Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa
Tavoitteena on luoda Päijät-Hämeen alueelle asiakkaille selkeä, helposti saavutettava ja tavoitteellinen tuetun työllistymisen palvelupolku sekä tuetun työllistymisen malli, josta löytyy tarvittava asiantuntijuus eri kohderyhmien työllistymisen tukeen.
Phhykyn sosiaalipalveluiden työllistymistä tukevia palveluja ovat kuntouttavan työtoiminnan sekä vammaispalvelujen työhönvalmennuksen sekä työtoiminnan palvelut. Näihin ohjataan asiakkaita mm. TYPin, työikäisten, lapsiperheiden aikuisten sekä vammaispalveluiden sosiaalipalvelujen kautta.
Phhykyn vammaispalvelujen asiakkuudessa on noin 4200 henkilöä. Heistä kehitysvammaisten osuus on noin neljännes. Päiväaikaisen toiminnan palveluissa on reilut 600 henkilöä, joista noin 160 henkilöä on avotyötoiminnassa.
Sosiaalihuollon roolia tuetussa työllistämisessä halutaan kirkastaa.
Lähtötilanteessa selvitettiin seuraavat Phhyky:n palvelupolut, joiden tarkemmat kuvaukset ja mallit ovat ohessa liitteenä: Phhykyn vammaispalvelujen työhönvalmennus (sis. Vammaisten henkilöiden työllistymistä tukeva toiminta SHL §27d ja kehitysvammaisten työhönvalmennus EHL), Vammaisten henkilöiden työtoiminta SHL §27e ja kehitysvammaisten työtoiminta EHL sekä kuntouttava työtoiminta.
Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet
Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä (Phhyky/Päijät-Sote) tuottaa perustason sosiaali- ja terveyspalvelut maakunnan 10 kunnalle sekä erityistason palvelut 12 kunnalle. Heinola ja Sysmä tuottavat omat perustason sote-palvelunsa itse. Päijät-Soten Myrskylä ja Pukkila ovat osa Uudenmaan maakuntaa ja siten kuuluvat Uudenmaan Työ- ja elinkeinopalveluiden piiriin.
Työikäisen väestön rakenteellinen työttömyys ja nuorisotyöttömyys ovat keskimääräistä korkeammalla tasolla. Tarkasteltaessa työttömien osuutta työvoimasta, Päijät-Häme sijoittuu maakuntien välisessä vertailussa kahden suurimman prosenttiosuuden joukkoon. Vaikka työttömyys on viime vuosina kääntynyt laskuun, vaatii Päijät-Hämeen tilanne yhä palvelujen kehittämistä ja toimialat ylittävää yhteistyötä työllistymisen edistämiseksi. Rakennetyöttömyyden aste eli vaikeasti työllistyvien osuus on Päijät-Hämeessä maakunnista toiseksi korkein. Vaikeasti työllistyvät ovat työikäisiä, joilla on vaikeuksia työllistyä avoimilla työmarkkinoilla, jonka seurauksena he liikkuvat työttömyyden, työvoimapoliittisten palveluiden ja lyhyiden työsuhteiden välillä.
Tuetusta työllistämisestä hyötyvät henkilöt, joilla on tarve aktiiviseen ja mahdollisesti pitkäaikaiseen tukeen työllistymispolullaan.
Tuetun työllistymisen toimintamallin käyttöönotto ja kehittäminen edellyttää, että tuetun työllistymisen kaikki viisi vaihetta otetaan mukaan alueelliseen toimintaan. EUSE:n (Euroopan tuetun työllistymisen kattojärjestö) mukaan viisi vaihetta ovat: palveluun ohjautuminen, osaamisen kartoitus, työn etsintä, työskentely työnantajan kanssa sekä tuki työssä pysymiseen. Päijät-Hämeen alueellisessa hankkeessa kiinnitetään erityistä huomiota asiakasohjautumiseen, koska valmista mallia alueella ei ole sellaiselle toiminnalle, jossa voidaan tuetun työllistymisen tiimiin ottaa asiakkaita riippumatta heidän taustoistaan.
Toimintamallille asetetut tavoitteet
Tavoitteena on luoda asiakkaille selkeä, helposti saavutettava ja tavoitteellinen tuetun työllistymisen palvelupolku. Palvelut on lisäksi yhteensovitettu TE-palvelujen, Työllisyyden kuntakokeilun, Ohjaamon, TYP-toiminnan, Kelan sekä kunnan (Padasjoki) kanssa. Yhteistyöstä ja sen rakenteista sovitaan eri toimijoiden kesken.
Toimintamallin keskeiset edellytykset
Kehittämistyön vaiheiden aikana on selkeästi käynyt ilmi, että palvelupolkukuvauksia voidaan käyttää monessa eri tarkoituksessa ja tällöin niitä voisi olla luotuna moneen eri muotoon. Yksi yhteinen visualisointi ei välttämättä palvele kaikki sidosryhmiä tai kaikkia asiakkaita. Erilaisia palvelupolkukuvauksia voidaan luoda tukemaan asiakkaan ymmärrystä palveluun ohjautumisen vaiheista tai vaihtoehtoisesti ammattilaisen työkaluksi asiakastilanteissa.
Kaikissa palvelupolkukuvauksiin liittyneissä keskusteluissa on kuitenkin noussut yhteisesti esille se, että pelkkä visualisoitu palvelupolkukuvaus ei sinällään palvelu asiakasta, vaan tarvitsee tuekseen ammattilaisen ja polun vaiheiden yhteisen läpikäymisen. Palvelupolkukuvaus soveltuu visuaaliseksi työkaluksi ammattilaisen ja asiakkaan välisen vuorovaikutuksen tueksi ja yhteisen ymmärryksen muodostamisen apuvälineeksi.
