Sosiaalinen kuntoutus Työllistymistä edistävissä palveluissa

Luotu 31.12.2024
Sosiaalinen kuntoutus Työllistymistä edistävissä palveluissa
Sosiaalinen kuntoutus Työllistymistä edistävissä palveluissa

Tiivistelmä

Sosiaalisen kuntoutuksen toimintamalli ja käsikirja on kehitetty Työllistymistä edistäviin palveluihin Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella. 

Sosiaalinen kuntoutus on lakisääteinen palvelu, jonka tavoitteena on on edistää asiakkaan osallisuutta, parantaa elämänhallintaa ja sosiaalista toimintakykyä sekä ehkäistä ja vähentää syrjäytymistä. 

Toimintamallimme viitekehyksenä on THL:n sosiaalisen kuntoutuksen toimintamalli, jossa sosiaalisen kuntoutuksen ydinelementtejä ovat kuntoutustarpeen selvittäminen, suunnitelmallisuus, tehostettu yksilötyö ja ryhmätoiminta. Palvelu on tarkoitettu 18–65-vuotiaille työttömille ja työelämän ulkopuolella oleville länsiuusimaalaisille. Sosiaalinen kuntoutus on suunnitelmallista, muutokseen tähtäävää työskentelyä, jossa suunnataan kotoa ulos päin. Palvelu ei sisällä yhtä palvelupakettia kaikille, vaan se räätälöidään asiakkaan tavoitteen pohjalta. 

Toimintamalli luotiin sosiaalisen kuntoutuksen kehittäjäryhmän ja johtoryhmän työskentelyssä vuosina 2023–2024, jossa oli mukana Uudenmaan sosiaalialan osaamiskeskus Soccan erikoissuunnittelija Tytti Hytti. 

Toimintamallista on luotu sosiaalisen kuntoutuksen käsikirja, joka on konkreettinen työkalu sosiaalisen kuntoutuksen työntekijöille ja omatyöntekijöille. Se luo kehyksen Länsi-Uudenmaan sosiaaliselle kuntoutukselle Työllistymistä edistävissä palveluissa, jotta palvelua järjestetään yhdenmukaisesti, yhdenvertaisesti ja lainmukaisesti sitä tarvitseville asiakkaille. Lisäksi käsikirja toimii perehdytyksen työkaluna uusille työntekijöille ja koko yksikölle. 

Käsikirjamme perustuu THL:n sosiaalisen kuntoutuksen mallin (Karjalainen ym. 2024) lisäksi sosiaalihuoltolakiin (SHL, 1301/2014) 17 §,  ja sosiaalihuoltolain soveltamisoppaaseen, valtakunnallisessa Sosku-hankkeessa tuotettuihin materiaaleihin muun muassa THL:ssä tuotettuihin soskun laatukriteereihin, Soccassa tehtyyn sosiaalisen kuntoutuksen kartoitukseen (2023) sekä muiden hyvinvointialueiden käsikirjoihin, joista olemme hyödyntäneet erityisesti Helsingin opasta. 

Kohderyhmä

Työikäiset

Arviointi

Toimintamallia ei ole vielä arvioitu.

Sosiaalisen kuntoutuksen palvelu
Sosiaalisen kuntoutuksen käsikirja (1.45 MB)
Handbok för social rehabilitering (1.43 MB)

Toimintamallin kuvaus

Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa

Sosiaalista kuntoutusta on kehitetty valtakunnallisesti viimeisten kymmenen vuoden ajan, mutta eri tavoin eri kuntien alueella. Sote-uudistuksen myötä sosiaalinen kuntoutus siirtyi 1.1.2023 kunnilta hyvinvointialueille. 

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella lähdettiin liikkeelle tilanteesta, jossa kymmenen kunnan alueella oltiin keskenään hyvin erilaisissa vaiheissa palvelun toteuttamisen ja tunnettavuuden osalta. Hyvinvointialueella oli tarve rakentaa yhtenäinen ja yhdenvertainen malli sosiaalisen kuntoutuksen palvelulle. Keväällä 2023 perustettiin kuntoutuksen kehittämisryhmä, joka alkoi työstää yhteistä toimintamallia.

Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet

Sosiaalisen kuntoutuksen palvelun toimintaympäristönä on Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue. Sosiaalinen kuntoutus on lakisääteinen palvelu, jota toteutetaan Työllistymistä edistävien palvelujen yksikössä Aikuisten sosiaalipalveluissa.

Sosiaalisen kuntoutuksen palvelu on tarkoitettu 18–65-vuotiaille työttömille ja työelämän ulkopuolella oleville länsiuusimaalaisille. Sosiaalisessa kuntoutuksessa tuetaan asiakkaan sosiaalista toimintakykyä sekä vahvistetaan osallistumisen ja osallisuuden mahdollisuuksia. Asiakasta voidaan tukea esimerkiksi kohti muita kuntoutuspalveluja, opiskelua tai työelämää. Sosiaalisen kuntoutuksen palvelu ei ole sidoksissa asiakkaan etuuteen, vaan tarve määrittää palvelun. 

Kohderyhmä sosiaalisessa kuntoutuksessa on laaja ja sisältää monia erityyppisiä asiakasprofiileja (ks. käsikirja luku Asiakaskohderyhmät ja case-kuvaukset). Tyypillistä sosiaaliseen kuntoutukseen ohjautuvien asiakkaiden elämäntilanteissa on yksinäisyys ja sosiaalisten verkostojen vähäisyys, kotiin jumiutuminen sekä näköalaton suhtautuminen omaan elämään. Osalla asiakkaista on vaikeus hakeutua palveluihin tai vaara pudota palveluista tai työ- tai opintopoluilta​. 

Sosiaalisen kuntoutuksen tavoite on vahvistaa osallisuutta, ja sosiaalinen kuntoutus voi parhaimmillaan tukea asiakkaita myös kohti työelämää. Kun ihminen on ollut pitkään syrjässä ja hänen elinpiirinsä on kaventunut, on kuitenkin tärkeää rakentaa ensin perusta, jonka päälle voidaan suunnitella tulevaa. 

Asiakasymmärrystä kerrytetään keräämällä asiakaspalautetta sekä keräämällä asiakkailta toiveita ja ideoita mm. ryhmätoimintaa suunniteltaessa. Lisäksi hyödynnetään kokemusasiantuntijoiden osaamista silloin, kun se on mahdollista. 

LUVN verkkosivut
Toimintamallille asetetut tavoitteet

Sosiaalisen kuntoutuksen palvelun tunnettavuuden lisääminen ja palvelun jalkauttaminen koko Länsi-Uudenmaan alueelle. Toimintamalli toimii kehyksenä yhdenvertaisen sosiaalisen kuntoutuksen palvelun toteuttamiselle Työllistymistä edistävien palvelujen yksikössä.

Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin

Asiakaspalaute, asiakas- ja päätösmäärä,  asiakkaan itsearviointimittari 3 X10D

 

Toimintamallin keskeiset edellytykset

Toimintamalli alettiin osaltaan juurruttamaan jo sen kehittämisvaiheessa, koska sosiaalisen kuntoutuksen palvelua toteutettiin koko kehittämistyön ajan. 

Sosiaalisen kuntoutuksen käsikirjan valmistuminen ja sosiaalisen kuntoutuksen tiimin perustaminen olivat elementtejä, jotka vahvistivat toimintamallin juurruttamistyötä. Sosiaalisen kuntoutuksen tiiminä palvelua oli mahdollista alkaa toteuttamaan yhdenvertaisesti käsikirjan tukiessa sosiaalisen kuntoutuksen ammattilaisten sekä omatyöntekijöiden työtä. Yhtenäisen toimintamallin myötä sosiaalisen kuntoutuksen tiimin työtä voitiin myös suunnitella ja johtaa yhtenäisesti.

Toimintamallin toteutumisen edellytyksinä ovat yhteistyörakenteet ja monitoimijuus, organisaation ja esihenkilöiden tuki, resurssit ja toimitilat sekä työntekijöiden osaaminen (THL Karjalainen, Pekka ym. 2024). 

Sosiaalinen kuntoutus on palvelu, joka räätälöidään asiakkaan tavoitteen pohjalta. Toteutettaessa ja johdettaessa sosiaalisen kuntoutuksen palvelua, on tärkeää huomioida palvelun luonne ja riittävät resurssit. Laajalle alueella palvelua levitettäessä on myös tärkeää huomioida liikkuvan työn suunnittelu ja hybridityön mahdollisuudet. Sosiaalisen kuntoutuksen suunnitelmallista, valmennuksellista ja jalkautuvaa asiakastyötä ei ole mahdollista tehdä "liukuhihnamaisesti" isoilla asiakasmäärillä.  Sosiaalisen kuntoutuksen työskentely edellyttää lähellä asiakkaan arkea toimimista ja luottamuksen rakentaminen asiakkaan kanssa vie aikaa. 

Tulevina vuosina on tärkeää seurata ja kartoittaa nykytila, miten toimintamalli on saatu juurrutettua ja mitkä ovat kehittämiskohtia.

Toimintamallin ydinsisältö

Sosiaalisen kuntoutuksen toimintamalli ja käsikirja on kehitetty Työllistymistä edistäviin palveluihin Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella. 

Sosiaalinen kuntoutus on lakisääteinen palvelu, jonka tavoitteena on on edistää asiakkaan osallisuutta, parantaa elämänhallintaa ja sosiaalista toimintakykyä sekä ehkäistä ja vähentää syrjäytymistä. 

Toimintamallimme viitekehyksenä on THL:n sosiaalisen kuntoutuksen toimintamalli, jossa sosiaalisen kuntoutuksen ydinelementtejä ovat kuntoutustarpeen selvittäminen, suunnitelmallisuus, tehostettu yksilötyö ja ryhmätoiminta. Palvelu on tarkoitettu 18–65-vuotiaille työttömille ja työelämän ulkopuolella oleville länsiuusimaalaisille. Sosiaalinen kuntoutus on suunnitelmallista, muutokseen tähtäävää työskentelyä, jossa suunnataan kotoa ulos päin. Palvelu ei sisällä yhtä palvelupakettia kaikille, vaan se räätälöidään asiakkaan tavoitteen pohjalta. 

Toimintamalli luotiin sosiaalisen kuntoutuksen kehittäjäryhmän ja johtoryhmän työskentelyssä vuosina 2023–2024, jossa oli mukana Uudenmaan sosiaalialan osaamiskeskus Soccan erikoissuunnittelija Tytti Hytti. 

Toimintamallista on luotu sosiaalisen kuntoutuksen käsikirja, joka on konkreettinen työkalu sosiaalisen kuntoutuksen työntekijöille ja omatyöntekijöille. Se luo kehyksen Länsi-Uudenmaan sosiaaliselle kuntoutukselle Työllistymistä edistävissä palveluissa, jotta palvelua järjestetään yhdenmukaisesti, yhdenvertaisesti ja lainmukaisesti sitä tarvitseville asiakkaille. Lisäksi käsikirja toimii perehdytyksen työkaluna uusille työntekijöille ja koko yksikölle. 

Käsikirjamme perustuu THL:n sosiaalisen kuntoutuksen mallin (Karjalainen ym. 2024) lisäksi sosiaalihuoltolakiin (SHL, 1301/2014) 17 §,  ja sosiaalihuoltolain soveltamisoppaaseen, valtakunnallisessa Sosku-hankkeessa tuotettuihin materiaaleihin muun muassa THL:ssä tuotettuihin soskun laatukriteereihin, Soccassa tehtyyn sosiaalisen kuntoutuksen kartoitukseen (2023) sekä muiden hyvinvointialueiden käsikirjoihin, joista olemme hyödyntäneet erityisesti Helsingin opasta. 

Toimintamallin aikaansaama muutos

Jo sosiaalisen kuntoutuksen kehittämistyön aikana 2023-2024 otettiin isoja askelia eteenpäin, sillä yhteinen ymmärrys ja näkemys palvelusta kasvoi koko ajan ja kehittämisryhmän pohjalta muodostettiin sosiaalisen kuntoutuksen tiimi. Myös yhteisiä arviointidokumentteja otettiin käyttöön matkan varrella (asiakaspalautekysely, loppuarvio).

Keväällä 2026 toteutamme yhteistä toimintamallia toista vuotta. Toimintamallista on toteutettu nykytilan kartoitus, jonka tuloksena on, että sosiaalisen kuntoutuksen palvelu on saatu jalkautettua hyvin eri puolille Länsi-Uuttamaata ja asiakkaita on jo kahdeksan kunnan alueelta. palvelun tunnettavuus on kasvanut niin omassa yksikössä kuin kolmannen sektorin toimijoiden keskuudessa. Asiakasmäärät ovat kasvaneet reilusti ja asiakaspaikat ovat jatkuvasti lähes täynnä ja ajoittain täynnä.

 

 

Todennetut lyhyen aikavälin tulokset ja vaikutukset

Asiakastyössä asiakaspalautteen ja työntekijöiden kokemuksen pohjalta näkyy selvästi osallisuuden, voimavarojen ja sosiaalisen toimintakyvyn vahvistuminen. Sosiaalisen kuntoutuksen tuella asiakkaat ovat löytäneet tulevaisuuden suuntia tai näkymiä kaventuneen elinpiirin alkaessa avautua. 

Todennettu tai tavoiteltu pitkän aikavälin vaikuttavuus

Tavoiteltu pitkän aikavälin vaikutus on osallisuuden vahvistaminen ja syrjäytymisen ehkäiseminen.

Toimintamallin kustannusvaikutukset lyhyellä ja pitkällä aikavälillä

Kustannusvaikutuksia ei ole laskettu.

Palvelu, jonka avulla voidaan vahvistaa osallisuutta ja ehkäistä syrjäytymistä, voi vaikuttaa siihen, että asiakkaat tarvitsevat vähemmän muita palveluja, mikä voi tuoda säästöjä pitkällä aikavälillä. 

Onko toimintamalli siirrettävissä toiseen toimintaympäristöön ja/tai toiselle kohderyhmälle?
Kyllä
Lisätietoa toimintamallin siirrettävyydestä

Toimintamalli on siirrettävissä. Siirtämisessä on otettava huomioon palvelun ydinelementit sekä palvelun luonne. Palvelua ei voida siirtää toimintaympäristöön, jossa ei ole aikaa ja tilaa jalkautuvalle, asiakaslähtöiselle ja rinnalla kulkevalle työotteelle.

Käyttöönotossa ja levittämisessä huomioitavaa

Kun hyvinvointialueella alettiin rakentaa sosiaalisen kuntoutuksen palvelua, oli tärkeää kartoittaa nykytila ja aloittaa sen pohjalta yhteinen kehittäminen. Sosiaalisen kuntoutuksen kehittämisryhmässä pystyttiin rakentamaan yhteistä näkemystä ja sen myötä yhteistä toimintamallia. THL:n toimintamalli toi raamit kehittämiselle ja sosiaalisen kuntoutuksen ammattilaiset toivat vankan kokemustiedon. Lisäksi hyödynnettiin jo muiden alueiden valmistuneita käsikirjoja. 

Sosiaalisen kuntoutuksen asiakas- ja kehittämistyössä on tärkeää voida kokeilla erilaisia menetelmiä ja toimintatapoja. On tärkeää ottaa myös asiakkaiden ideat ja ääni huomioon. 

Uuden toimintamallin juurruttamiseen kannattaa varata aikaa työntekijöille ja esihenkilöille. Käynnistämisvaiheessa kannattaa välttää kiirettä ja palvelua voidaan laajentaa ajan kanssa asiakastarpeen mukaan. Kokeilemalla kehittäminen tuo kuitenkin mahdollisuuden pieniin kokeiluihin, joita voidaan toteuttaa nopeastikin, kuten pop up -toiminta. 

Toimintamallia voidaan soveltaa muillakin tahoilla, joilla kehitetään sosiaalista kuntoutusta. Tärkeää on pitää kiinni toimintamallin ydinelementeistä, jotka perustuvat sosiaalihuoltolakiin sekä aikuissosiaalityön ja sosiaaliohjauksen työkäytäntöihin, sillä ne muodostavat toimintamallin kulmakivet (THL Karjalainen Pekka ym. 2022 & 2024). 

Sosiaalisen kuntoutuksen toimintamalli (THL)

Taustatiedot

Maantieteellinen alue
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue
Kehittäjäorganisaatiot
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue
Toimiala
Sosiaalipalvelut
Toimintaympäristö
Työllistymistä edistävien palvelujen yksikkö (TEP)
Toimintamallin tyyppi
Palvelu
Toimintamallin alkuperä
Jatkokehitetty (pohjautuu olemassa olevaan malliin)
Alkuperäinen toimintamalli
Sosiaalisen kuntoutuksen toimintamalli
Käyttöönotto ja levinneisyys
Otettu kehittämisympäristössä käyttöön
Rahoittaja
Ei erillisrahoitusta