RAULI ha(ll)ussa, elämäntapaohjausmalli ravinnon, unen ja liikunnan osa-alueille

Luotu 23.03.2026
RAULI ha(ll)ussa, elämäntapaohjausmalli ravinnon, unen ja liikunnan osa-alueille
RAULI ha(ll)ussa, elämäntapaohjausmalli ravinnon, unen ja liikunnan osa-alueille

Tiivistelmä

1. Ensitapaamisella asiakkaan ja verkoston edustajan kanssa kartoitetaan tilanne ja sovitaan millä tavoitteilla asiakas aloittaa Raulin toiminnassa (suljettu tai avoin toiminta) vai aloittaako lainkaan.

2. Suljetut valmennusryhmät. 4kk, 10 hlö ryhmä, 2x/vko. 40 asiakaspaikkaa/ vuosi. Toiminta ravinnon, unen ja liikunnan osa-alueilla yksilöllisistä lähtökohdista. Yhteensä n. 35 ryhmätapaamista. Näistä 35 ryhmätapaamisesta 20-25 on erilaisia liikuntalajikokeiluja sekä ruoan ja smoothien tekoa. Konkreettisen tekemisen tarkoitus on antaa kokemuksia/tuntemuksia jonka jälkeen asiakas havainnoi aktiivisen tekemisen vaikutuksia ja merkitystä hyvinvoinnille ja arjen säännöllisyydelle. Muut ryhmäkerrat fasilitoituja ryhmäpohdintoja, aiheina mm. ruokailu- ja unirytmitys, aktiivisuus vs. rentous sekä vierailevien toimijoiden aiheita. Ei luentomaista, eikä RAULI sanele kuinka asiakkaan kuuluisi toimia. Tarkoitus herättää ajatuksia sekä tukea asiakkaita tuottamaan opit ja kokemukset yhteiseksi hyödyksi. 

3. Henkilökohtainen oma arki-valmennus suljetun ryhmän asiakkaille. Tyytyväisyystyöskentelyn kautta asiakkaalle jäsentyy konkreettisia tavoitteita omaan arkeen ravinnon, unen ja/tai liikunnan osa-alueille. Esim. ruokailun säännöllistyminen, liikunnan lisääminen tai Raulin toimintaan sitoutuminen. Yksilövalmennus tukee ryhmätoiminnan tavoitteita ja päinvastoin. Tässäkään RAULI ei sanele suosituksia tai kuinka tulisi toimia, vaan valmentaa ajattelemaan itse sopivan kokoisia, riittävän pieniä muutoksia jonka asiakas kokee pystyvänsä saavuttamaan. Oma arki-valmennuksen tavoitteet keskittyvät vain niihin osa-alueisiin joihin asiakas ei itse ole tyytyväinen, oli asiakkaan yksilöllinen tilanne millainen tahansa. 

4. Verkostotyön mallin kautta suljetun ryhmän asiakkaan ammatillinen verkosto saa käytännön tietoa ja ymmärrystä asiakkaan toiminnasta ja toimintakyvystä, sekä tukee Raulin toimintaa ja tavoitteita. Verkostotyötä tehdään vain puhelimitse tai kasvotusten.

5. Avoin toiminta kuntosaliympäristössä. Kertaviikkoinen avoin toiminta tarjoaa mahdollisuuden tutustua Raulin toimintaan ja ottaa ensiaskeleita liikuntaan. Avoimessa toiminnassa voi olla mukana max 5kk, jonka jälkeen asiakas jatkaa omatoimista liikuntaharrastusta tai siirtyy toiseen toimintaan, esim. suljettu valmennusryhmä. Max 30 asiakasta/vuosi. 

Kaikki edellämainitut kokonaisuudet tehdään sen vuoksi, että asiakkaalle itselleen herää ajatuksia omasta tilanteesta, muutoshalukkuudesta tai sen puutteesta, riittävän pienistä askelista eteenpäin sekä oman toiminnan merkityksestä hyvinvoinnille.

Kohderyhmä

Nuoret aikuiset
Paljon palveluita tarvitsevat
Työikäiset

Arviointi

Toimintamallia ei ole vielä arvioitu.

RAULI ha(ll)ussa kotisivut

Toimintamallin kuvaus

Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet

Toiminta tapahtuu Lahden alueen toimintaympäristössä. Toimintaympäristön muodostavat asiakkaat (mielenterveys- ja päihdekuntoutujat sekä mielenterveyden häiriön uhan alla olevat työikäiset), sidosryhmät (asiakkaita kohtaavat tahot, esim. psykiatrian poliklinikat, sosiaalityö, etsivä nuorisotyö, työllisyyspalvelut jne.) sekä alueen liikuntapaikat ja liikunta-alan toimijat. Tarkoituksena ei ole valmentaa mahdollisimman hyväkuntoisia ja taitavia liikkujia, vaan osoittaa asiakkaan oman konkreettisen toiminnan sekä omien kokemusten kautta että omaan hyvinvointiin voi vaikuttaa  ja että asiakas pystyy toimimaan oman hyvinvointinsa eteen mm. hyödyntämällä alueen liikuntamahdollisuuksia.

Kohderyhmänä mielenterveys- ja päihdekuntoutujat sekä mielenterveyden häiriön uhan alla olevat työikäiset. Kohderyhmän yhteisinä nimittäjinä ovat itseluottamuksen/minäpystyvyyden haasteet, merkityksellisyyden vähyys sekä arjen epäsäännöllisyys ravinnon, unen ja/tai liikunnan osa-alueilla. Yleisesti ottaen voidaan puhua kumuloituneita haasteita kokevista yksilöistä. Toiminnan alussa toimintaa kehitettiin pilottiryhmällä, jonka näkemykset ja kokemukset yhdistettynä alueemme asiakkaita kohtaavien ammattilaisten näkemyksiin loivat selkeät rakenteet toimintamallillemme. 

Yhteistyöpäivä Lahden Reippaan kanssa
Yhteistyöpäivä Lahden Reippaan kanssa. Liikunnan lajikokeilut suuressa roolissa.
Opetellaan tunnistamaan omia tuntemuksia
Opetellaan tunnistamaan ja käsittelemään omia tuntemuksia
Tehdään porukassa myös kotiruokaa
Tehdään porukassa myös kotiruokaa
Tuotoksia
Ryhmän ajatuksia aktiivisuus vs. rentous pohdintapäivästä
Toimintamallin keskeiset edellytykset

Kuvattu malli edellyttää kahta kokoaikaista työntekijää sekä tilaa jossa vastaanottaa asiakasryhmät, tutustumiskäynnit ja henkilökohtaiset Oma arki-valmennukset. 

Juurruttamisen suurin yksittäinen tekijä on aktiivinen verkostotyö sekä verkoston saama hyöty asiakastyölleen RAULIn toiminnasta. Tämä hyöty on madaltanut kynnystä asiakkaiden ohjaamiselle RAULIn toimintaan, ja kokemusperäinen tieto on alueellamme levinnyt paljon. Ilman sidosryhmiä ja verkostoja, RAULI olisi "vain" liikuntaryhmiä ilman yksilöllisiä tavoitteita ja valmennusta. Ekosysteemiajattelu on RAULIn toiminnan kulmakivi. 

Suljetun ryhmän prosessi pähkinänkuoressa yksittäisen asiakkaan näkökulmasta: 1. Verkoston edustaja tai asiakas itse ottaa RAULIin yhteyttä. Sovitaan tutustumiskäynti. --> 2. Tutustumiskäynnillä käydään konkretian tasolla RAULIn toiminta läpi, suljettu ryhmävalmennus sekä avoin toiminta. --> 3. Asiakkaan aloittaessa toiminnassa (lue toiminta ylemmästä kohdasta) verkostoa pidetään mukana puhelimitse. Sovitaan kasvokkainen tapaaminen loppuvaiheeseen, mukana RAULI, verkoston edustaja(t) sekä asiakas. --> 4. Lopputapaamisella käydään läpi onnistumiset, vahvistamisen tarpeet ja asiakkaan omat ajatukset toiminnasta ja jatkosta. Jäsennetään sopivan kokoisia askeleita eteenpäin jotka huomioiden verkosto jatkaa työtään asiakkaan kanssa.  

Avoin toiminta voi olla myös muuta aktiivista/liikunnallista tekemistä kuin kuntosali. Tärkeimpinä asioina ovat helppo saavutettavuus sekä asiakkaille että sidosryhmien edustajille ja mahdollisuus huomioida yksilölliset lähtökohdat toiminnan aikana.

Työntekijöillä ei tarvitse olla liikunta-alan koulutusta. Tärkeintä on aktiivinen, kohtaava työote ja yhdessä opettelun malli ohjaustyössä. Soveltuvia koulutuksia ohjaus-/valmennustyöhön esim. liikuntaneuvoja/liikunnanohjaaja AMK, lähihoitaja, sairaanhoitaja AMK, sosionomi AMK, yhteisöpedagogi AMK jne. RAULIn mallissa on toiminut todella hyvin että toinen on kokonaisvastuussa toiminnan sisällöstä (projektipäällikkö/koordinaattori) ja toinen ryhmä- ja asiakastoiminnasta vastaava henkilö (projektityöntekijä/vastuuvalmentaja). Toimintamalli edellyttää kokemusta ja/tai ymmärrystä tukea tarvitsevan kohderyhmän kohtaamisesta, valmennuksesta, kannustamisesta toimintaan, tukemisesta jännityskynnyksien yli sekä verkoston kanssa toimimisesta.

Toimintaan ohjautumisen asiakasprosessi
Toimintaan ohjautumisen asiakasprosessi
Suljetun valmennusryhmän asiakasprosessi
Suljetun valmennusryhmän asiakasprosessi
Avoimen toiminnan asiakasprosessi
Avoimen toiminnan asiakasprosessi

Toimintamallin ydinsisältö

1. Ensitapaamisella asiakkaan ja verkoston edustajan kanssa kartoitetaan tilanne ja sovitaan millä tavoitteilla asiakas aloittaa Raulin toiminnassa (suljettu tai avoin toiminta) vai aloittaako lainkaan.

2. Suljetut valmennusryhmät. 4kk, 10 hlö ryhmä, 2x/vko. 40 asiakaspaikkaa/ vuosi. Toiminta ravinnon, unen ja liikunnan osa-alueilla yksilöllisistä lähtökohdista. Yhteensä n. 35 ryhmätapaamista. Näistä 35 ryhmätapaamisesta 20-25 on erilaisia liikuntalajikokeiluja sekä ruoan ja smoothien tekoa. Konkreettisen tekemisen tarkoitus on antaa kokemuksia/tuntemuksia jonka jälkeen asiakas havainnoi aktiivisen tekemisen vaikutuksia ja merkitystä hyvinvoinnille ja arjen säännöllisyydelle. Muut ryhmäkerrat fasilitoituja ryhmäpohdintoja, aiheina mm. ruokailu- ja unirytmitys, aktiivisuus vs. rentous sekä vierailevien toimijoiden aiheita. Ei luentomaista, eikä RAULI sanele kuinka asiakkaan kuuluisi toimia. Tarkoitus herättää ajatuksia sekä tukea asiakkaita tuottamaan opit ja kokemukset yhteiseksi hyödyksi. 

3. Henkilökohtainen oma arki-valmennus suljetun ryhmän asiakkaille. Tyytyväisyystyöskentelyn kautta asiakkaalle jäsentyy konkreettisia tavoitteita omaan arkeen ravinnon, unen ja/tai liikunnan osa-alueille. Esim. ruokailun säännöllistyminen, liikunnan lisääminen tai Raulin toimintaan sitoutuminen. Yksilövalmennus tukee ryhmätoiminnan tavoitteita ja päinvastoin. Tässäkään RAULI ei sanele suosituksia tai kuinka tulisi toimia, vaan valmentaa ajattelemaan itse sopivan kokoisia, riittävän pieniä muutoksia jonka asiakas kokee pystyvänsä saavuttamaan. Oma arki-valmennuksen tavoitteet keskittyvät vain niihin osa-alueisiin joihin asiakas ei itse ole tyytyväinen, oli asiakkaan yksilöllinen tilanne millainen tahansa. 

4. Verkostotyön mallin kautta suljetun ryhmän asiakkaan ammatillinen verkosto saa käytännön tietoa ja ymmärrystä asiakkaan toiminnasta ja toimintakyvystä, sekä tukee Raulin toimintaa ja tavoitteita. Verkostotyötä tehdään vain puhelimitse tai kasvotusten.

5. Avoin toiminta kuntosaliympäristössä. Kertaviikkoinen avoin toiminta tarjoaa mahdollisuuden tutustua Raulin toimintaan ja ottaa ensiaskeleita liikuntaan. Avoimessa toiminnassa voi olla mukana max 5kk, jonka jälkeen asiakas jatkaa omatoimista liikuntaharrastusta tai siirtyy toiseen toimintaan, esim. suljettu valmennusryhmä. Max 30 asiakasta/vuosi. 

Kaikki edellämainitut kokonaisuudet tehdään sen vuoksi, että asiakkaalle itselleen herää ajatuksia omasta tilanteesta, muutoshalukkuudesta tai sen puutteesta, riittävän pienistä askelista eteenpäin sekä oman toiminnan merkityksestä hyvinvoinnille.

Toimintamallin aikaansaama muutos

RAULI ha(ll)ussa-toimintamallin myötä suljettujen ryhmien valmennusasiakkaat huolehtivat fyysisestä hyvinvoinnistaan paremmin (67% vuonna 2025), syövät säännöllisemmin ja monipuolisemmin (73% vuonna 2025) ja n. 80% sidosryhmien edustajista koki toiminnasta hyötyä asiakkaalleen kuntoutuksen etenemisen ja positiivisten valintojen myötä. 

Ehkä suurimpana yllätyksenä on tullut se, kuinka suuria muutoksia kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin voi tälle kohderyhmälle saada arjen pienillä valinnoilla. Tavoitteiden realistisuudella ja asiakkaan omalla näkemyksellä on suuri rooli. Kun tavoiteltava asia on riittävän pieni ja asiakkaan omasta ajattelusta noussut, muutokset näyttävät jäävän elämään myös RAULIn prosessien jälkeen. Pitkän ajan seurannassa (6-8kk) suljetun valmennusryhmän päättymisen jälkeen, hyvinvoinnin itsearviointi näyttää kasvua vertailtaessa alku- ja lopputilanteita pitkän ajan seurantaan. 

Vaikutuksia
Ryhmän kokemuksia RAULI toiminnan vaikutuksista

Käyttöönotossa ja levittämisessä huomioitavaa

Erittäin tärkeässä roolissa aktiivinen ja toiminnallinen työote. Rohkeus lähteä kokeilemaan ja opettelemaan hikoilun ja hengästymisen tunteita ovat niitä asioita, jotka kokemusoppia asiakkaille tarjoavat. Normaalit säätilamuutokset, esim. sadekuuro tai pakkanen (max. 25-30 miinusastetta) eivät aseta toiminnalle esteitä, vaan päinvastoin voivat tarjota kokemuksen että "mä selvisin ja pärjäsin". Aktiivisen/liikunnallisen toimintakerran jälkeen on tärkeää ohjata asiakkaita pohtimaan toiminnan vaikutuksia omaan arkeen ja olotilaan, esim. "pohdi omassa kotiympäristössä toiminnan jälkeisiä vaikutuksia. Oliko toiminnalla vaikutusta uni- ja ruokarytmille, mielialaan, energiatasoihin jne."  

Fasilitoiduissa ryhmäpohdinnoissa ja Oma arki-valmennuksissa on suuri kiusaus lähteä kertomaan ja opastamaan asiakasta "oikealle tielle". Suurimmat vaikutukset tulevat kuitenkin RAULIn työkalujen ja ratkaisukeskeisen haastattelutavan myötä, jolloin työntekijä ei kerro vastauksia.  

Paine kasvattaa asiakasmääriä on varmasti usealla toimijalla suuri. RAULI-toiminnassa maksimi asiakasmäärä on asetettu 70 henkilöön/vuosi (40 suljetuissa valmennusryhmissä ja 30 avoimessa toiminnassa). Jos tästä lähtee paljon kasvattamaan niin yksilöllisyyden huomiointi toiminnassa hankaloituu todella paljon. 10 hengen suljetussa ryhmävalmennuksessa yksilöllisyys on tukea tarvitsevalla asiakasryhmällä vielä realismia. Yksilöllisyyden huomiointi on meillä vaikuttavuuden tae vaikka ryhmätoiminnasta onkin kyse.

Samoin ohjaushenkilöstön palautumisesta ja työssäjaksamisesta on aidosti pidettävä huolta. Tämä tarkoittaa viikoittaiseen työaikaan sidottua reflektioaikaa, verkostotyön aikaa ja puhtaasti työpäivän/työviikon aikana tapahtuvaan palautumiseen tarkoitettua aikaa. Tukea tarvitseva (haastava?) kohderyhmä tarvitsee tukea asioiden peilaamisessa, ja varsinkin positiivisten asioiden huomioinneissa, joka edellyttää työntekijältä aitoa, läsnäolevaa kohtaamista joka taas ei mahdollistu jos työntekijän jaksaminen on vähissä.

Taustatiedot

Maantieteellinen alue
Päijät-Hämeen hyvinvointialue
Kehittäjäorganisaatiot
Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö sr
Toimintaympäristö
Mente palvelut, Lahden alueen toimintaympäristö
Rahoittaja
Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus (STEA)