Sidosryhmäanalyysi lasten liikkumisen ja ravitsemuksen toimijaverkoston yhteistyön rakentamisen välineenä

Luotu 29.05.2026
Sidosryhmäanalyysi lasten liikkumisen ja ravitsemuksen toimijaverkoston yhteistyön rakentamisen välineenä
Sidosryhmäanalyysi lasten liikkumisen ja ravitsemuksen toimijaverkoston yhteistyön rakentamisen välineenä

Tiivistelmä

Sidosryhmäanalyysi on menetelmä, jonka avulla voidaan systemaattisesti tunnistaa ja analysoida johonkin asiaan tai ilmiöön liittyviä toimijoita. Tässä toimintamallissa sidosryhmäanalyysia sovelletaan lasten liikkumis- ja ravitsemussysteemien toimijoiden tunnistamiseen kuntatasolla. Valmis sidosryhmäkartta auttaa hahmottamaan laajaa toimijaverkostoa ja luo pohjaa strategisen yhteistyön vahvistamiselle, jolla voidaan tukea lasten ja perheiden terveyttä edistäviä elintapoja.

Sidosryhmäanalyysin toteutuksessa on neljä vaihetta: 

  1. Valmistautuminen – kokoa ryhmä ja valmistele pohja
  2. Kartoitus – tunnista sidosryhmät
  3. Analysointi – analysoi tunnistetut sidosryhmät
  4. Priorisointi ja yhteistyön suunnittelu – tiivistä vanhaa ja rakenna uutta

Vaiheet on kuvattu tarkemmin toimintamallin keskeisten edellytysten yhteydessä.

Arviointi

Toimintamallia ei ole vielä arvioitu.

Toimintamallin kuvaus

Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa

Lasten liikkumiseen ja ravitsemukseen vaikuttavat laajat toimijaverkostot, jotka koostuvat eri toimialoilla ja tasoilla toimivista toimijoista. Tässä toimintamallissa kuvataan miten lasten liikkumiseen ja ravitsemukseen paikallisesti kuntatasolla vaikuttavia sidosryhmiä voidaan tunnistaa ja analysoida. Sidosryhmäanalyysin toteuttaminen luo mahdollisuuksia toimialarajojen ylittävälle yhteistyölle. Valmis sidosryhmäkartta auttaa hahmottamaan laajaa toimijaverkostoa, joka vaikuttaa lasten liikkumiseen ja ravitsemukseen. Se tarjoaa konkreettisen työkalun strategisen suunnittelun ja yhteiskehittämisen tueksi.

Mallia pilotoitiin Yhteisövaikuttavuuden voimalla: Perheiden elintapaohjauksen polku Pirkanmaalla -hankkessa, missä tarkoitus on löytää keinoja edistää perheiden terveyttä edistäviä elämäntapoja ja ehkäistä ylipainon ja lihavuuden esiintymistä tiedon, osaamisen ja verkostoyhteistyön lisäämisen avulla. Hankkeen tutkimuksellisena viitekehyksenä toimivat yhteisövaikuttavuuden (ks. Itla 2025) ja sosiaalisen markkinoinnin (ks. esim. Taiminen ym. 2024) periaatteet. Lähtökohtana on ajatus siitä, että perheiden arjen valintoihin vaikuttavat useat samanaikaiset tekijät ja toimijat. Kestäviä muutoksia syntyy, kun eri toimijat toimivat määrätietoisesti yhteisten tavoitteiden eteen. 

Hankkeessa mukana olevissa kuudessa kunnassa järjestettiin lasten liikkumis- ja ravitsemussysteemien toimijoita kartoittavat sidosryhmäkartoitukset sekä toteutettiin tarkempi sidosryhmäanalyysi. Sidosryhmäkartoitustilaisuudet järjestettiin ohjattuina työpajoina ja osana niitä keskusteltiin myös sidosryhmäanalyysin koetusta hyödyllisyydestä, haasteista ja potentiaalista. Prosessin vaiheet ja opit on koottu tähän kuvaukseen. 

Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet

Sidosryhmäanalyysi toimii pohjana sidosryhmien väliselle yhteistyölle, jolla tuetaan lasten, nuorten ja perheiden mahdollisuuksia toteuttaa terveyttä tukevia elintapavalintoja arjessa. Sidosryhmäyhteistyöstä hyötyvät erityisesti lapset perheineen.

Ammattilaiskohderyhmänä ovat lasten, nuorten ja perheiden liikunnan ja ravitsemuksen parissa työskentelevät ja toimintaa kehittävät ammattilaiset.

Toimintamallille asetetut tavoitteet

Uusien sidosryhmien tunnistaminen. Yhteistyön lisääntyminen eri sidosryhmien välillä. 

Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin

n/a

Toimintamallin keskeiset edellytykset

Sidosryhmäanalyysi voidaan toteuttaa eri tavoilla ja tasoilla riippuen siitä, millaisia hyötyjä sillä tavoitellaan. Perusedellytyksenä on käsitys paikallisista toimijoista, jotka vaikuttavat lasten, nuorten ja perheiden liikkumiseen ja ravitsemukseen. Sidosryhmäanalyysi on mahdollista toteuttaa yksin, mutta osaavassa ja asiantuntevassa ryhmässä on voimaa, ja sidosryhmäkartoitustilaisuuden järjestäminen voi myös jo itsessään toimia yhteistyötä edistävänä toimenpiteenä. Optimitilanteessa kartoitustilaisuuteen saadaan koolle noin 3–6 ammattilaista eri toimialoilta ja taustoista, jolloin toimijaverkoston kattava tunnistaminen helpottuu.

Ajallisesti kartoitustilaisuutta varten on järkevää varata vähintään puolitoista tuntia, mutta pidempi aika antaa tilaa laajemmalle keskustelulle ja potentiaalisten yhteistyömuotojen suunnittelulle. Mikäli halutaan toteuttaa syvempi sidosryhmäanalyysi, on suositeltavaa varata enemmän aikaa kerralla tai jakaa työtä useammalle päivälle.

Sidosryhmäanalyysin toteutus onnistuu mainiosti esimerkiksi etänä, jolloin osallistujien aikataulut voi olla helpompi sovittaa yhteen. Etätoteutuksessa sidosryhmäkartan luomisessa on suositeltavaa hyödyntää suunnittelualustaa, joka mahdollistaa sidosryhmäkartan vaivattoman laajentamisen. Tällaisia suunnittelualustoja löytyy esimerkiksi yksinkertaisempana versiona Canvasta ja hieman edistyneemmillä työkaluilla varustettuna palvelumuotoilijoiden suosimasta Mirosta.

Sidosryhmäanalyysin toteutus

  1. Valmistautuminen – kokoa ryhmä ja valmistele pohja

Toimijaverkostojen sidosryhmät voidaan kartoittaa kutsumalla koolle paikallisia asiantuntijoita, jotka pystyvät tunnistamaan lasten liikkumiseen ja ravitsemukseen vaikuttajia toimijoita, sekä arvioimaan toimijoiden yhteistyöpotentiaalia terveyttä edistävien elintapojen tukemisessa. Sidosryhmäanalyysin toteuttajana voi toimia esimerkiksi kunta HYTE-koordinaattorin johdolla ja sidosryhmäkartoitustilaisuuteen on hyvä kutsua mukaan myös muita terveys-, liikunta- ja ravitsemusalan ammattilaisia, sekä lasten ja nuorten parissa muuten tiiviisti työskenteleviä henkilöitä. Sopivia osallistujia voivat olla kunnan HYTE-koordinaattorien lisäksi esimerkiksi liikunta- ja ruokapalveluiden edustajat, kouluterveydenhoitajat, rehtorit, opettajat tai muut terveys-, opetus- ja kasvatusalojen ammattilaiset.

Liitteenä olevaa sidosryhmäkarttaa voi käyttää pohjana kartoitukselle, mutta kuntien toimijakentät tunnetusti voivat vaihdella paljon, joten on järkevää tarkastella ja muokata sitä jo ennen varsinaista sidosryhmäkartoitustilaisuutta. Mahdollisuuksien mukaan on hyödyllistä täyttää karttaa jo ennen tapaamista, sillä tämä voi nopeuttaa kartoituksen tekemistä merkittävästi. Hallinnolliset ja muut julkisen sektorin toimijat kannattaa täyttää karttaan etukäteen vastaamaan kunnan toimijoita. Myös muita valmiita sidosryhmälistauksia kannattaa hyödyntää, mikäli sellaisia on tehty esimerkiksi paikallisten järjestöjen ja urheiluseurojen osalta.

  1. Kartoitus – tunnista sidosryhmät

Varsinaisessa sidosryhmäkartoitustilaisuudessa on tarkoitus keskittyä mikro- ja makrotasojen sijaan etenkin mesotason toimijoihin, eli esimerkiksi paikallisesti vaikuttaviin ammattilaisiin, järjestöihin, yrityksiin ja mediaan. Kartoituksessa kannattaa edetä järjestelmällisesti yksi kategoria kerrallaan, esimerkiksi kartan vasemmasta yläkulmasta liikkeelle lähtien. Kartan lisäksi sidosryhmät kannattaa taulukoida ja kirjoittaa niistä ylös keskustelussa nousseita huomioita, esimerkiksi liittyen siihen miten kyseinen sidosryhmä vaikuttaa lasten liikkumiseen tai ravitsemukseen, tai miten se voisi tukea näissä paremmin.

Kartoituksessa voit hyödyntää esimerkiksi näitä kategorioita:

  1. Järjestöt ja muut toimijat (järjestöt ja yhdistykset, urheilu- ja liikuntaseurat, seurakunnat, vanhempainyhdistykset, kunnan aktiiviset yksilöt, muut toimijat)
  2. Vapaa-ajan palveluiden tarjoajat (kuntosalit, liikuntapaikat, kunnan järjestämä harrastustoiminta, muut)
  3. Ruokakaupat ja ravintolat (ruokakaupat, ravintolat, lounaspaikat, kahvilat)
  4. Media (paikallismedia (maksullinen ja ilmaisjakelut), sosiaalisen median aktiiviset ryhmät ja kanavat, sosiaalisen median vaikuttajat ja julkkikset)
  5. Hankkeet (käynnissä olevat hankkeet, jotka liittyvät lasten liikuntaan tai ravitsemukseen)
  6. Perusopetus (opetussuunnitelmasta vastaava taho, rehtorit, opettajat, aamu- ja iltapäiväkerhotoiminta, välituntiohjaajat)
  7. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut (hyvinvointialue) (opiskeluhuolto, perhekeskus, sosiaalihuolto, suun terveydenhuolto, terveydenhuollon hoito- ja kuntoutuspalvelut)
  8. Kunnan toimijat (hallinto-, kirjasto-, kulttuuri-, liikunta-, nuoriso- ja ruokapalvelut, kunnan viestintä, hyvinvointikoordinaattori, tekninen toimi)
  9. Makrotason ja hallinnolliset toimijat (OKM, STM, liikunta- ja ravitsemussuositukset, aluevaltuusto, kunnanjohtaja ja muut päättäjät)

 

  1. Analysointi – analysoi tunnistetut sidosryhmät

Kun sidosryhmät on tunnistettu, voidaan pohtia syvemmin niiden ominaisuuksia ja yhteistyöpotentiaalia arvioimalla systemaattisesti sidosryhmien eri ominaisuuksia (esim. asteikolla 1–3). Näitä ominaisuuksia voi olla esimerkiksi:

  • Yhteistyöpotentiaali: Yhteistyöpotentiaali muodostuu muun muassa sidosryhmien kiinnostuksesta ja mahdollisuuksista vaikuttaa. 
  • Kiinnostus: Kiinnostus voi ilmetä siten, että lasten terveyttä edistävien elintapojen tukeminen liittyy suoraan sidosryhmän toimintaan (esimerkiksi liikuntaharrastusten järjestäjillä), tai muuna kiinnostuksena vaikuttaa (halu tukea tärkeäksi koettua asiaa). 
  • Vaikutusmahdollisuudet: Mahdollisuudet vaikuttaa puolestaan muodostuvat vaikutusvallasta ja käytössä olevista resursseista, kuten ajasta ja rahasta, joita on mahdollista kohdistaa lasten liikkumisen tai terveyttä edistävän ravitsemuksen tukemiseen. 
  • Pidettävyys: Vaikutusvalta voi olla perinteistä valtaa, joka ilmenee esimerkiksi hallinnollisten toimijoiden päätäntävaltana, tai se voi olla suhteellista vaikutusvaltaa, joka voi olla vahvaa esimerkiksi lasten keskuudessa erityisen pidettyjen sidosryhmien kohdalla. Erityisen pidettyjä toimijoita voivat olla esimerkiksi erilaiset vaikuttajat, kuten sosiaalisen median vaikuttajat, perinteiset julkkikset tai urheilijat. Toisaalta erityisen pidettyjä toimijoita voivat olla myös monet tavallisen arjen sankarit, kuten mukavat koulun tai vapaa-ajan toimintaa järjestävät aikuiset ja nuoret.

 

  1. Priorisointi ja yhteistyön suunnittelu – tiivistä vanhaa ja rakenna uutta

Kun sidosryhmät on analysoitu, niistä voidaan tunnistaa yhteistyön kannalta potentiaalisimmat toimijat. Sidosryhmät voidaan järjestää tunnistetun yhteistyöpotentiaalin mukaan esimerkiksi porrasmalliin eri tasoille, mikä voi helpottaa yhteistyön suunnittelua. Liitteenä on suuntaa antava porrasmalli, joka muodostettiin osana hankkeen sidosryhmäanalyyseja.[TH4]  Tässä porrasmallissa sidosryhmiä järjestettiin analyysissa käytettyjen ja yhteistyöpotentiaalin kannalta tärkeimmiksi koettujen ominaisuuksien mukaan. Porrasmalli auttoi jäsentämään analysoituja sidosryhmiä ja antoi suuntaa siihen, miten eri sidosryhmien kanssa voisi edetä yhteistyön osalta.

 

Sidosryhmäkarttapohja
Yhteistyöpotentiaalin porrasmalli

Toimintamallin ydinsisältö

Sidosryhmäanalyysi on menetelmä, jonka avulla voidaan systemaattisesti tunnistaa ja analysoida johonkin asiaan tai ilmiöön liittyviä toimijoita. Tässä toimintamallissa sidosryhmäanalyysia sovelletaan lasten liikkumis- ja ravitsemussysteemien toimijoiden tunnistamiseen kuntatasolla. Valmis sidosryhmäkartta auttaa hahmottamaan laajaa toimijaverkostoa ja luo pohjaa strategisen yhteistyön vahvistamiselle, jolla voidaan tukea lasten ja perheiden terveyttä edistäviä elintapoja.

Sidosryhmäanalyysin toteutuksessa on neljä vaihetta: 

  1. Valmistautuminen – kokoa ryhmä ja valmistele pohja
  2. Kartoitus – tunnista sidosryhmät
  3. Analysointi – analysoi tunnistetut sidosryhmät
  4. Priorisointi ja yhteistyön suunnittelu – tiivistä vanhaa ja rakenna uutta

Vaiheet on kuvattu tarkemmin toimintamallin keskeisten edellytysten yhteydessä.

Toimintamallin aikaansaama muutos

Vuonna 2026 sidosryhmäanalyyseja järjestettiin pirkanmaalaisissa kunnissa osana Yhteisövaikuttavuuden voimalla: Perheiden elintapaohjauksen polku Pirkanmaalla -hanketta. Sidosryhmäkartoitustilaisuudet järjestettiin ohjattuina työpajoina ja osana niitä keskusteltiin myös sidosryhmäkartoituksen ja -analyysin koetusta hyödyllisyydestä, haasteista ja potentiaalista. Ammattilaiset kokivat sidosryhmäkartoituksen ja -analyysin hyödylliseksi välineeksi, joka auttaa hahmottamaan toimijaverkostoa ja sen laajuutta. Monet osallistujat kokivat tuntevansa paikallisia toimijoita ja yhteistyötahoja hyvin jo valmiiksi, mutta yllättyivät lopulta positiivisesti siitä, kuinka laajat ja monipuoliset verkostot pienestäkin kunnasta voi löytyä. Toimijoiden tunnistaminen ja arvioiminen voi olla aluksi haastavaa, mutta haastetta voidaan pienentää ryhmän monipuolisuudella ja tilaisuuteen valmistautumisella.

Sidosryhmäkartan kokoaminen voi hoksauttaa tai muistuttaa sellaisista toimijoista, jotka vaikuttavat liikkumis- ja ravitsemussysteemeissä, mutta joiden kanssa ei välttämättä ole vielä aiemmin tehty aktiivista tai laajaa yhteistyötä. Sidosryhmäkartoitustilaisuus toimii parhaimmillaan myös jo itsessään toimialarajat ylittävänä keskustelutilaisuutena, jonka avulla voidaan edistää yhteistyötä ja vastata esimerkiksi yleiseen resurssihaasteeseen yhdistämällä toimijoiden voimavaroja. Valmiiseen sidosryhmäkarttaan voi palata esimerkiksi uusien hankkeiden ja toimenpiteiden suunnittelussa, kun mietitään kenen kanssa yhteistyötä olisi mahdollista toteuttaa.

Todennetut lyhyen aikavälin tulokset ja vaikutukset

Uusien sisodosryhmien tunnistaminen. Uusien yhteistyökumppaneiden mukaan ottaminen. Yhteistyön lisääntyminen.

Todennettu tai tavoiteltu pitkän aikavälin vaikuttavuus

Yhteistyönlisääntyminen.

Toimintamallin kustannusvaikutukset lyhyellä ja pitkällä aikavälillä

n/a

Onko toimintamalli siirrettävissä toiseen toimintaympäristöön ja/tai toiselle kohderyhmälle?
Kyllä
Käyttöönotossa ja levittämisessä huomioitavaa

Vinkit toimintamallin soveltajille:

  1. Keskittykää sidosryhmäkartoituksessa toimijoihin, eli sellaisiin tahoihin, joiden kanssa voi tehdä yhteistyötä. Esimerkiksi kunnan liikuntapaikat tukevat lasten liikkumista, mutta ne eivät itsessään ole toimijoita, vaan toimivat esimerkiksi liikuntapalveluiden kautta. Kuitenkin esimerkiksi yrittäjävetoiset palvelut, kaupat ja ravintolat on selkeämpi listata sidosryhmäkarttaan yrityksen kuin yrittäjän kautta.
  2. Kutsu sidosryhmäkartoitustilaisuuteen monipuolisesti eri toimialojen edustajia. Edustettuna on hyvä olla esimerkiksi kunnan hyvinvointi-, vapaa-aika- ja terveysosaamista, liikunta- ja ruokapalvelut, sekä koulussa toimivaa henkilökuntaa, kuten rehtoreita, opettajia tai kouluterveydenhoitajia.
  3. Valmistaudu sidosryhmäkartoitukseen ennen varsinaisen tilaisuuden järjestämistä. Etukäteen valmistautuminen esimerkiksi valmiiden sidosryhmälistausten pohjalta helpottaa – karttaa on helpompi karsia tai korjata kuin keksiä puuttuvia toimijoita.
  4. Etsi itsellesi toimiva tapa listata sidosryhmiä ja varmista työkalujen toimivuus ennen tapaamista. Listaus voi olla ryhmässä joskus nopeatempoista, jolloin voi helpottaa, että kirjaajia on kaksi. Samaan aikaan toinen voi ohjata keskustelua ja täydentää toimijoita karttaan (esim. digitaaliselle valkotaululle, kts. liite), kun toinen kirjaaja listaa toimijoita ja huomioita taulukkoon (esim. Excel), johon mahtuu tarkempia huomioita. Erillinen taulukko auttaa palaamaan keskusteluihin ja siihen voi arvioida toimijoiden kiinnostusta ja vaikutusmahdollisuuksia ilman, että kartta menee sekavaksi.
  5. Voit kartoittaa liikkumisen ja ravitsemuksen systeemien toimijat samaan aikaan tai keskittyä vain toiseen. Monet toimijat vaikuttavat kuitenkin molemmissa systeemeissä, joten listaus voi olla järkevää toteuttaa samanaikaisesti.

Taustatiedot

Maantieteellinen alue
Pirkanmaan hyvinvointialue
Orivesi
Punkalaidun
Kehittäjäorganisaatiot
Jyväskylän Yliopisto
Pirkanmaan hyvinvointialue
Toimiala
Ennaltaehkäisy & hyvinvoinnin edistäminen
Toimintaympäristö
Hyvinvointialue
Toimintamallin tyyppi
Toimintatapa tai työkäytäntö
Toimintamallin alkuperä
Alkuperäinen (omaan tarpeeseen kehitetty)
Käyttöönotto ja levinneisyys
Kokeiltu ja pilotoitu
Rahoittaja
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)