Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa
Senioripalveluita koskeva organisaatiomuutos toteutettiin Helsingissä vuosina 2017-2018. Ikääntyneiden ihmisten sosiaalipalvelut jaettiin kolmeen eri yksikköön: Seniori-infoon, alueellisiin asiakasohjausyksiköihin ja alueellisiin gerontologisen sosiaalityön yksiköihin. Gerontologisen sosiaalityön yksikön tehtävänä on työskennellä asiakkaiden kanssa, jotka tarvitsevat laaja-alaisia sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen palveluita. He ovat usein paljon palveluita tarvitsevia ja erityistä tukea tarvitsevia kaupunkilaisia.
Yksikkö on jaettu neljään eri alueeseen (etelä, länsi, pohjoinen ja itä) ja se tarjoaa palveluita erityistä tukea tarvitseville asiakkaille (v. 2019 yhteensä 2.709 asiakasta, N = 112 618/ yli 65-vuotiaat). Yksikössä työskentelee noin 60 työntekijää, joista kullakin alueella yksi erityissosiaalityöntekijä. Heidän työajasta 40 % on kehittämistyötä, jonka keskeinen osa on sosiaalinen raportointi osana rakenteellista sosiaalityötä. Vuodesta 2018 lähtien on valmistunut yhteensä neljä sosiaalista raporttia, opas työntekijöille ja useita blogikirjoituksia.
Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet
Väestörakenne on muutoksessa. Suomessa 65 vuotta täyttäneitä oli vuoden 2019 lopussa 1 231 274, ja määrä on kasvanut kolmessa vuodessa 100 000 henkilöllä. Väestörakenteen muutos on myös alueellista eli on alueita, joissa huoltosuhde on yli kansallisen keskiarvon.
Helsingissä asuu yli 100 000 yli 65-vuotiasta eli 16 % koko asukasmäärästä. Myös Helsingin sisällä väestörakenne vaihtelee alueittain. Väestön ikääntyminen jatkaa nopeaa kasvuaan seuraavina vuosina.
Ikääntyneiden ja iäkkäiden määrän kasvaessa myös heidän heterogeenisuutensa lisääntyy. Vanheneminen on yksilöllistä. Fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen toimintakyky vaihtelevat suuresti kaikkien suomalaisten mutta myös helsinkiläisten eläkeikäisten parissa. Kielet ja kulttuurit ovat moninaisia. Elämäntyylit ovat yksilöllisiä. Ikäihmisten köyhyys ja huono-osaisuus näyttäytyvät monimuotoisena ilmiönä.
Rakenteellinen sosiaalityö perustuu sosiaalihuoltolakiin. Vanhuspalvelulaki eli laki ikääntyneen väestön toimintakyvyvn tukemisesta ja iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista säätää ikääntyneen väestön mahdollisuudesta osallistua elinoloihinsa vaikuttavien päätösten valmisteluun ja tarvitsemiensa palvelujen kehittämiseen kunnassa. Rakenteellinen sosiaalityö ja sosiaalinen raportointi ovat yksi keino tuoda esille ikääntyvän väestön tarpeita, syrjiviä tekijöitä, olosuhdemuutoksia ja osallistaa heitä tiedon tuottamiseen koskien omaa hyvinvointia. Raportoinnilla tuodaan esille asiakkaiden tilanteista esiin nousevia ajankohtaisia ilmiöitä, epäkohtia, palvelukapeikkoja, resurssoinnin puutteita ja iäkkäiden ääntä.
Rakenteellinen sosiaalityö perustuu sosiaalihuoltolain 7 §:ään. Yhtenä rakenteellisen sosiaalityön muotona on sosiaalinen raportointi, joka on konkreettinen tiedon tuottamisen väline asiakasrajapinnasta. Sosiaalisen raportoinnin tarkoituksena on tuottaa tietoa asiakkaiden tarpeista ja niiden yhteiskunnallisista yhteyksistä sekä laatia toimenpide-ehdotuksia ongelmien ratkaisemiseksi. Raportoinnissa hyödynnetään asiakastyöstä nousevaa tietoa palvelujen kehittämiseksi ja päätöksenteon tueksi. Se on tutkimusorientoitunutta toimintaa, johon osallistuvat sekä asiakkaat että työntekijät.
Gerontologisen sosiaalityön yksiköissä on tuotettu neljä sosiaalista raporttia vuodesta 2018 lähtien. Ne koskevat 1) ikääntyneiden kaltoinkohtelua (2018) , köyhyyttä ja huono-osaisuutta (2019), toimijuutta digitalisoituvassa arjessa (2020) ja digitalisaation haasteita ja mahdollisuuksia (2020). Työntekijät ovat osallistuneen kaikkien raporttien tiedon tuotantoon. Asiakkaat ovat haastatteluiden avulla voineet tuoda näkemyksensä esille köyhyydestä ja huono-osaisuudesta sekä digitalisaatiosta.
Toimintamallille asetetut tavoitteet
Raportoinnilla halutaan tuottaa tietoa ajankohtaisesta ilmiöstä gerontologisen sosiaalityön asiakkaiden elämässä ja kehittää palveluja yhdessä työntekijöiden ja asiakkaiden kanssa. Sillä halutaan vaikuttaa myös kuntapäättäjiin, vanhusneuvostoon ja ohjeistuksiin sekä lainsäädäntöön.
Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin
Sekä työntekijät että asiakkaat ovat osallistuneet haastatteluihin mielellään. Raportti on saanut hyvän vastaanoton, ja sitä on pidetty informatiivisena ja helppolukuisena. Raportti kiinnostaa myös kaupungin johtohenkilöitä. Jatkokehitystarpeina raportoinnin vaikutusten seuraaminen.