Lastensuojelujärjestöjen yhteinen toimintamalli, joka kokoaa ja jalkauttaa eri järjestöjen palveluita ja toimintaa keskitetysti ja resurssiviisaasti yhden nimittäjän alla sellaisille kohdealueille, joilla järjestöjen palveluita ei ole ennestään ollut saatavilla.
* Toimintamallin julkaisemiseksi riittää minimissään perustietolomakkeen tähdellä merkittyjen kohtien täyttäminen. Suosittelemme kuitenkin, että kuvaatte toimintamallin laajemmin hyödyntäen kehittämisen polun eri vaiheita.
** Kaikkien tähdellä merkittyjen kenttien sisällöt tulevat näkyviin toimintamallin kuvauksessa. Täytettyänne vähintään nämä kentät voitte merkitä toimintamallin valmiiksi Kuvaa ja jaa -lomakkeen lopussa olevalla toiminnolla.
Kehittäkää tarvelähtöisesti huomioimalla eri toimijoiden näkökulmat ja tarpeet. Ottakaa kehitettävän asian kannalta merkitykselliset toimijat ja kumppanit mukaan heti kehittämisprosessin alusta alkaen. Ohjatkaa ja fasilitoikaa muutosta.
Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry ja sen jäsenjärjestöt lähtivät kehittämään jalkautuvia palveluitaan (2018-2020), kun tiedostettiin, että lapsiperheiden mahdollisuudet saada järjestölähtöistä ammatillisesti tuotettua tukea ja apua vaihtelivat suuresti asuinpaikan mukaan. Järjestöjen palvelut olivat keskittyneet pitkälti Turun seudulle sekä pitkät välimatkat, perheenjäsenten aikataulujen yhteensovittaminen, tietämättömyys järjestöjen palveluista ja toiminnoista tekivät avun hakemisen ja saamisen haastavaksi.
Perhelinja-toimintamallin avulla eri järjestöjen tuottamat palvelut ja toiminnot pystytään jalkauttamaan keskitetysti seutukunnissa asuvien lapsiperheiden tueksi. Toimintaa toteutetaan sekä lähitoimintana että etäyhteyksin. Järjestöjen palvelut ja toimintaan osallistuminen on asiakkaille maksutonta.
Perhelinjan kautta saatavat palvelut eivät korvaa kuntien lakisääteisiä palveluja vaan täydentävät niitä tarjoten uusia asiakkaan jatkopolkuja, matalan kynnyksen ja/tai täydentävää tukea ja toimintaa sekä toimii kuntien ammattilaisten työn tukena ja täydentäjänä.
Tavoitteena on, että vuoden 2022 alusta Perhelinjan kautta saatava järjestöapu olisi kaikkien varsinaissuomalaisten lapsiperheiden saatavilla ja osa sote-rakenteita, esim. perhekeskuksia.
Perhelinjan toimintamallia on kehitetty yhteistyössä eri kumppanien kanssa.
Perhelinjan kuntakumppanit 2018-2020:
Perhelinjan kehittämistyössä mukana olleet järjestöt:
Yhteistyössä mukana myös:
Kohdealueiden lapset, nuoret ja heidän vanhemmat.
Yleisesti lapsiperheet, joilla tarvetta Perhelinjan teemojen mukaiseen matalan kynnyksen ja/tai varhaisen tuen palveluille tai toiminnalle.
Perhelinjan sisällöt on järjestöjen ammattilaisten tuottamaa.
Perhelinjan toimintakokonaisuudet:
1. Yksilö- ja perhetyön vastaanotto
2. Kaikille avoimet teemalliset tilaisuudet
3. Ammattilaisten työn tukeminen
4. Räätälöidyt palvelukokonaisuudet
Hyödyntäkää jo kehitettyjä malleja ja ratkaisuja. Kokeilkaa rohkeasti uusia ideoita. Oppikaa yhdessä kokeilusta ja parantakaa ratkaisua vähitellen.
Jakakaa kehittämistuloksia ja arviointitietoa avoimesti muiden hyödynnettäväksi. Vakiinnuttakaa uusi toimintatapa osaksi strategiaa tai organisaation toimintaa, palvelukokonaisuutta tai ketjua. Kertokaa, miten se tapahtuu ja mitä se vaatii.
** Kaikkien tähdellä merkittyjen kenttien sisällöt tulevat näkyviin toimintamallin kuvauksessa. Täytettyänne vähintään nämä kentät voitte merkitä toimintamallin valmiiksi Kuvaa ja jaa -lomakkeen lopussa olevalla toiminnolla.
Kokosimme tähän kolmevuotisen Perhelinja- kehittämistyön tärkeimpiä askeleita, oivalluksia ja kysymyksiä, joiden äärelle on hyvä pysähtyä jalkautuvia palveluita suunniteltaessa:
1. Tunnista ja selkiytä perustehtävä
Miksi palvelua tai toimintaa lähdetään jalkauttamaan? Millaisia tavoitteita jalkautumiselle on asetettu ja miten ne liittyvät taustaorganisaation tulevaisuuteen ja strategiseen työskentelyyn? Millaisia kehittämistyötä tukevia rakenteita taustaorganisaatiossa on olemassa? Onko ne riittävät? Onko kehittämiselle olemassa johdon aito tuki ja miten se näkyy kehittämistyön arjessa? Miten kehittämistyö integroidaan muuhun perustoimintaan kehittämistyön aikana ja sen jälkeen?
2. Työ vaatii oikeat tekijät ja oikeanlaisen tuen
Millaisia ominaisuuksia jalkautettavaa työtä tekemään lähtevältä työntekijältä edellytetään? Onko työntekijällä riittävät tiedot, taidot ja kokemus jalkautettavan työn sisällöstä? Ovatko taustaorganisaation työntekijät selvillä kehittämistyön visiosta, sen viitekehityksestä sekä omasta roolistaan suhteessa kehittämistyöhön? Millaista tukea tai (linja)johtamista työntekijä tarvitsee työnsä tueksi työyhteisöltä ja esimieheltä? Tarvitaanko työlle organisaation ulkopuolelta tulevaa sisällöllistä tai strategista tukea? Miten työ poikkeaa organisaation muista työnkuvista ja onko työn erityispiirteistä keskusteltu työyhteisössä yhteisesti? Miten työntekijän työolosuhteet järjestetään alueilla ja jaksamista tuetaan arjessa?
3. Tutustu aiheeseen ja benchmarkkaa
Mitä jalkautuvista palveluista on aikaisemmin kirjoitettu? Millaisia pilotteja on ollut ja millaisia tuloksia niistä on saatu? Mikä on ollut toimivaa ja mikä ei? Miksi? Onko jotakin sellaista, jossa on selkeitä yhtymäkohtia käynnistettävään kehittämistyöhön? Voiko tätä tietoa hyödyntää jotenkin?
4. Tutustu kohdealueeseen
Millainen kohdealue on fyysisesti ja millaisia alueita se sisältää? Minne yleiset palvelut sijoittuvat ja mitä ne ovat? Missä ja miten ihmiset liikkuvat? Miten julkinen liikenne mahdollistaa liikkumisen kauempaa?
5. Perehdy kohderyhmään
Millaista kohderyhmää tavoitellaan ja onko kohderyhmä riittävän selkeästi määritelty myös rajatapausten osalta? Paljonko kohderyhmää on alueella? Millainen sosio-ekonominen tausta kohderyhmällä on? Millaisia haasteita kohderyhmään liittyy? Onko kohderyhmällä joitakin erityispiirteitä, jotka tulisi huomioida palvelua suunniteltaessa (esim. kielikysymykset)? Kerätäänkö kohderyhmältä ajatuksia tai toiveita palvelujen jalkauttamisesta tai heidän tarpeistaan? Jos kerätään, miten tiedot saadaan?
6. Selkiytä palvelun sisältö
Määritä mitä palveluita ollaan jalkauttamassa ja miksi? Vastaako palvelut kohderyhmän tarpeita? Onko palvelut ja siihen liittyvät prosessit kuvattu niin selkeästi, että myös ”maalikko” ymmärtää, mistä palvelussa on kyse, mistä sitä saa ja miten? Pystyykö potentiaaliset asiakkaat tunnistamaan kuvausten pohjalta oman avuntarpeensa?
7. Mieti kohderyhmän tavoittamisen tapa
Millaisilla välineillä tai tavoilla kohderyhmää pyritään tavoittamaan? Sopiiko suunniteltu väline/ tapa kohderyhmän tavoittamiseen ja huomioiko se kohderyhmän erityispiirteet? Tarvitaanko tavoittamiseen jonkinlaisia lisäkannustimia ja jos tarvitaan, niin millaisia?
8. Etsi ja motivoi asiakastyön yhteistyöverkostot
Ketkä ovat keskeisiä yhteistyökumppaneita alueella? Keiden puoleen kohderyhmä kääntyy kunnassa, jos tarvitsee apua tai toimintaa? Mitä yhteistyökumppanit hyötyvät yhteistyöstä ja mitä yhteistyö heiltä vaatii? Miten motivoit ja sitoutat yhteistyökumppanit yhteistyöhön jatkossakin? Millaisia välineitä sinulla on tarjota yhteistyökumppanien työn tueksi? Tarvitaanko yhteisiä foorumeita ja jos tarvitaan, niin millaisia?
9. Yhteensovittavalla johtamisella rakenteisiin
Millaisia rakenteita tarvitaan yhteistyön vakiinnuttamiseen alueelle? Miten huolehdit siitä, että yhteistyö rakentuu rakenteiden eikä yksittäisten työntekijöiden varaan? Millaisia tavoitteita, johtamista, seurantaa ja arviointia tarvitaan? Mitä odotetaan asiakastyössä olevilta sekä heidän esimieheltään ja johtajilta? Miten odotukset esitetään heille? Kirkasta, mitä he ovat saamassa ja miten yhteistyömotivaatiota pidetään yllä? Millaista todennettua faktaa, materiaali tms. he tarvitsevat oman linjajohtamisen tueksi?
10. Varmista palvelun riittävä näkyvyys
Millaisilla viestintäkanavilla kohderyhmä tavoitetaan? Onko viestintäkanavat riittävän moninaiset? Millainen kärkiviestin pitäisi olla esim. potentiaalisille asiakkaille tai yhteistyökumppaneille? Millaisia viestinnällisiä tavoitteita asetetaan? Onko viesti riittävän selkeä ja ytimekäs? Millaista markkinointimateriaali tarvitaan? Millaista viestinnän osaamista kehittämistyöhön tarvitaan ja miten se aiotaan hankkia?
11. Varaa riittävästi aikaa
Minkä verran aikaa on varattu hankkeen kartoitus- ja suunnittelutyölle, verkostojen kokoamiselle ja yhteistyön organisoitumiselle, kohderyhmän tavoittamiseen sekä jalkautettavan mallin kehittämiseen ja testaamiseen? Onko näihin varattu aika riittävä? Onko suunnitelma realistinen suhteessa asetettuihin tavoitteisiin ja käytettävissä olevaan aikaan?
12. Pysähdy arvioimaan, korjaa ja tee edistymiset näkyväksi
Miten usein hankekaudella tulisi pysähtyä ja arvioida jalkautettavan työn edistymistä? Keiden arvioinnissa tulisi olla mukana kohderyhmästä, kumppaneista tai palvelun tuottajasta? Mitkä tavoitteet on jo saavutettu ja missä on vielä tekemistä? Miksi? Mikä on onnistunutta ja mikä ollut haastavaa? Millaista syötettä (input, output) kehittämistyö tuottaa toimijoilleen, toimintaympäristölleen ja taustaorganisaatiolle? Miten se hyödynnetään? Onko jotakin, jota tulisi muuttaa? Millaisia korjausliikkeitä aiotaan tehdä? Miten turvataan onnistuneiden elementtien säilyminen toiminnassa?
13. Tee varasuunnitelma
Mitä sitten, jos suunniteltu ei toimikaan? Halvaannuttaako se koko toiminnan vai olisiko mahdollista päästä samaan lopputulokseen jollakin toisella tavalla? Mitä uudelleen järjestelyt tarkoittaisivat ja miten ne saataisiin käytäntöön hallitusti? Miten muutos aikataulutetaan ja resurssoidaan?
Rahoitus
STEA:n hankerahoitus 2018-2020.
Henkilöstö
Hankekoordinaattori 2018-2020 ja hanketyöntekijä 09/2019-2020.
Jalkautuvat järjestötyöntekijät järjestöjen omaa palkattua henkilökuntaa.
1. Perhelinjan toimintamalli: Perhelinjasta on kehitetty lastensuojelujärjestöjen yhteinen toimintamalli ja -alusta, joka kokoaa järjestöjen sirpaleiset palvelut yhden nimittäjän taakse ja selkiyttää järjestötoimijoiden kirjavaa toimijajoukkoa. Perhelinjalle on luotu yhteiset toimintaperiaatteet, järjestöpalvelut on kuvattu selkeiksi palvelukokonaisuuksiksi palvelumuotoilun avulla sekä Perhelinjalle on luotu oma visuaalinen ilme, vietsintäkanavat, nettisivut sekä esitteet. Perhelinja mahdollistaa järjestöjen palveluiden integroimisen osaksi sote-rakenteita, esim. perhekeskuksia, kun aika on oikea.
2. Perhelinjan toiminta-alusta on mahdollistanut korona-aikana ja mahdollistaa tulevaisuudessakin järjestöavun laajentamisen ja järjestöjen nopean reagoinnin yhteiskunnassa tapahtuviin kriiseihin ja muutoksiin, kohdentamalla järjestöjen resurssit suoraan lapsiperheiden auttamistyöhön esim. etäpalveluiden avulla.
3. Kohdealueiden lapsiperheille on mahdollistunut pääsy järjestölähtöisen avun piiriin joustavasti, nopeasti ja lähellä omaa asuinpaikkaa. Järjestöpalveluiden saatavuuteen liittyvä alueellinen epätasa-arvo on vähentynyt.
4. Perhelinjan neuvonnan, ohjauksen, keskusteluavun tai toiminnan piiriin hakeutuneet asiakkaat ovat kokeneet Perhelinjan kautta saatavat palvelut ja toiminnan tarkoituksenmukaiseksi ja omaa oloa helpottavaksi. Apua on saanut nopeasti ja joustavasti.
5. Järjestöjen tunnettavuus ja tietämys järjestöpalveluista on lisääntynyt kohdealueilla sekä kuntalaisten että ammattilaisten keskuudessa. Toiminnan myötä on syntynyt myös uudenlaista kunta-järjestöyhteistyötä ja uudenlaisia kumppanuuksia/ yhteistyöverkostoja.
6. Perhelinjan palvelut ovat monipuolistaneet ja täydentäneet kuntien omia palveluita. Toiminta tarjoaa matalan kynnyksen apua ja tukea sekä toimii tarvittaessa täydentävänä tukena tai jatkopolkuna asiakkaille.
7. Perhelinjan toimintamallista ovat hyötyneet erityisesti sellaiset järjestöt, joilla ei olisi ollut mahdollista jalkautua kohdealueille omin voimin. Perhelinjan kehittämistyö on synnyttänyt myös uudenlaista yhdessä tekemistä ja tiivistänyt lastensuojelujärjestöjen keskinäistä yhteistyötä.
8. Perhelinjan kehittämistyö on ollut oppimisprosessi, joka on tuottanut tietoa jalkautuvien palveluiden suunnittelusta ja kehittämisestä.
VINKKI: Hyödynnä Oivalla ja ymmärrä -vaiheen tueksi koottuja menetelmiä ja työkaluja!
VINKKI: Hyödynnä Kuvittele ja kokeile -vaiheen tueksi koottuja menetelmiä ja työkaluja!
VINKKI: Hyödynnä Kuvaa ja jaa -vaiheen tueksi koottuja menetelmiä ja työkaluja!
Tarkistakaa vielä, että olette varmasti täyttäneet kaikki tähdillä (**) merkityt kohdat, ennen kuin merkitsette toimintamallin valmiiksi. Näiden kohtien täyttäminen takaa sen, että toimintamallista löytyvät ne tiedot, jotka edistävät mallin käyttöönottoa ja leviämistä.