Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa
Hankkeen alussa oli siirtymävaihe kesken hyvinvointialueelle, joka elää jatkuvaa murrosvaihetta. Laukaan kotihoito muodostui suuresta työyhteisöstä kahden esihenkilön alla. Psyykkinen työnkuorma koettiin kotihoidossa merkityksellisenä asiana vähentämään työn veto- sekä pitovoimaa. Lähtötilannetta lähdettiin selvittämään mitattavissa olevilla asioilla. Psyykkinen työnkuorma kotihoidossa muodostui aikaisemmin mainituista ulkoisista ja sisäisistä tekijöistä. Purettuna ulkoisista ja sisäisistä tekijöistä pintaan nousi resurssien vajavuus; Vakansseja oli auki 11 kpl. Työajat ylittyivät listakohtaisesti tarkasteltuna kenttätyössä 29h 10min ja työnjärjestelyssä 30h50min. Avointa ilmapiiriä tarkasteltiin Heidi Lampisen opinnäytetyön pohjalta, jossa 67% työntekijöistä koki ilmaista vapaasti mielipidettään ja 30% osittain eri mieltä, joka viittaa siihen että osa työntekijöistä ei koe voivansa ilmaista mielipiteitään vapaasti. Viikkokohtaisessa fiilismittarissa hymysmile vastasi 75% ja surusmile 2%. Asiakkaan suunniteltu palvelu ei toteutunut aikojen puitteissa. Yhteensä aikoja oli suunniteltu kuukaudessa 3488h ja näistä toteutui 3130h. Digihoivan asiakkaita oli 12.9%.
Vetoa- ja pitoa hanke Laukaan kotihoidossa pohjautui Keski-Suomen hyvinvointialueen strategiapohjaan, jossa tavoitellaan hyvinvoivaa, osavaa ja osallistuvaa henkilöstöä. Sujuvaa ja saumatonta kumppanuutta. Ihmislähtöistä ja kustannusvaikuttavia palveluita sekä saumaton palveluiden yhteensovittaminen. Aktiiviset ja osallistuvat asukkaat sekä toimivat ennaltaehkäisevät palvelut. Vankka tietopohja ja systemaattinen tiedon hyödyntäminen. Toiminnan tavoitteellinen kehittäminen ja uudistaminen.
Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet
Keski-Suomen hyvinvointialueen yt-neuvottelut ja säästötavoitteet yleisesti vaikuttavat kehittämiseen.
Kotihoidon psyykkinen työkuorma on lähtöisin toimintatavoista työyhteisön sisällä sekä organisaatiosta. Muutoksia on tarkoitus saada aikaiseksi työyhteisössä, jotka voivat myös tuoda säästöjä organisaatio tasolla. Vaikuttamalla psyykkisen työkuorman vähenemiseen tarkoituksena hakea kokonaisvaltaista asiakasturvallisuuden paranemista, työpaikan vetovoimaa ja työntekijöiden pysyvyyttä.
Kohderyhmänä toimii kotihoidon moniammatillinen henkilöstö. Ymmärrystä ongelmasta on kartoitettu toistuvilla forms -kyselyillä, joiden pohjana toiminut työntekijän opinnäytetyön kyselyn tulokset. Työntekijöitä osallistutettiin hankkeseen palavereissa, sekä keskustelemalla avoimesti työyhteisön kipukohdista. Työntekijät saivat itse pienryhmissä miettiä työyhteisön toimintatapoja jotka vaikuttaisivat työn aiheuttamaan psyykkiseen kuormaan.
Toimintamallille asetetut tavoitteet
Tavoitteeksi hankkeessa nousi:
-Positiivinen työilmapiiri; pyritään parantamaan työilmapiiriä syksyyn -24 mennessä prosentuaalisesti 70%.
-Työprosessien yhtenäistäminen; työprosessien yhtenäistäminen -24 vuoden loppuun mennessä.
-Asiakkaan suunniteltu palvelu toteutuu; Pyritään saavuttamaan vuoden -24 mennessä palvelun vastaavan asiakasaikaa mahdollisimman paljon.
-Työ tehdään työajan puitteissa: Vuoden -24 mennessä työntekijää kohden ylitöitä max 5h/3vk ja kesäkuu -25 0h/3vk listassa.
Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin
A. Työajanseuranta ylitöiden osalta
B. Suunnitellut vs. toteutuneet asiakastyötunnit
C. Vuorofiilismittari
D. Forms-kysely, jotka pohjautuneet opinnäytetyöhön.
Toimintamallin keskeiset edellytykset
Rahoitus tullut STM vetoa- ja pitoa hankkeelta. Hanke tiimi osallistunut tähän hanke ajan, jatkossa saa opinnäytetyönä jatkoa psyykkisen kuorman väheneminen. Tarkoituksena silti jatkossa arvioida alituiseen kotihoidon asiakaskäyntien tarpeellisuutta ja ajankäyttöä systemaattisesti palavereissa. Tulemme uusimaan myös työtyytyväisyys kyselyitä. Digihoivan pariin etsitään moniammattillisessa yhteistyössä uusia asiakkaita digivastaavien kanssa.