Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa
Monet kehitysvammaisten lasten perheet viettävät vapaa-aikaa kotona, koska uudet paikat ja tilanteet tuntuvat stressaavilta ja matkan taittaminen lapsen kanssa ylivoimaisen raskaalta. Useimmat kuitenkin hyötyvät vertaistuesta ja kaipaavat uusia ystäviä ja erilaisia tapahtumia arjen vastapainoksi. Haastattelujen avulla selvitimme perheiden osallistumisen esteitä ja etsimme niihin yhdessä ratkaisuja mm. kehittämällä vapaaehtoistoimintaa ja suunnittelemalla uudenlaisia perhetapahtumia.
Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet
Hankkeen tavoitteena oli mahdollistaa perheille, joissa on kehitysvammainen tai vastaavaa laaja-alaista tukea tarvitseva lapsi, osallistuminen Kehitysvammatuki 57 ry:n vertaistukitoimintaan. Yhdistyksen perhetapahtumat ovat usein sellaisissa paikoissa, missä on muitakin lapsiperheitä. Tämä mahdollistaa molemminpuolisen tutustumisen. Hankkeen toiminnassa etsimme mukaan perheitä, joita oli ollut muuten vaikea tavoittaa mukaan toimintaan, esimerkiksi maahanmuuttajataustaisia perheitä ja vaikeasti vammaisten lasten perheitä.
Kehitysvammaisten lasten perheet hyötyvät vertaistuesta ja sen äärelle pääseminen on usein hankalaa. Usein myös ne, joiden on vaikeinta löytää vertaistuen äärelle hyötyvät siitä ja kokevat sen mielekkääksi. Kehitysvammatuki 57 ry:lle on tärkeää löytää nämä perheet ja saada tietää lisää siitä, miten heitä voisi parhaiten tavoittaa. Kerättyä tietoa jaettiin myös muiden toimijoiden käyttöön.
Hankkeen kohderyhmänä oli perhe, jossa lapsella on kehitysvamma tai vastaava laaja-alainen tuen tarve. Vanhemmilla voi mennä vuosia lapsen syntymän jälkeen shokkitilassa, silloin tuntuu ettei kenelläkään muulla ole samanlaisia ongelmia. Haasteet ovat vielä suurempia jolleivat perheen lähi-ihmiset tue perhettä vaan saattavat jopa vältellä yhdessä olemista, koska kehitysvammaisuuteen liittyy etenkin maailmanlaajuisesti vielä paljon vääriä uskomuksia ja pelkotiloja. Silloin kun lapsi on pieni, perhe on usein todella kiireinen lukuisten tutkimusten, hoitojen ja terapioiden takia. Tällöin vanhemmat ajautuvat usein erilleen, vaikka tuki toiselta vanhemmalta olisi molemmille tarpeen. Tietoa on hankittu perheiltä yhdistyksen tapahtumissa, puheluissa vanhempien kanssa sekä kyselylomakkeilla. Perheet saivat kertoa minkälaisesta vapaaehtoisen tuesta ajattelevat hyötyvänsä ja he saivat olla myös olla mukana suunnittelemassa perhetapahtumia.
Toimintamallille asetetut tavoitteet
Vertaistukitoimintaan osallistuminen on mahdollista entistä varhaisemmassa vaiheessa eli silloin, kun lapsi on vielä pieni. Vertaistukitoimintaan osallistuminen vahvistaa perheiden voimavaroja. Entistä moninaisempi joukko osallistuu Kehitysvammatuki 57 ry:n perhetoimintaan eli myös perheet heikolla suomenkielen taidolla löytävät tapahtumiin mukaan. Perheet saavat tarpeidensa mukaista tukea osallistumisen aloittamiseksi. Tavoittelimme myös mukaan toimintaan entistä moninaisempaa joukkoa vapaaehtoisia, jotka osaltaan levittivät tietoa Kehitysvammatuki 57 ry:n toiminnasta uusille osallistujaryhmille. Perhekamut -hanke hankki tietoa maahanmuuttajataustaisten perheiden tavoittamisesta mukaan yhdistystoimintaan ja levitti tietoa muille lapsiperhetoimijoille. Hankkeen tuloksena tietoa osallistumisen esteistä on enemmän ja niihin on löydetty ratkaisuja.
Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin
Kehitysvammatuki 57 ry:llä on käytössä yhteinen arviointisuunnitelma. Kaikelle järjestötoiminnalle on yhdenmukaiset arviointikriteerit riippumatta siitä, mikä taho toimintaa rahoittaa. Arvioinnin kohteina ovat toiminnan tarpeellisuus, sisältö suhteessa tavoitteisiin, toiminnan tuloksellisuus, onnistumiset sekä kehittämistarpeet. Arvioinnin keruu eri sidosryhmiltä suunnitellaan ja aikataulutetaan koko vuodelle alkuvuodesta. Suunnitelman toteutumista seurataan ja täydennetään kehittämistoiminnan tiimissä noin neljä kertaa vuodessa. Saadun arviointiaineiston pohjalta kehitetään toimintaa.
Toimintamallin keskeiset edellytykset
Hankkeessa kerättyä tietoa ja kokemusta jaettiin viimeisenä toimintavuotena muiden käyttöön. Hankkeen koordinaattori alusti keskustelutilaisuuksia, joissa pohdittiin uusien osallistujaryhmien tavoittamisen haasteita ja osallistumisen esteitä sekä niiden voittamista. Tilaisuudet kulkivat nimellä Perheet pois piiloista. Tilaisuuksiin osallistui 35 ammattilaista ja opiskelijaa, 12 eri järjestöstä ja yhdestä oppilaitoksesta.
