POSOTE20: Ravitsemuksen ja suun terveyden arviointi kotihoidossa

Luotu 20.06.2022
POSOTE20: Ravitsemuksen ja suun terveyden arviointi kotihoidossa
POSOTE20: Ravitsemuksen ja suun terveyden arviointi kotihoidossa

Tiivistelmä

Pilotissa lähihoitaja ja suuhygienisti kävivät työparina kotihoidon säännöllisiä palveluja saavien asiakkaiden luona tekemässä suuntarkastuksen ja arvioimassa ravitsemustilan. Lähihoitaja soitti asiakkaalle ja tarvittaessa omaisille ja sopi kotikäyntiajan ennakkoon. Käynnillä tehtiin suun terveydentilan ja ravitsemuksen arviointia, annettiin omahoidon ohjausta ja tehtiin suunnitelma mahdollisista jatkotoimenpiteistä ja –hoidosta. Tarvittavat jatkoajanvaraukset esimerkiksi hammashoitolaan huolehdittiin työparin toimesta. Tukea päivittäisissä toiminnoissa tarvitsevien asiakkaiden kohdalla ravitsemuksen ja suunhoidon toteuttamiseen liittyvät tukimuodot lisättiin kotihoidon normaalikäyntien yhteydessä toteutettaviksi. (Katso kuva 1. Suun terveyden ja ravitsemuksen toimintamallit)

Kohderyhmä

Ammattilaiset
Ikäihmiset

Arviointi

Toimintamallia ei ole vielä arvioitu.

Toimintamallin kuvaus

Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet

Kotihoidon asiakkailla suun terveydenhoito jää usein huomioimatta. Ongelmat suunterveydessä voivat lisätä myös vajaaravitsemuksen riskiä. Ravitsemuksen ja suunterveyden ongelmien ja riskien varhaisen toteamisen ja omahoidon ohjauksen avulla parannetaan asiakkaiden yleisterveydentilaa, toimintakykyä ja elämänlaatua. Lisäksi estetään oikea-aikaisen hoidon viivästymistä sekä pienennetään suun tulehduksista aiheutuvien sairauksien hoidon kustannuksia.

Toiminnan pilotointi toteutetaan Siilinjärven sosiaali- ja terveyspalveluissa huhti-marraskuun 2022 aikana. Kohderyhmänä ovat Siilinjärven säännöllisiä kotihoidon palveluja saavat asiakkaat. Toiminnan lähtökohtana on tuottaa palvelu asiakkaan kotiin, jolloin palvelu on saavutettava asiakkaalle. Toteutettavista kotikäynneistä pyydetään palautetta asiakkailta ja heidän omaisiltaan suullisesti ja mahdollisuuksien mukaan kirjallisesti. Kehittämistyössä tehdään tiivistä yhteistyötä kotihoidon henkilöstön kanssa, jolloin mallia pystytään muokkaamaan parhaiten kotihoidon toimintaan sopivaksi. Toimintaa kehitetään jatkuvasti palautteiden perusteella.

Toimintamallille asetetut tavoitteet

Kehittämistyössä tuotetaan ravitsemuksen ja suunterveyden arvioinnin ja ohjaamisen malli kotihoidon asiakkaille. Toimintamallin avulla pyritään tunnistamaan suunterveyden ongelmat ja mahdollinen vajaaravitsemustila varhaisemmin. Pilotissa vahvistetaan myös kotihoidon henkilöstön osaamista ravitsemustilan arvioinnissa ja suunterveyden omahoidon ohjaamisessa ja riskien tunnistamisessa. 

Ennen pilottia todettiin, että kotihoidon asiakkaiden hammashoitokäynnit jäivät usein toteutumatta; vain 23 % Siilinjärven kotihoidon säännöllisistä asiakkaista oli kunnallisen hammashoidon säännöllisen kutsujärjestelmän piirissä. Kotihoidon asiakkaiden aliravitsemuksen hoitamiseen aiemmin luotu toimintamalli ei ollut käytössä, minkä vuoksi tarvittiin jatkokehittämistä toimintamallin parempaan käyttöönottoon ja vakiinnuttamiseen. MNA (Mini Nutritional Assessment) -testin perusteella Siilinjärven säännöllisistä kotihoidon asiakkaista normaali ravitsemustila oli vain 28 %:lla, joten huomion kiinnittäminen asiakkaiden ravitsemushoitoon oli perusteltua.

Toimintamallin keskeiset edellytykset

Kotihoidon henkilöstön kouluttaminen suunterveyden ja ravitsemuksen osa-alueista nähtiin erittäin tärkeänä tekijänä toiminnan jatkumiseksi osana kotihoidon normaalia toimintaa pilotoinnin jälkeen. Pilotoinnissa huomattiin, että hoidon jatkuvuus ja päivittäiset tukitoimet asiakkaalle voidaan taata paremmin, kun käynnit toteutetaan työparin toimesta. Työparityön kautta hammashuollon ja kotihoidon yhteistyö toteutui varmemmin. 

Pilotoinnin aikana kotihoidon henkilöstöä koulutettiin suunterveyden omahoidon ohjaamisesta ja riskien tunnistamisesta sekä ravitsemustilan arvioinnista ja hyvän ravitsemuksen toteuttamisesta suuhygienistin ja ravitsemusterapeutin toimesta. Lisäksi tuotettiin Pohjois-Savon hyvinvointialueen henkilöstön sähköiselle koulutusalustalle liitettävät koulutusvideot ikääntyneen ravitsemuksesta ja suun terveydestä (Katso kuva 2. Koulutusvideoiden sisällöt). Itä-Suomen yliopiston ja Kuopion yliopistollisen sairaalan LENTO-tutkimushankkeen tuottamia suunhoidon ja ravitsemuksen arvioinnin työvälineitä ikääntyneille muokattiin toimintamallin rakentamisen aikana käytäntöön sopiviksi (Katso kuva 3. Esimerkkejä työvälineistä ja toimintaohjeesta). 

Pilotoinnin aikana huomattiin, että vaikka ikääntyneen virhe- ja aliravitsemusriskin arvioinnissa oli käytetty MNA-testiä jo kauan kotihoidossa, niin sen oikeaoppiseen toteuttamiseen tarvittiin lisää ohjausta. Lisäksi suun terveydentilan arviointi koettiin haasteelliseksi. Arvioinnin tueksi tuotettiin “Suun vilkaisutarkistus hoitajan tekemänä” video, joka tukee ja vahvistaa hoitohenkilökunnan suunterveyden arviointiin liittyvää osaamista. 

Toimintamallia aiotaan jatkossa toteuttaa osana kotihoidon kuntouttavaa arviointijaksoa. Lähihoitajan ja suuhygienistin työparityönä toteutettavaa kotikäyntiä tarjotaan asiakkaalle kuntouttavan arviointijakson aikana. Kotihoidon lähihoitajalla tulee olla riittävä osaaminen ravitsemuksen arvioinnin toteuttamisesta, minkä vuoksi koulutusmateriaaleihin ja toimintamalliin perehtyminen tulee olla tehty etukäteen ennen työparityöskentelyä. Pilotointipaikkakunnan kotihoitoon nimettiin myös ravitsemus- ja suunhoito-vastaavat, jotka perehtyvät aiheeseen tarkemmin ja työskentelevät suuhygienistin työparina kotikäynneillä. Koulutusten ja toimintamallin juurruttua käytäntöön työparityöskentelyyn voi mahdollisesti jatkossa osallistua muutkin kuin ravitsemus-/suunhoito-vastaavat. 

Ravitsemuksen ja suun terveyden koulutusvideoiden sisällöt
Kuva 2. Koulutusvideoiden sisällöt
Kuva 3. Esimerkkejä työvälineistä ja toimintaohjeesta (456.56 KB)

Toimintamallin ydinsisältö

Pilotissa lähihoitaja ja suuhygienisti kävivät työparina kotihoidon säännöllisiä palveluja saavien asiakkaiden luona tekemässä suuntarkastuksen ja arvioimassa ravitsemustilan. Lähihoitaja soitti asiakkaalle ja tarvittaessa omaisille ja sopi kotikäyntiajan ennakkoon. Käynnillä tehtiin suun terveydentilan ja ravitsemuksen arviointia, annettiin omahoidon ohjausta ja tehtiin suunnitelma mahdollisista jatkotoimenpiteistä ja –hoidosta. Tarvittavat jatkoajanvaraukset esimerkiksi hammashoitolaan huolehdittiin työparin toimesta. Tukea päivittäisissä toiminnoissa tarvitsevien asiakkaiden kohdalla ravitsemuksen ja suunhoidon toteuttamiseen liittyvät tukimuodot lisättiin kotihoidon normaalikäyntien yhteydessä toteutettaviksi. (Katso kuva 1. Suun terveyden ja ravitsemuksen toimintamallit)

Kuvio suun ja ravitsemuksen toimintamalleista pilotissa
Kuva 1. Suun ja ravitsemuksen toimintamallit

Toimintamallin aikaansaama muutos

Säännöllisen suunhoidon ja riittävän ravitsemuksen toteuttamisen avulla kotihoidon asiakkaan elämänlaatuun ja terveyteen on saatu aikaan muutoksia parempaan suuntaan. Tehdyillä toimilla on voitu ylläpitää asiakkaan toimintakykyä.  

Pilotoinnin aikana toteutettiin yhteensä 100 kotikäyntiä, joista suun terveydenhuoltoon jatkohoitoon ohjautui hammaslääkärille 30, suuhygienistille 8 ja erikoishammasteknikolle 14 asiakasta. Ravitsemusterapeuttia konsultoitiin 15 asiakkaan kohdalla ja ravitsemusterapeutti teki myös 1 kotikäynnin asiakkaan luo. Asiakkaiden kotihoidon päivittäisiin käynteihin liittyviä hoito-ohjeita tehtiin 59 kpl suunhoitoon ja 44 kpl ravitsemukseen liittyen. Nämä tilastot kertovat, että kotihoidon asiakkailla on paljon niin suunterveyteen kuin ravitsemukseenkin liittyviä haasteita, joita ei ole aiemmin osattu riittävästi huomioida eikä hoitaa. Seuraavat esimerkit työparityöskentelyn kotikäyntien jatkotoimenpiteistä havainnollistavat konkreettisesti, millaisia tuentarpeita asiakkailla havaittiin: 

  • Asiakkaan suunhoito ei onnistu itsenäisesti, vaan hän tarvitsee tukea suunhoitoon omaiselta tai kotihoidolta -> Ohjausta ja neuvontaa annettiin omaisille ja kotihoidon käynteihin lisättiin hampaiden pesu ja huolto. 

  • Asiakkaalle toteutetun suuntarkastuksen tuloksena huomattiin, ettei pureskelukyky riitä normaalin ruuan syömiseen -> Jatkossa ateriapalvelusta tilataan hänelle pehmennettyä ruokaa. 

  • MNA-testin ja ruokavaliokyselyn avulla asiakasta haastattelemalla todettiin asiakkaan syövän harvoin ja pieniä annoksia, todettiin aliravitsemustila ja puutteita ravintoaineiden saannissa -> Tehtiin ravitsemussuunnitelma, jonka mukaisesti lisättiin pienempiä välipaloja päivittäiseen ruokavalioon ja huomioitiin nämä kotihoidon käynteihin. 

Kotikäynneillä havaittiin paljon myös rikkinäisiä proteeseja ja tulehduksia asiakkaan suussa, jotka hoitamattomana hankaloittivat asiakkaan syömistä ja tämän myötä ravinnonsaantia. Suunterveys ja ravitsemus kulkevat usein rinnakkain, minkä vuoksi ne tulisikin huomioida kokonaisuutena. Työparityöskentely koettiin tärkeänä tekijänä lisäämään suun terveydenhuollon ja kotihoidon yhteistyötä sekä helpottamaan konsultaatiota. 

Käyttöönotossa ja levittämisessä huomioitavaa

Toimintamallin soveltaminen vaatii suun terveydenhuollon ja kotihoidon välisen yhteistyön virittämistä ja sopimista yhteisistä käytänteistä. Toiminnan käynnistäminen vaatii hyvän suunnittelun, jotta toiminta saadaan sovitettua kotihoidon arkeen. Kotihoidon henkilöstön kouluttaminen suunterveyden ja ravitsemuksen asioista on ensiarvoisen tärkeää ennen kuin toimintamallia voidaan alkaa soveltaa. Lähihoitajan ja suuhygienistin työparityönä toteutettaville kotikäynneille tulee mahdollistaa resurssi niin hammashuollosta kuin kotihoidostakin. 

Pilotoinnin aikana sovittiin asiakasohjauksen kanssa, kuinka toimintamallin sisältöjä voidaan huomioida mm. ikääntyneiden asiakasohjauksessa ja palvelutarpeen arvioinnissa ennen asiakkaan tuloa kotihoidon arviointijaksolle. Huomasimme, että toimintamallin työvälineitä asiakkaan suunterveyden ja ravitsemuksen arvioinnista ja omahoidon ohjauksesta voisi hyödyntää myös muissa ympäristöissä (esimerkiksi vuodeosastoilla), joissa asiakas ei ole vielä kotiin annettavien palveluiden piirissä. Näin mahdolliset asiakkaan riskit ja haasteet voitaisiin huomata jo vielä varhaisemmin kuin vasta kotihoidon arviointijakson aikana. Aihealueeseen tehty videokoulutusmateriaali sopii kaikkien ikääntyneiden palveluissa työskentelevien käyttöön. 

Toimintamallin laajentaminen Pohjois-Savon hyvinvointialueelle ja kehittämistyö jatkuu TULKOTI – Tulevaisuuden kotona asumista tukevat palvelut –hankkeessa. 

Taustatiedot

Kehittäjäorganisaatiot
Pohjois-Savon hyvinvointialue
Toimintaympäristö
Siilinjärven sosiaali- ja terveyspalvelut
Rahoittaja
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)