Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa
Tässä kuvattua kehittämistä aloitettiin Tulevaisuuden sotekeskus -hankkeessa vuosina 2022-2023. Kehittäminen jatkui hankkeen päättymisen jälkeen osana Läpimurtovalmennus -työskentelyä.
Lähtötilanteessa Varhalla on alkukartoituksen mukaa noin 60 koulutettua seksuaalineuvojaa. Mutta varsinaista seksuaalineuvontaa sai lähtötilanteessa vaan hyvin harvasta toimipisteestä. Toimipisteet olivat lisääntymisterveyspalveluiden yhteydessä mm. neuvoloissa sekä koulu-ja opiskeluterveydenhuollossa. Erikoisairaanhoidon osalla poliklinikoilla palvelua on saatavilla poliklinikoiden omille asiakkaille tai lääkärin lähetteellä. Seksuaalineuvontaa myös osana omaa työtään antaa koulutetut neuvojat palvelu-/toimialoilla joko työnkuvaan kuuluvana tai muuten omaa osaamistaan hyödyntäen.
Systemaattista seksuaalineuvonnan palvelua ei siis ollut tarjolla muualla kuin Turun keskitetyssä äitiysneuvolassa, ja tämä oli kohdennettu äitiys- ja lastenneuvolan asiakkaille.
Osaamista on paljon, mutta se on osaltaan alihyödynnettyä. Asiakkaille itselleen löydettävissä olevaa palvelua ei ole tarjolla lainkaan. Myöskään palveluohjaajat/ asiakasohjaajat eivät löydä asiakkailleen seksuaalineuvonnan palvelua. Tasa-arvoisuus palvelujen saatavuudessa ei tällä hetkellä toteudu.
Asiakkaiden ongelmat ja haasteet ovat moninaisia ja tarve myös seksuaalineuvonnalle on ilmeinen.
Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet
Seksuaalisuus on keskeinen osa ihmisen hyvinvointia ja terveyttä. Parhaimmillaan se antaa energiaa ja on ihmisen voimavara. Seksuaaliterveys on seksuaalisuuteen liittyvän fyysisen, emotionaalisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tila.
Hyvä seksuaaliterveys edellyttää positiivista ja kunnioittavaa asennetta seksuaalisuuteen, seksuaalisiin suhteisiin sekä sitä, että jokaisella on halutessaan mahdollisuus nautinnollisiin ja turvallisiin seksuaalikokemuksiin.
Seksuaalineuvontaa tulisi olla tarjolla kaikenikäisille ja erilaisissa elämäntilanteissa eläville ihmisille seksuaalisuuteen, seksuaaliterveyteen ja sukupuolisuuteen liittyvissä kysymyksissä, ongelmissa ja kriisitilanteissa. Oikea-aikainen seksuaalineuvonta ehkäisee seksuaaliongelmia sekä niiden vaikeutumista ja pitkittymistä parantaen asiakkaan kokonaisvaltaista hyvinvointia. Oikea-aikainen ja riittävä seksuaalineuvonta vähentää myös erityispalveluiden tarvetta, kuten esimerkiksi mielenterveyspalveluiden tarvetta.
Koulutettuja seksuaalineuvojia, -terapeutteja ja –kasvattajia on Varhassa noin 60. Kuitenkin heidän osaamistaan on alihyödynnetty ja osaaminen on piilossa eri yksiköissä. Ammattilaiset eivät tiedä, minne seksuaalisuuden haasteista kärsiviä asiakkaita voisi ohjata.
Asiakkaat eivät saa apua seksuaalisuuteen liittyviin haasteisiin. Muuttuva yhteiskunta asettaa haasteensa seksuaalineuvonnalle; ikääntyvien ihmisten seksuaaliterveyden huomiointi, maahanmuuttajataustaiset asiakkaat sekä seksuaalisuuden ja sukupuolen laajempi ymmärrys. Nuorten mielenterveyden haasteet lisääntyvät. Tutkimusten mukaan seksuaalineuvonnan avulla voidaan ehkäistä myös mielenterveyden haasteita ja päihteiden käyttöä.
Kehittämisen kohderyhmä ovat nuoret ja nuoret aikuiset.
Kehittämisryhmän jäsenenä on ollut koko prosessin ajan myös asiakas. Häneltä olemme saaneet paljon asiakasymmärrystä ja kokemusta palveluihin hakeutumisesta ja palveluiden käytöstä.
Asiakkaita on osallistettu erilaisten kyselyiden avulla.
Seksuaalineuvojan vastaanotolle on laadittu asiakaspalautelomake, jolla ollaan kerätty tietoa.
Kyselyitä ollaan tehty myös ammattilaisille. Terveysasemien hoitajille teetettiin kysely asiakasohjauksen näkökulmasta. Kouluterveydenhoitajille tehtiin kysely seksuaalikasvatustuntien pitämisestä. Lisäksi tehtiin nuorille avoin kysely palveluiden tarpeeseen liittyen.
Toimintamallille asetetut tavoitteet
Selkeyttää palvelua sekä asiakkaan että ammattilaisten näkökulmasta.
Palveluiden kysyntä vähenee, kun asiakkaiden seksuaaliterveyteen liittyvät haasteet kohdataan. Mahdollistetaan oikea-aikainen tieto ja tarvittava tuki. Pyritään siihen, että seksuaalisuuden puheeksi ottaminen on luonnollinen osa asiakkaan perushoitoa perustasolla.
Luodaan seksuaaliterveyden palveluprosessi, joka ohjaa sekä ammattilaisia että asiakkaita.
Asiakas löytää palvelut ja tunnistaa seksuaalioikeutensa.
Tunnistetaan seksuaaliterveys osana kokonaishyvinvointia. Ei pilkota palvelua erilliseksi muusta palvelusta ja/tai koeta ns. ylimääräisenä palveluna.
Lisätään digiasiointia. Digiasioinnin myötä asiakkaiden on helpompi hakeutua palveluun ja saada apua omaan haasteeseensa. Ammattilaiset pystyvät palvelemaan asiakkaita joustavasti ja nopeasti, myös jatkossa yli kuntarajojen digiasioinnin tuoden mahdollisuuden myös etäasioinnille.
Luodaan koulujen seksuaalikasvatukselle suunnitelma ja malli, jonka myörä myös seksuaalikasvatus olisi tasalaatuista ja tasavertaista koko hyvinvointialueella.
Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin
Palvelupolku on kuvattuna IMS -järjestelmässä.
Kirjaamiseen on luotu malli, koodit, fraasit yms.
Asiakkaan palveluun pääsy on helpottunut. Asiakaspalautteen jatkuva keruu.
Ammattilaiset osaavat ohjata palveluun ja malli/prosessi on tavoitettu. Palautteen keruu.
Seksuaalikasvatustunnit kouluissa toteutuvat tasalaatuisena.
Ammattilaiset osallistuvat koulutuksiin ja pitäävät osaamistaan yllä. Seksuaalineuvojien verkosto on toiminnassa ja toiminnalle on laadittu suunnitelma.
Digiasiointikanavat lisääntyvät (mm. chat, etävo, sähköinen ajanvaraus)
Toimintamallin keskeiset edellytykset
- Asiakaspalautteet
- Asiakasmäärät
- Palveluihin ohjautuminen
