Rakenteisen kirjaamisen malli perusterveydenhuollossa hoitajan vastaanotolla (RRP, P4, I1)

Toimintamallin tavoitteena on parantaa hoidon jatkuvuutta perusterveydenhuollossa hoitajan vastaanotoilla yhtenäisen rakenteisen kirjaamisen avulla. 

Toimintamallin nimi
Rakenteisen kirjaamisen malli perusterveydenhuollossa hoitajan vastaanotolla (RRP, P4, I1)
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Toimintamallin tavoitteena on parantaa hoidon jatkuvuutta perusterveydenhuollossa hoitajan vastaanotoilla yhtenäisen rakenteisen kirjaamisen avulla. 

Toteutuspaikka
Etelä-Karjalan hyvinvointialueen perusterveydenhuolto
Paikkakunta, maakunta tai hyvinvointialue
Etelä-Karjalan hyvinvointialue
Toimintamallin rahoittaja
Muu EU-rahoitus
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)
Liitteet ja linkit
Kuva
Euroopan unionin rahoittama

Luotu

10.11.2025

Viimeksi muokattu

13.11.2025
Ratkaisun perusidea

Toimintamallin ydin on yhtenäisen rakenteisen kirjaamisen käyttöönotto perusterveydenhuollon hoitajan vastaanotoilla. Mallin avulla varmistetaan, että potilastiedot kirjataan sovittujen rakenteiden mukaisesti, jolloin tiedonkulku paranee ja hoidon jatkuvuus vahvistuu. Rakenteinen kirjaaminen tekee tiedosta selkeää, vertailukelpoista ja helposti löydettävää kaikille hoitoon osallistuville ammattilaisille. Tämä vähentää päällekkäistä työtä, tukee hoitosuositusten noudattamista ja säästää aikaa kirjaamisessa, mikä vapauttaa resursseja potilaan kohtaamiseen.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Juurruttamisen ja levittämisen tehtävät

Toimintamallin vakiinnuttaminen arjen käytännöksi edellyttää seuraavia vaiheita ja toimenpiteitä:

Vaiheet ja toimenpiteet

  1. Johdon sitouttaminen
    Vahva johdon tuki käyttöönotossa ja seurannassa on kriittistä. Johto varmistaa resurssit ja ohjaa muutoksen strategista toteutusta.
  2. Ohjeiden ja kirjaamismallien jalkautus
    Laaditaan selkeät ohjeet rakenteisesta kirjaamisesta ja päivitetään ne säännöllisesti. Ohjeet ja LC-mallipohjat jaetaan kaikille hoitajille.
  3. Henkilöstön koulutus ja perehdytys
    Järjestetään jatkuvaa koulutusta ja perehdytystä rakenteiseen kirjaamiseen. Koulutukset sisältävät käytännön harjoituksia ja ohjeiden läpikäyntiä.
  4. Seuranta ja arviointi
    Toteutetaan arviointikokoukset 2 kuukauden välein, joissa tarkastellaan kirjaamispohjien toimivuutta ja tehdään tarvittavat korjaukset.
  5. Käytännön juurruttaminen
    Malli otetaan käyttöön kaikilla hoitajan vastaanotoilla ja sen toteutumista seurataan Power BI -raporteilla ja auditoinneilla.

Resurssit

  • Aika: Kehittämis- ja koulutustyöhön varataan riittävästi aikaa (esim. työpajat, perehdytykset).
  • Henkilöstö: Kehittämistiimi, palveluesihenkilöt ja hoitajat osallistuvat jalkautukseen.
  • Osaaminen: Tarvitaan kirjaamisen asiantuntijuutta, LC-mallien hallintaa ja koulutusosaamista.
  • Rahoitus: Kustannuksia syntyy koulutuksista, ohjeiden tuotannosta ja järjestelmäkehityksestä.
Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Kehitetyn toimintamallin käyttöönotto on tuonut merkittäviä parannuksia kirjaamiskäytäntöihin ja työn sujuvuuteen. Kirjaamiseen kulunut aika on lyhentynyt rakenteisuuden ansiosta, mikä vapauttaa ammattilaisten aikaa potilaan kohtaamiseen. Tekstit ovat nyt helposti luettavia ja kaikki olennainen tieto löytyy samoista kohdista kirjauksista, mikä parantaa tiedonkulkua ja hoidon jatkuvuutta.

Kirjaamisen yhtenäistyminen on helpottanut myös lääkäreiden työtä: kaikki tarvittavat tiedot potilaan hoidosta löytyvät nopeasti ja vaivattomasti. Työn sujuvuus ja oman työn hallinnan tunne ovat vahvistuneet, mikä on lisännyt työhyvinvointia. Yllättävänä positiivisena vaikutuksena henkilöstön kokema kuormitus on vähentynyt ja yhteistyö eri ammattiryhmien välillä on selkeytynyt.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Toimintamallin soveltaminen käytännössä vaatii riittävät resurssit, osaamisen ja johdon sitoutumisen. Keskeisiä edellytyksiä ovat:

Osaaminen:

  • Kansallisten kirjaamisohjeiden tuntemus
  • Potilastietojärjestelmän kirjaamiskäytäntöjen hallinta
  • Asiakasryhmäymmärrys sairauden hoidosta, seurannasta ja omahoidon tukemisesta, jotta kaikki oleelliset asiat huomioidaan ohjeistuksessa ja rakenteisiin fraaseihin.

Resurssit:

  • Johdon selkeät linjaukset ja tuki käyttöönotossa
  • Riittävä aika koulutuksille ja perehdytyksille
  • Kehittämistiimin työpanos ohjeiden ja mallien päivittämiseen

Sovellettavuus:
Malli on sovellettavissa eri kohderyhmille ja toimintaympäristöihin, esimerkiksi perussairauksien hoitoon (diabetes, astma, krooniset haavat).

Sudenkuopat:

  • Epäselvät ohjeet ja puutteellinen jalkautus hidastavat käyttöönottoa
  • Teknisten haasteiden ja järjestelmäintegraatioiden aliarviointi
  • Asiakasryhmän erityispiirteiden huomioimatta jättäminen voi johtaa puutteellisiin fraaseihin ja ohjeisiin.
Kansikuva
Rakenteinen kirjaaminen

Kehittämisen vaihe

Kehitteillä

Aihealueet

Ilmiöt

Kohderyhmä