Rakenteellisen sosiaalityön toimintamalli Etelä-Savossa

Luotu 24.02.2023
Rakenteellisen sosiaalityön toimintamalli Etelä-Savossa

Tiivistelmä

Alueella on otettu käyttöön sosiaalinen raportointi. Raportointi tapahtuu webropol -lomakkeella, joka on kaikkien sosiaalialan ammattilaisten saavutettavissa. Raportti toimitetaan esihenkilölle ja raportoidusta asiasta keskustellaan ensin omassa työyhteisössä. Mikäli asia vaatii laajempaa keskustelua ja koskettaa useampaa sektoria, asia voidaan ottaa rakenteellisen sosiaalityön työryhmän käsittelyyn. Asian ympärille kootaan ne tahot, joita se koskettaa ja pyritään löytämään ratkaisu asiaan. Asian ratkaisemisen tueksi, voidaan siihen liittää olemassa olevaa tutkittua tietoa ja indikaattoritietoa. Asian eteneminen raportoidaan sovitulla tavalla. Raportoiduista asioista tiedotetaan myös organisaation johtoa ja asioita voidaan nostaa esim. hyte -kertomukseen. 

Rakenteellisen sosiaalityön työryhmään on koottu edustus jokaiselta palvelualueelta. Ryhmän puheenjohtajana toimii sosiaali- ja integraatiojohtaja. Työryhmän tarkoituksena on:
•    Rakenteellisen sosiaalityön kehittämistyön linjaaminen
•    Sosiaalisen raportoinnin tuottaman tiedon käsittely, raportointi ja kehittämisehdotusten linjaaminen
•    Tiedon välittäminen johtamisen tueksi  (organisaation johto, Hyte –työ ja tarvittaessa toimialakohtaiset olemassa olevat yhteistyöryhmät esim. Lanupe –johtoryhmä, vanhus- ja vammaisneuvostot)

Ryhmä kokoontuu neljä kertaa vuodessa ja ryhmässä pääpaino on sosiaalisten raporttien käsittelyssä, mutta myös rakenteellisen sosiaalityön käytäntöjen kehittymisessä alueelle. 

Kohderyhmä

Ammattilaiset
Organisaatiot

Arviointi

Toimintamallia ei ole vielä arvioitu.

Toimintamallin kuvaus

Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa

Rakenteellisen sosiaalityön käytänteet olivat Etelä-Savon hyvinvointialueella pääosin kehittymättömät. Alueella oli tehty kehittämistyötä rakenteellisen sosiaalityön osalta esimerkiksi Mikkelissä ja sen lähialueella työikäisten sosiaalipalveluissa, mutta muualla ja muilla sosiaalityön sektoreilla rakenteellisen sosiaalityön tekeminen oli vierasta. 

Tiedolla johtamisen käytänteet ovat sosiaalipalvelujen tiedon osalta puutteelliset muun muassa kehittymättömien asiakastietojärjestelmien raportointimahdollisuuksien vuoksi. 

Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet

Etelä-Savon hyvinvointialue on muodostunut Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymästä, Pieksämäen kaupungin sosiaali- ja terveyspalveluista, Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymästä ja Vaalijalasta. Monessakaan alueen organisaatiossa ei ole ollut rakenteellisen sosiaalityön käytäntöjä, joten toimintatapa on alueelle uusi. Sosiaalihuoltolaki velvoittaa tekemään rakenteellista sosiaalityötä. Tiedolla johtamisessa terveydenhuollon tuottama tieto korostuu. 

Rakenteellinen sosiaalityö on monitasoista. Sosiaalisella raportoinnilla pyritään saamaan alan ammattilaisten ääni paremmin kuuluviin ja koska raportoidut asiat nousevat työnarjesta, näihin asioihin vaikuttaminen heijastuu parempina palveluina asiakkaille. Organisaatiolle rakenteellisen sosiaalityön hyöty on tiedon lisääntyminen sosiaalipalveluista ja palvelujen kehittyminen asiakkaiden tarpeita paremmin vastaavaksi. Tiedolla voidaan pyrkiä vaikuttamaan myös alueen muiden palvelujen kehittymiseen. 

Sosiaalityön arjesta nousevat sosiaaliset raportit kerryttävät ymmärrystä monen asiakasryhmän haasteista. Sosiaalisen raportoinnin ilmiöitä voi keskusteluttaa erilaisissa asiakasfoorumeissa, kuten vanhusneuvostossa tai nuorisovaltuustossa, jolloin ilmiön yleisyydestä saadaan parempi käsitys. 

Toimintamallille asetetut tavoitteet

Alueella on ymmärrys rakenteellisen sosiaalityön tavoitteesta ja tehtävistä. Alueella on rakenteet rakenteellisen sosiaalityön tekemiselle ja siihen liittyviä välineitä käytetään. 

Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin

Muutosta mitataan seuraamalla tehtyjen sosiaalisten raporttien lukumäärää ja rakenteellisen sosiaalityön työryhmän kokoontumisien lukumäärää. 

Toimintamallin keskeiset edellytykset

Sosiaalisen raportoinnin käyttöönottoa alettiin juurruttaa jo ennen hyvinvointialueen alkua. Rakenteellisesta sosiaalityöstä järjestettiin organisaation sisäisiä koulutustilaisuuksia ja yksi työpaja keskittyi sosiaalisen raportoinnin käytännönharjoitteluun. Esihenkilöille järjestettiin oma työpaja, jossa alueen rakenteellisen sosiaalityön kokonaisuutta käytiin läpi. 

Hyvinvointialueen alkamisen jälkeen Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -hankkeen työntekijät (2kpl) kävivät yksikkökierroksella, jossa sosiaalista raportointia käytiin uudelleen läpi. 

Rakenteellisen sosiaalityön työryhmän toiminta on osa jokaisen ryhmään osallistuvan henkilön perustyötä. Sen toiminta ei vaadi erityisiä henkilöstö- tai rahallisia resursseja. Työryhmä on hyvinvointialueen johtajan nimeämä ja siinä on jokaiselta sosiaalipalvelujen palvelualueelta työntekijöiden ja esihenkilöiden edustajat. 

Toimintamallin ydinsisältö

Alueella on otettu käyttöön sosiaalinen raportointi. Raportointi tapahtuu webropol -lomakkeella, joka on kaikkien sosiaalialan ammattilaisten saavutettavissa. Raportti toimitetaan esihenkilölle ja raportoidusta asiasta keskustellaan ensin omassa työyhteisössä. Mikäli asia vaatii laajempaa keskustelua ja koskettaa useampaa sektoria, asia voidaan ottaa rakenteellisen sosiaalityön työryhmän käsittelyyn. Asian ympärille kootaan ne tahot, joita se koskettaa ja pyritään löytämään ratkaisu asiaan. Asian ratkaisemisen tueksi, voidaan siihen liittää olemassa olevaa tutkittua tietoa ja indikaattoritietoa. Asian eteneminen raportoidaan sovitulla tavalla. Raportoiduista asioista tiedotetaan myös organisaation johtoa ja asioita voidaan nostaa esim. hyte -kertomukseen. 

Rakenteellisen sosiaalityön työryhmään on koottu edustus jokaiselta palvelualueelta. Ryhmän puheenjohtajana toimii sosiaali- ja integraatiojohtaja. Työryhmän tarkoituksena on:
•    Rakenteellisen sosiaalityön kehittämistyön linjaaminen
•    Sosiaalisen raportoinnin tuottaman tiedon käsittely, raportointi ja kehittämisehdotusten linjaaminen
•    Tiedon välittäminen johtamisen tueksi  (organisaation johto, Hyte –työ ja tarvittaessa toimialakohtaiset olemassa olevat yhteistyöryhmät esim. Lanupe –johtoryhmä, vanhus- ja vammaisneuvostot)

Ryhmä kokoontuu neljä kertaa vuodessa ja ryhmässä pääpaino on sosiaalisten raporttien käsittelyssä, mutta myös rakenteellisen sosiaalityön käytäntöjen kehittymisessä alueelle. 

Sosiaalisen raportoinnin käsittely (149.71 KB)
Rakenteellisen sosiaalityön toteutus Etelä-Savossa (176.7 KB)

Toimintamallin aikaansaama muutos

Sosiaalinen raportointi on otettu palvelualueilla käyttöön vaihtelevasti. Joillain palvelualueilla sosiaalisen raportoinnin käyttöön on jo totuttu, toisista raportteja ei juurikaan tule. Raporttien lukumäärää seurataan ja sitä, miltä palvelualueilta ne tulevat. 

Rakenteellisen sosiaalityön työryhmä on kokoontunut vuoden aikana sovitusti ja toiminta jatkuu Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -hankkeen jälkeen organisaation omana toimintana. 

Sosiaalihuollon asiakaspalautejärjestelmää ei saatu hankkeen aikana käyttöön. Hyvinvointialueelle siirryttäessä käytössä oli useita asiakastietojärjestelmiä, eikä yhtenäistä asiakaspalautejärjestelmää ollut mahdollista teknisesti toteuttaa. Sosiaalipalvelujen tarve yhtenäiselle asiakaspalautteelle on kuitenkin organisaation tiedossa. 

Vaikuttavuustiedon tuottaminenkaan ei onnistunut hankkeen aikataulussa (esim. Avain -mittari). Vaikka asiakirjarakenteet ovat olemassa, asiakastietojärjestelmät eivät edelleenkään pysty tuottamaan tietoa muutoksista. 

Käyttöönotossa ja levittämisessä huomioitavaa

Toimintamalli on sovellettavissa eri organisaatioihin. Rakenteellisen sosiaalityön juurtuminen osaksi organisaation toimintaa vaatii esihenkilöiltä sen tärkeyden tunnistamista ja sille paikan tekemistä arjen työssä. Rakenteellisen sosiaalityön kehittyminen organisaation olemassa olevista rakenteista käsin on tärkeää, ettei se jää muutaman kehittäjän varaan. Kehittäminen vie aikaa ja asioiden toistamista, mutta lakisääteisenä tehtävänä se aika tulisi löytää. 

Taustatiedot

Maantieteellinen alue
Etelä-Savon hyvinvointialue
Kehittäjäorganisaatiot
Etelä-Savon hyvinvointialue
Toimintaympäristö
Etelä-Savon hyvinvointialue
Rahoittaja
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)