Kansallinen Sujuvat palvelut -valmennus (THL) on osa Suomen kestävän kasvun ohjelman Sujuvat palvelut -projektia (Pilari 4, Investointi 1). RRP ohjelman päätavoitteena on purkaa covid19-pandemian aiheuttamaa sosiaali- ja terveydenhuollon hoito-, kuntoutus- ja palveluvelkaa, nopeuttaa hoitoon ja palveluihin pääsyä pysyvästi koko maassa ottamalla käyttöön uusia toimintatapoja sekä edistämällä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen toteutumista.
Sujuvat palvelut -valmennus pohjautuu yhdysvaltaisen Institute for Healthcare Improvement (IHI) kehittämään läpimurtotyöskentelyyn (Breakthrough Series). Suomeen läpimurtomenetelmä rantautui ruotsista (Bra mottagning) 2010 - 2012, kun sitä sovellettiin osana Suomalaisen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisohjelman Kaste-ohjelmaa toteutuneissa Hyvä vastaanotto – valmennuksissa.
Läpimurtotyöskentely tarkoittaa sitä, että samankaltaista työtä tekevät tiimit eri toimintayksiköistä ja eri puolilta maata kokoontuvat yhteen kehittämään kukin omaa työtään, samalla toisiltaan oppien. Keskeinen tavoite on asiakastulosten parantaminen ja lisäksi tiimit oppivat omantyön kehittämisen menetelmiä, joita voi jatkossakin hyödyntää. Raportteja ja koosteita aiemmista läpimurtovalmennuksista sekä linkkejä kansainvälisiin artikkeleihin löytyy Innokylän “Läpimurtotyöskentely sote-kehittämisessä” kokonaisuudesta.
Sujuvat palvelut -valmennuksessa fokus oli haavoittuvien asiakasryhmien palvelukokonaisuuksien rakentamisessa. Isompaa kokonaisuutta lähestytään tutkimalla ja kehittämällä valmennuksen tuella yhtä keskeistä asiakasprosessia. Pääsääntöisesti haavoittuvien ryhmien palvelukokonaisuudet rakentuvat usean eri toimijan tekemisistä ja siksi tämän valmennuksen kehittämistiimeissäkin on ammattilaisia useammasta eri yksiköstä. Lisäksi jokaisessa tiimissä on mukana asiakas, joka edustaa kehitettävän prosessin asiakkaita. Asiakas toimii kehittämistiimissä tasavertaisena kehittämiskumppanina.
Kehittämisen runkona käytetään systemaattisen kehittämisen mallia (taustalla FOCUS-PDSA laadunparantamisen malli) ja työskentelyssä hyödynnetään yleisten kehittämisen työkalujen lisäksi muun muassa lean-oppeja, kuva 1. Kehittämisen prosessi lähtee liikkeelle nykytilannetta tutkimalla, etsimällä ja tunnistamalla nykyisen toiminnan ongelmia, kuten pullonkaulat tai viiveet, ja ongelman juurisyyt nimetään. Kehittämisessä vältetään “ryntäämästä ratkaisuihin”. Nykytilanteen pohjaksi etsitään kehitettävän prosessien sujuvuudesta dataan perustuvaa tietoa. Nykytilan analyysin jälkeen laaditaan tavoitteet ja määritellään muutoksen osoittavat mittari, jonka jälkeen päästään suunnittelemaan kehittämistoimenpiteitä. Mallissa kokeillaan ensin pienimuotoisesti eri tapoja palvelun parantamiseksi PDSA-syklin mukaisesti. Tavoitteena on jo valmennuksen aikana panna toimeen konkreettisia muutoksia ja saada aikaan mitattavia tuloksia. Vasta kokeilujen analysoinnin perusteella tehdään päätöksiä siitä, minkälaista uutta toimintaa lähdetään vakiinnuttamaan pysyväksi toimintamalliksi ja juurruttamaan laajemmin hyvinvointialueella. Lopputuloksena saadaan uusi ja parempi palvelukokonaisuus.
Hyvinvointialueilla on tunnistettu 3-5 heikossa tai haavoittuvassa asemassa olevaa asiakas- ja potilasryhmää. Tämän pohjalta alueet ovat valinneet asiakas- ja palveluprosesseja, joiden kehittämiseen kohdennetaan resursseja.
Sujuvat palvelut -läpimurtovalmennukseen osallistui kehitettävän asiakas- ja palveluprosessin keskeisiä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisista ja kehittäjäasiakkaista muodostuvia monitoimijaisia kehittämistiimejä, yksittäisellä valmennuskierroksella oli mukana 8-10 tiimiä.
Kehittämisen kohteina ovat muun muassa:
- nuoret ja nuoret aikuiset, joilla on tunnistettuja tai tunnistamattomia mielenterveys- tai päihdehäiriöitä
- aikuiset, joilla on tunnistettuja tai tunnistamattomia mielenterveys- tai päihdehäiriöitä
- pitkäaikaissairaat sekä sairastumisriskissä olevat henkilöt, jotka eivät ole vielä palvelujen piirissä
- ikääntyneet, joilla palvelukatkokset tai pitkäaikainen eristäytyneisyys ovat lisänneet tuen, hoidon tai kuntoutuksen tarvetta
- omaishoitajat
- lastensuojelun asiakkaat sekä heidän perheensä
- vammaiset henkilöt tai muut, jotka eivät ole saaneet tarvitsemiaan kuntoutuspalveluja
- muut yksittäiset asiakasryhmät hyvinvointialueiden arvioinnin perusteella
Valmennuksen aikana valituille asiakasryhmille kehitetään toimintamalleja, jotka liitetään osaksi hyvinvointialueiden palvelukokonaisuuksia. Toimintamallien kuvaaminen Innokylään mahdollistaa kehittämistyön tulosten ja hyvien käytäntöjen levittämisen sekä niiden hyödyntämisen kansallisesti.
