunta osallistui ajanpuitteissa myös tuokioihin. Mikäli henkilökunnalla olisi riittävästi aikaa, he lähtisivät herkemmin toteuttamaan kulttuurihyvinvointia.

4. Miten koet kulttuurikoulutetun työntekijän osana työyhteisöä ikääntyneiden palveluissa? Kerro esimerkkejä.

  • 7/7 vastaaja oli täysin samaa mieltä, kun kysyttiin, miten he kokivat kulttuurikoulutetun osana työyhteisöä ikääntyneiden palveluissa. Björkebossa koettiin, että Tanssikummi näkee asiakkaan toisella tavalla. Huomioi eri asioita kuin hoitohenkilökunta. Tanssikummin työote on toisenlainen kuin hoitohenkilökunnan, joten hän kohtaa asiakkaat toisella tavalla.
  • Björkebossa koettiin, että Tanssikummi olisi iso apu kaikille ja koettiin positiivisena. Tanssikummi sai paljon positiivista palautetta. Asiakkaat tunnistivat Tanssikummin ja ovat iloisia kun hän on täällä. Hän on aidosti läsnä asiakkaan kanssa ja huomaa asiakkaan omana yksilönä. 
  • Hulvelan palvelukeskuksessa koettiin, että säännölliset tanssilliset kulttuuritempaukset ja tapahtumat aktivoisivat omaa henkilökunta toteuttamaan vastaavaa toimintaa ja madaltamaan kynnystä sen toteuttamisessa. Tanssikummin persoona sopi täydellisesti työhön, jossa mukana myös muita energisiä ihmisiä, joilla resursseja jakaa hyvinvointia työyhteisöön sekä asiakkaille. Tanssikummia kiiteltiin ja toiminnalle toivottiin jatkoa. Tanssikummi toivottiin osaksi työyhteisöä ja yhteisiä tuokioita lisää hänen kanssa. Hienoa saada oppia uusia taitoja Tanssikummilta ja päästä jakamaan liikkeen ja kulttuurin ilosanomaa ryhmänä.

 

Toimintamallin aikaansaama muutos

Yhteiset työkokoukset mahdollistavat yhteisen ymmärryksen kehittymisen ja asukkaiden hyvinvoinnin edistämisen yhdessä. Tanssikummin on tärkeää olla mukana esimerkiksi raportoinnissa, jotta yhteinen toimintakulttuuri voi kehittyä. Toisaalta on hyvin tärkeää oppia toisen työstä, jotta voi ehdottaa ja tutkia yhteistyön tekemisen mahdollisuuksia. Toiminnan alussa oli havaittavissa vastustusta, joka hyvin nopeasti toiminnan edistyessä suli. Nopeasti löytyi yhteisiä mahdollisuuksia edistää niin työhyvinvointia, yhteisöllisyyttä kuin yhteistyötä. Yksikön     toimintakulttuuri vaikuttaa kulttuurikoulutetun hyväksyntään osaksi työyhteisöä. 
 

Toiminnan pitkäkestoisuuden vuoksi Tanssikummi on hankkeen aikana päässyt osaksi yhteisöä ja solahtanut eri toimintojen ja eri vastuualueiden lomaan. Henkilöstö kokee saaneensa eväitä kulttuuriseen työotteeseen. Henkilökunta aktivoitui itse järjestämään toimintaa ja he hyödyntävät Tanssikummin tuomia sisältöjä oppimaansa työssään. Henkilökunta koki hyvänä tanssin ja musiikin monipuolisuuden ja ihmisten kohtaamisen. Henkilökunta on oppinut hyödyntämään Tanssikummia. Henkilökunta on tehnyt yhteistyötä Tanssikummin kanssa asukkaiden hoitamisessa, ja henkilökunta on pyytänyt Tanssikummilta apua, esimerkiksi vaikeissa tilanteissa, jos     asukkaalla on ollut vaikea hetki. On merkittävää, että joku on asukkaiden kanssa läsnä silloin kun hoitohenkilökunta on hoitotoimenpiteissä kiinni. Näitä tilanteita päivään osuu useita, jolloin asukkaat ovat keskenään. 

Tanssikummilla on ollut aikaa kohdata asukkaita yksilötasolla sekä ryhmissä. Henkilökunta sekä asukkaat ovat tottuneet Tanssikummin läsnäoloon. Kaikki asukkaat eivät kokeneet tarvitsevansa Tanssikummia. Henkilöstön arvion mukaan asukkaiden toimintakyky on parantunut. Tanssikummi edistää asiakkaiden osallisuutta ja toimintakykyä. Hälytyskellojen soittoon ei aina tarvita koulutettua hoitohenkilökuntaa vaan kulttuurikoulutettu voisi tässä kohdin riittää vastaamaan asukkaan sosiaalisiin tarpeisiin, esimerkiksi jos asukas kaipaa vierelleen jonkun keskustelemaan. 
 

Tanssiin kutsu hankkeen myötä voidaan nähdä, että kulttuuritoimija vaikuttaa asukkaan kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin, joka pidentää ikää, helpottaa arkirutiineja, vähentää asukkainen ahdistustiloja, väsymystä ym. Tanssikummi rauhoitti haastavia asukkaita ja osasi löytää keinoja toimia näissä tilanteissa. Molemminpuolisesti on hyvä osata hyödyntää eri ammattilaisten osaamista mikäli työyhteisössä toimii eri alan työntekijöitä.
 

Tanssikummi osana työyhteisöä lisää henkilöstön työhyvinvointia. Tanssikummi on ollut henkilökunnalle isona resurssina. Tanssikummi näkee asukkaan toisella tavalla, tuo iloa ja uuden tavan nähdä asukkaan. Tanssikummi havainnoi asioita, joita henkilökunta ei aina näe asukkaista. Tanssikummi kohtasi asukkaista sekä yksilöllisesti asukashuoneissa että ryhmänä.  


 Ympärivuorokautisen palveluasumisen yksiköiden tilat toimivat hyvin pilotin tarpeisiin. Työyhteisön toimintakulttuuri vaikutti kykyyn ottaa kulttuurikoulutettu osaksi hoitohenkilökuntaa. Kulttuurikoulutetun ja hoitohenkilökunnan välinen vuorovaikutus ja toisen osaamisen hyödyntäminen on helposti saavutettavissa. Tällöin on helppo kutsua kulttuurikoulutettu avuksi esimerkiksi hoitotilanteissa. Hankkeen puitteissa on saatu yksiköihin kulttuurihyvinvointia edistäviä tarvikkeita ja materiaaleja mm. palloja, huiveja ja bluetooth-kaiuttimet.

Käyttöönotossa ja levittämisessä huomioitavaa

Tulevaisuudessa moniammatillisuus lisääntyy ja uudet poikkihallinnolliset rakenteet lisääntyvät. Jotta kulttuurikoulutetut voisivat olla kiinteä osa vanhuspalveluiden henkilöstöä, tulisi kiinnittää huomiota ja resurssia seuraavaksi siihen, mikä kulttuurikoulutettujen rooli todellisuudessa työyhteisössä on. Olisi määriteltävä selkeitä pelisääntöjä sille, mihin toimiin hän osallistuu ja kuinka vastuu jakautuu ja nähtävä työyhteisöissä kulttuurikoulutettu osana ikäihmisen moniammatillista hoitotiimiä. 
 

Toiminnan jatkuessa ja vakiintuessa olisi löydettävä keinot sille, miten kulttuurikoulutettu pääsisi potilastietojärjestelmään kirjaamaan kohtaamiset ilman hoitohenkilökuntaa. Havaintojen kirjaaminen potilastietoihin on tärkeää, jotta voidaan todentaa kulttuuritoiminta osana hoitosuunnitelmaa ja hyvinvointia, havaita toiminnan seurauksena syntyviä muutoksia sekä huolehtia moniammatillisen viestin välittyminen kaikille hoitaville tahoille. 
 

Seuraavissa hankkeissa tavoitteena voisi olla eri ammattiryhmien välisten yhteisten rajapintojen löytäminen. Olisi erittäin hyödyllistä tutkia yhteistyössä sitä, minkälaisissa työtehtävissä kulttuurikoulutettu voi olla mukana asiakkaan paremman palvelemisen näkökulmasta sekä moniammatillisen tiedon jakamisen ja hyödyntämisen näkökulmasta. Lisäksi olisi hyvä tarkastella edelleen sitä, mitkä ovat sellaisia avainhetkiä hoitohenkilökunnan arjessa, joissa kulttuurikoulutetun mukana oleminen edistäisi esimerkiksi hoitotoimenpiteiden tehostumista. 
 

Tässä hankkeessa kulttuurikoulutetulla oli säännöllinen kuuden tunnin työaika klo 9-15 tai 10-16 välillä, mutta olisi tutkittava lisää päivän kulkua ja pohdittava myös sitä, miten kulttuurikoulutetun työ voisi tukea ja avustaa henkilöstön työtä enemmän. Nyt avoimeksi jää vielä kysymys siitä, mihin aikaan päivästä kulttuurikoulutetun työstä olisi eniten hyötyä. Hankkeen loppupuolella havaittiin, että jatkossa olisi hyödyllistä kokeilla myös klo 15-18 välisenä aikana tapahtuvaa kulttuurikoulutetun työskentelyä, jolloin henkilöstömitoitus on suppeampi. Tässä olisi pohdittava työnantajan näkökulmaa sekä työehtojen yhteensopivuutta. Jotta kulttuurikoulutettu tulisi aidosti osaksi mitoitusta, se edellyttäisi esimerkiksi Tanssikummi-konseptin uudelleentarkastelua olemassa olevan työajan osoittamisen osalta ja tämän huomioon ottamista niin työnantajan kuin työntekijän näkökulmista. 
 

On selvää, että uudenlainen moniammatillinen työskentely vaatii uudenlaista otetta myös koulutukseen. Niin yhteistyö kulttuurikoulutettujen kanssa kuin kulttuurisen työotteen vahvistaminen olisi hyvä tuoda osaksi lähi- ja sairaanhoitajakoulutuksia. Toisaalta uusissa työympäristöissä työskentely olisi saatava osaksi taide- ja kulttuurikoulutettujen koulutusta, jotta ymmärrys kyseessä olevista työympäristöistä ja moniammatillisesta yhteistyöstä hoitohenkilökunnan kanssa syntyisi jo opintojen aikana. Toistaiseksi taiteilijoiden kouluttaminen näihin toimintaympäristöihin jää kolmannen sektorin kulttuuritoimijoille, joiden rahoitusta ollaan raportin tekohetkellä merkittävästi heikentämässä.
 

Taustatiedot

Maantieteellinen alue
Varsinais-Suomen hyvinvointialue
Kehittäjäorganisaatiot
Varsinais-Suomen hyvinvointialue
Toimintaympäristö
Pilottiyksiköt olivat Varhan ikääntyneiden ympärivuorokautisen palveluasumisen yksiköt Björkebo, Parainen ja Hulvelan palvelukeskus, Raisio. Pilotti toteutettiin yhdessä Läntinen tanssin aluekeskuksen kanssa.
Rahoittaja
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)