Ratkaisukeskeinen neuropsykiatrinen valmennus lapsille

Luotu 28.06.2024
Ratkaisukeskeinen neuropsykiatrinen valmennus lapsille

Tiivistelmä

NEPSY-valmennus on ollut nuorten ja perheiden arkea tukeva ratkaisukeskeinen tukimalli, jossa valmentaja yhdessä nuorten ja heidän perheidensä kanssa on työskennellyt arjen haasteiden ratkaisemiseksi. Valmennusta toteutettiin monenlaisissa ympäristöissä, kuten vastaanotolla, kotikäynneillä ja yhdellä nuorella koulussa. Valmennus koostui viidestä tapaamiskerrasta, joiden aikana pyrittiin löytämään nuorelle käytännönläheisiä ja toteuttamiskelpoisia ratkaisuja.

Valmennuksen ydin perustui perhelähtöiseen, ratkaisukeskeiseen malliin, jossa valmentaja toimi tukena prosessissa. Tavoitteet määriteltiin yksilöllisten tarpeiden mukaan ja valittiin nuoren arkea eniten haastavan asian ympärille. Tämä varmistaa sen, että valmennus on kunkin nuoren ja hänen perheensä arkeen ja tilanteeseen räätälöityä ja tarpeellista.

Valmentajat valmistivat yhteisiä materiaaleja, jotka toimivat alkutehtävinä, ja asiakkaille annettiin yksilöllisiä tehtäviä valmennuksen aikana. Materiaalit otettiin perheissä hyvin vastaan, ja erityisesti myönteisen palautteen antamisen harjoitukset koettiin erittäin hyödyllisiksi. Tämän osion avulla perheet pystyivät lisäämään myönteisiä vuorovaikutushetkiä osaksi arkeaan, mikä tuki nuoren ja hänen perheensä kokonaisvaltaista hyvinvointia.

Tämä valmennusmalli on ollut tehokas työkalu, joka tukee nuorten sekä heidän perheidensä arkea ja auttaa heitä löytämään toimivia ratkaisuja haasteisiin. 

Kohderyhmä

Ammattilaiset
Lapset ja varhaisnuoret
Organisaatiot

Arviointi

Toimintamallia ei ole vielä arvioitu.

Toimintamallin kuvaus

Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa

Pilotti kohdistui lasten ja nuorten kuntoutustarpeeseen. Strategiassa tavoitteenamme on mahdollistaa oikea-aikaiset ja vaikuttavat kuntoutuspalvelut alueen asukkaille. Lisäksi tieto ja ymmärrys asiakkaiden toimintakyvystä auttaa määrittämään kuntoutustarpeita ja keinoja kuntoutumisen tueksi.

Pilottiin valittiin asiakkaat yhdessä toimintaterapeuttien, kuntoutussuunnittelijan sekä vastuuyksikköpäällikön kanssa kolmella eri toimialueella kuntoutuksen aluepalveluissa. Pilotti toteutettiin yhteistyössä ulkoisen palveluntuottajan kanssa.
Kriteereinä pilottiin olivat: 
1. Asiakkaat, joilla ei täyty lääkinnällisen kuntoutuksen kriteerit, mutta arjessa on erityinen tarve neuropsykiatriselle valmennukselle. 
2. Asiakkaat joilla oli ollut lääkinnällisen kuntoutuksen jakso ja jakson lopussa on esille noussut vielä tuen tarvetta.

Toimintaterapeutit kontaktoivat pilottiin valikoituneita asiakkaita ja heiltä kysyttiin jo alkuvaiheessa tavoitetta valmennukselle. Osalla tavoite oli pysynyt valmennuksen aloituksessa samana, osalla oli hieman tarkentunut.

Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet

Ratkaisukeskeinen neuropsykiatrinen valmennus (coaching, ADHD-valmennus) on tukimuoto, jolla pyritään vahvistamaan arjen sujuvuutta tilanteissa, joissa neuropsykiatriset oireet ja toiminnanohjauksen vaikeudet aiheuttavat haittaa toimintakyvylle. Tavoitteet ovat konkreettisia ja liittyvät jokapäiväisen elämän vaikeuksiin, esimerkiksi arjen hallintaan, opiskeluun ja ihmissuhteisiin.

Pohteen kuntoutuksen alueellisissa palveluissa on yhdeksän vastuuyksikköä, joissa ammattilaiset toimivat sote-keskuksissa, digitaalisessa sote-keskuksessa, akuuttiosastoilla, sairaalaosastoilla, kuntoutusyksiköissä sekä moniammatillisen kotikuntoutuksen tiimeissä.

Kuntoutuksen aluepalveluissa on huomattu, että asiakaskunnassa on lapsia ja nuoria, jotka hyötyisivät erityisesti ratkaisukeskeisestä neuropsykiatrisesta valmennuksesta. Neurokirjoon kuuluvien kuntoutukseen meidän on panostettava tulevaisuudessa. 

Tämän pilotin tavoitteena on ollut, miten kuntoutuksen ammattilaisen arvioinnin jälkeen  ohjaus ja neuvonta voisi toteutua neurospykiatrisen valmentajan toimesta. 

Lapset ja nuoret 9-15 vuotiaat. Asiakkaat on kartoitettu kuntoutuksen aluepalveluiden lähetteiden pohjalta ja peilaten niitä pilotin kriteereihin. Asiakasvalinnalla on iso merkitys valmennuksen onnistumiselle.

Valmennuksen lopuksi on pyydetty perheiltä sekä valmennuksessa mukana olleilta nuorilta palautetta webropol-kyselyn avulla. Kyselyyn sai vastata anonyymisti ja kyselyn tarkoituksena oli saada kokemuksia valmennuksesta, hyödyistä ja haitoista sekä sai antaa palautetta kuntoutuksen aluepalveluille sekä palveluntuottajalle. 

Toimintamallille asetetut tavoitteet

Haluamme tietoa neuropsykiatrisen valmennuksen hyödyistä sekä asiakkaiden kokemuksia erilaisesta valmennuksesta, mikäli lääkinnällisen kuntoutuksen kriteerit toimintaterapialle eivät täyty.

Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin

Pilotin ajan on ollut yhteistyö kuntoutuksen aluepalveluiden työryhmän sekä palveluntuottajan kanssa. Teams:n välityksellä on pidetty yhteistyöpalavereita, jossa on vaihdettu kokemuksia sekä kuulumisia.

Valmennuksen lopuksi on lähtenyt palautekysely lapselle sekä vanhemmille valmennuksen hyödyistä.  Halusimme saada kyselyn kautta selville, oliko tavoitteet ja suunnitelma valmennukselle tehty yhteistyössä palveluntuottajan kanssa, oliko omakuntoutusohjeita saatu valmennuksen aikana, vastasi valmennus tavoitteisiin sekä oliko valmennus koettu hyödylliseksi.
 
Valmennuksesta palveluntuottaja on toimittanut palautteet kuntoutuksen aluepalveluiden ohjauskeskukseen, mistä ne on tulevaisuudessa hyödynnettävissä asiakastyöhön sekä palveluiden kehittämisten tarkoitukseen. 

Toimintamallin keskeiset edellytykset

Kuntoutuksen aluepalveluissa ei ole tällä hetkellä nimettyjä nepsy-valmentajia, mikä nostaa esiin tarpeen pohtia, miten voimme tarjota tätä palvelua asiakkaillemme. Mikäli asiakas ei tarvitse toimintaterapiaa, mutta voisi hyötyä kevyemmästä tuesta, kuten nepsy-valmennuksesta, meidän on arvioitava, löytyykö meiltä omia asiantuntijoita palvelun tarjoamiseen, vai olisiko järkevämpää ostaa palvelu ulkopuolisilta toimijoilta.

On tärkeää myös keskustella eri toimijoiden kanssa siitä, kenen vastuulle nepsy-valmennus voisi tulevaisuudessa kuulua ja kuinka palveluja voidaan parhaiten jalkauttaa asiakkaille. Asiakkaan polkua tulisi miettiä tarkkaan, erityisesti sen osalta, missä kohtaa nepsy-valmennus olisi järkevää osaksi kuntoutusprosessia.

Nepsy-valmennus on varhaista tukea, jonka tarjoaminen ennen toimintaterapiaa voisi olla hyvin toimiva malli. Toisaalta se voi toimia myös toisin päin, tarjoten kevyempää tukea lääkinnällisen kuntoutusprosessin jälkeen.

Tämän pohdinnan tueksi olisi hyvä laatia suunnitelma, joka huomioi asiakaspolun ja palvelun sisällön sekä varmistaa, että asiakas saa oikea-aikaista ja tarpeen mukaista tukea.

Toimintamallin ydinsisältö

NEPSY-valmennus on ollut nuorten ja perheiden arkea tukeva ratkaisukeskeinen tukimalli, jossa valmentaja yhdessä nuorten ja heidän perheidensä kanssa on työskennellyt arjen haasteiden ratkaisemiseksi. Valmennusta toteutettiin monenlaisissa ympäristöissä, kuten vastaanotolla, kotikäynneillä ja yhdellä nuorella koulussa. Valmennus koostui viidestä tapaamiskerrasta, joiden aikana pyrittiin löytämään nuorelle käytännönläheisiä ja toteuttamiskelpoisia ratkaisuja.

Valmennuksen ydin perustui perhelähtöiseen, ratkaisukeskeiseen malliin, jossa valmentaja toimi tukena prosessissa. Tavoitteet määriteltiin yksilöllisten tarpeiden mukaan ja valittiin nuoren arkea eniten haastavan asian ympärille. Tämä varmistaa sen, että valmennus on kunkin nuoren ja hänen perheensä arkeen ja tilanteeseen räätälöityä ja tarpeellista.

Valmentajat valmistivat yhteisiä materiaaleja, jotka toimivat alkutehtävinä, ja asiakkaille annettiin yksilöllisiä tehtäviä valmennuksen aikana. Materiaalit otettiin perheissä hyvin vastaan, ja erityisesti myönteisen palautteen antamisen harjoitukset koettiin erittäin hyödyllisiksi. Tämän osion avulla perheet pystyivät lisäämään myönteisiä vuorovaikutushetkiä osaksi arkeaan, mikä tuki nuoren ja hänen perheensä kokonaisvaltaista hyvinvointia.

Tämä valmennusmalli on ollut tehokas työkalu, joka tukee nuorten sekä heidän perheidensä arkea ja auttaa heitä löytämään toimivia ratkaisuja haasteisiin. 

Toimintamallin aikaansaama muutos

Positiivisen havainto, että lyhyet valmennusjaksot ovat olleet hyödyllisiä ja riittäviä tukitoimia perheiden arjessa. Loppukyselyn pohjalta vastauksissa korostui, että valmennus koettiin hyödylliseksi sekä nuorten että vanhempien keskuudessa.

Kuitenkin osassa vanhempien palautteista nousi esiin, että lyhyet jaksot eivät aina ole riittäviä, erityisesti silloin, kun lapsi tarvitsee useampia tapaamisia, jotta luottamussuhde uuteen valmentajaan ehtii kehittyä. Tämä on huomionarvoinen seikka, jota kannattaa ottaa huomioon jatkossa valmennuksen rakenteessa.

Lähettävän tahon rooli on keskeinen valmennuksessa - heidän osaamisensa, kokemuksensa ja työpanoksensa ovat toimineet punaisena lankana prosessissa. Alkusitouttamisprosessiin panostaminen on ollut merkittävä tekijä hyvän yhteistyön luomisessa. Perheiden sitoutuminen valmennusprosessiin on tukenut valmennuksen onnistumista ja tehnyt siitä tehokkaampaa. 

Omakuntoutukseen oli panostettu merkittävästi valmennuksen aikana. Perheille tarjottiin konkreettisia työkaluja ja tehtäviä, jotka tukivat heidän arkeaan valmennusjakson aikana ja sen jälkeen. Nämä työkalut oli suunniteltu yksilöllisesti vastaamaan kunkin perheen tarpeita ja lapsen erityispiirteitä. Perheet voivat hyödyntää annettuja neuvoja ja materiaaleja arjessaan pitkäjänteisesti. Yhteiset tehtävät auttoivat vahvistamaan perheen sisäistä yhteistyötä ja arjen hallintaa. 
Asiakaspalautteita, jotka osoittavat,  että panostus omakuntoutukseen oli sekä tarkoituksenmukaista että vaikuttavaa.
" saimme valtavan hyviä neuvoja ja työkaluja arkeen"
"monenlaisia vinkkejä ja ideoita - valmiita hyviä materiaaleja juuri meidän lapselle"

Valmennuksen tavoitteet ovat olleet pieniä ja käytännönläheisiä, ja niihin on saatu toimivia ratkaisuja jo lyhyillä valmennusjaksoilla. Tämä osoittaa, että lyhyet, kohdennetut valmennusjaksot voivat olla tehokkaita ja tuottaa konkreettisia tuloksia perheiden arjen tueksi. Vanhempien sekä nuorten mielestä valmennus oli vastannut 100 % asetettuihin tavoitteisiin.

Käyttöönotossa ja levittämisessä huomioitavaa

Pilotin aloitusajankohta, elokuun alku, ei ollut kaikista optimaalisin, sillä nuori saattaa juuri olla siirtymässä ala-asteelta yläasteelle. Elo-lokakuun aikana ei ole vielä näkyvissä merkittäviä muutoksia, mikä voi vaikuttaa valmennuksen alkuvaiheen tehoon.

Jatkoa ajatellen, mikäli palvelua tarjotaan hyvinvointialueella esimerkiksi maksusitoumuksella, olisi hyödyllistä, että maksusitoumuksen käyttöaika olisi pidempi. Tämä mahdollistaisi valmennuksen rytmittämisen paremmin ja antaisi asiakkaille riittävästi aikaa hyödyntää palvelua tehokkaasti.

Terapiasuhteen luomisessa havaitsimme, että viisi tapaamiskertaa saattaa olla liian vähän. Osa asiakkaista oli odottanut jatkotutkimuksia, ja heidän kohdallaan lyhyt jakso ei ollut oikea-aikainen eikä määrä vastannut täysin heidän tarpeitaan.

Pilotissa valmentajina toimi toimintaterapeutteja, mutta valmennusta voisi kokeilla myös varhaiskasvatuksen ammattinimikkeellä olevilla ammattilaisilla. Tämä voisi tarjota erilaisia näkökulmia ja kokemuksia valmennusjaksojen toteutuksesta.

Lisäksi tiedonsiirto, tietosuoja ja lupa-asiat ovat keskeisiä tekijöitä, jotka on hyvä miettiä ja järjestää kunnolla ennen pilotin käynnistämistä, jotta prosessi sujuu sujuvasti ja lainmukaisesti.

Taustatiedot

Maantieteellinen alue
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue
Kehittäjäorganisaatiot
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue
Toimintaympäristö
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue, Oulu-Rannikko-Lakeuden alue
Rahoittaja
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)