Palvelujen siirtyminen kiihtyvään tahtiin erilaisille digitaalisille alustoille haastaa erityisesti iäkkäämpää väestöä, joka ei ole tottunut digitaalisten palvelujen käyttämiseen eikä hallitse laitteiden turvallista käyttöä. Jotta digitaaliset palvelut voisivat olla käytössä, tulee käyttäjällä olla ajantasainen väline (älypuhelin, tabletti, tietokone), taidot käyttää välinettä ja palvelua, sekä useimmissa tapauksissa vahvan tunnistautumisen elementit.
Sekä kuntalaisilta että ammattilaisilta kantautuu viestiä, jossa ollaan huolestuneita senioriväestön jäämisestä palveluiden ulkopuolelle, koska taidot ja/tai välineet eivät mahdollista digitaalisten palvelujen käyttämistä. Pienissä kunnissa pankkipalveluita supistetaan jatkuvasti ja hyvinvointialueet tarjoavat digipalveluja perinteisten sosiaali- ja terveyspalvelujen rinnalle tai jopa tilalle. Lähes kaikki viranomaispalvelut ovat siirtyneet pääasiassa verkkoon ja vaativat vahvan tunnistautumisen.
Kohderyhmänä on 70 vuotta täyttäneet kuntalaiset ja palvelun suunnittelussa on hyödynnetty mm. vanhus- ja vammaisneuvostoa. Tilastokeskuksen mukaan Suomessa on nyt 1,3 miljoonaa yli 65 v ihmistä ja 600.000 ihmistä, joilla ei ole digivälineitä.