Perhehoitajien yhteisvalmennus - Yhdessä tehty on kaikkien hyöty

Luotu 21.06.2023
Perhehoitajien yhteisvalmennus - Yhdessä tehty on kaikkien hyöty
Perhehoitajien yhteisvalmennus - Yhdessä tehty on kaikkien hyöty

Tiivistelmä

  1. Luodaan yhteisvalmennus perhehoitajaksi valmentautuvalle, jolloin hän pääsee valmennukseen, jossa saa tietoa mielenterveyskuntoutujien-, vammaisen henkilöiden ja ikääntyneiden kanssa toimimiseen.

     

  2. Luodaan toimialueet ylittävää yhteistyötä, jossa perhehoidon ammattilainen saa tukea perhehoidon työhön moniammatillisen tiimityöskentelyn avulla. Vahvistetaan perhehoidon mahdollisuuksia menestyä alueellamme, yhdistämällä useamman toimialueen välisen yhteistyön perhehoidon parissa.

 

Valmennusprosessin jakautuminen osuuksiin:

Yleiset osuudet
- Valmennuksessa on myös paljon yhtäläisyyksiä, jotka yhteisvalmennuksessa yhdistetään yhteiseksi asiaksi yleisten osuuksien alle. Yleisissä osuuksissa kuljetetaan mukana eri asiakasryhmien näkökulmia keskusteltavaan aiheeseen.

Asiakasryhmäkohtaiset osuudet
- Valmennusprosessi on omanlaisensa jokaisen asiakasryhmän kohdalla. Asiakasryhmäkohtaiset valmennusteemat, tutustumiskäynnit ja keskustelut sekä tehtävät tehdään valmennuksessa omina osuuksina.

  • Valmentaminen on tehokasta ja moniammatillisempaa, kun eri asiantuntijat toimivat yhdessä. Näin yhteisvalmennuksessa olevat perhehoitajat saavat laajemman näkemyksen perhehoidosta.
  • Aikaa vievät valmennusprosessit eivät kuormita yhden yksikön henkilöstöresursseja liikaa ja yhteisvalmennuksesta kertyvät kustannukset jakautuvat useamman yksikön välillä.
  • Perhehoitajilta saaman palautteen mukaan yhteisvalmennukset ovat olleet valmentautujille mielenkiintoisia. Prosessi on avannut monille mahdollisuuden tutustua uuteen asiakasryhmään ja vähentää aiempa ennakkoluulojaan asiakasryhmän kanssa toimimisesta.
  • Yhteisvalmennus on koettu tehokkaana ja toimivana tapana järjestää valmennuksia perhehoitajille.
  • Perhehoitajat näkevät laajemman asiakasryhmäosaamisensa mahdollisuutena toimia perhehoitajana useammalle asiakasryhmälle.
  • Perhehoidon tiedottamisen jakautumisen vuoksi perhehoidon toiminnan tunnettavuus kasvaa nopeammin ja tieto perhehoidon palvelusta tavoittaa laajempia ammattilaisjoukkoja kuin aiemmin.

Arviointi

Toimintamallia ei ole vielä arvioitu.

Toimintamallin kuvaus

Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa

Ammattilaiset tarvitsevat lisätyökaluja asiakkaiden tukemiseen. On löydettävä hyviä uusia ratkaisuja, joiden avulla asiakkaiden kotona-asumista voidaan tukea kattavasti, kuitenkin niin, että ammattialisten aika riittää laajemman asiakasjoukon tukemiseen. Asiakas on oikeutettu saamaan tarvitsemansa palvelut oikea-aikaisesti ja tarvittavissa määrin.

Perhehoito on nähty yhtenä ratkaisuna mielenterveyskuntoutujien-, vammaisten henkilöiden ja ikääntyneiden kotona asumisen tukemiseen sekä yhtenä pitkäaikaisen asumisen muotona. 

- Kiertävää perhehoitoa voidaan toteuttaa asiakkaan omassa kodissa esim. tukipalveluna tai omaishoitajan vapaapäivien mahdollistajana.

- Perhehoitokoti voi taas mahdollistaa asuinpaikan asukkaalle jolla on pitkäaikaisen tai lyhytaikaisen tuen tarvetta eikä syystä tai toisesta voi asua omassa kodissaan. 

Jotta perhehoitoa voidaan toteuttaa hyvinvointialueella, tulee työntekijöillä olla valmiudet valmentaa perhehoitajia, aikaa tutustua ja kehittää perhehoitoa alueellaan sekä saada tehtävään tarpeellinen tuki (työpari, työyhteisö, esihenkilö, organisaatio). Perhehoidon käynnistäminen vaatii aikaa, pitkäjänteisyyttä, henkilöresursseja ja taloudellisia resursseja.

Muutostarpeeseen vaikuttavat tekijät:
- Asumisen monimuotoisuuden lisääminen
- Palvelujen tarpeet ja niihin vastaaminen
- Asiakkaiden yksilölliset tarpeet
- Inhimillisyys
- Ratkaisut jotka kannattelevat ja antavat mahdollisuuksia muutokseen
- Yhteistyön lisääminen ammattiryhmien välillä

Lähtötilanne
Perhehoitoa hyödynnetään laajasti lastensuojelun palveluissa sekä pienimuotoisesti ikääntyneiden palveluissa ja myös vammaispalveluissa perhehoitoa on hyödynnetty aiemmin. Mielenterveyskuntoutujien osalta perhehoito ei ole vielä hyödynnetty alueellamme.

Hyvinvointialueella on laajaa tietoa ja osaamista perhehoidon käytöstä ja käytänteisesti, erityisesti lastensuojelussa. Oman alueen osaamista voidaan hyödyntää uusien perhehoidon alueiden käynnistämisessä.

Mihin toimintamalli vastaa?
1. Perhehoidon käyttöä voidaan laajentaa, hyödyntämällä alueella olemassa oleva käytännön osaaminen

2. Yhteistyötä lisäämällä ja yhteisvalmentamalla ikääntyneiden perhehoitajia, KeVa perhehoitajia ja mielenterveyskuntoutujien perhehoitajia, voidaan kasvattaa perhehoitoa alueella. Resurssien yhdistämisellä ei kuormiteta yksittäisiä yksikköjä vaan jaetaan vastuu perhehoidon valmentamisesta kolmen yksikön välillä ja kasvatetaan perhehoitoa maltillisesti.

Päätös yhteisestä valmennuksesta:
Soiten alueella olemme katsoneet oikeaksi ratkaisuksi yhdistää 3 ammattikunnan osaaminen yhteisvalmennuksen muotoon. Yhteisvalmennus mahdollistaa tiimityöskentelyn ammattilaisten välillä ja nivoo yhteen sote-ammattialoja jotka muuten työskentelevät enemmän tai vähemmän erillään toisistaan. Tiimityöskentely mahdollistaa työntekijöille toisen ammattilaisen tuen ja kasvattaa ymmärrystä toisen ammattilaisen osaamisalasta sekä kasvattaa palvelualojen välistä yhteistyötä.

 

Ratkaisun myötä:
-  Perhehoitaja pääsee valmennukseen jossa saa tietoa mielenterveyskuntoutujan-, vammaisen henkilön ja ikääntyneen kanssa toimimiseen.
- Perhehoidon asiakas saa hoitoa, hoivaa ja tukea valmennuksen käyneeltä perhehoitajalta
- Ammattilainen saa tukea perhehoidon työhön moniammatillisen tiimityöskentelyn myötä

 

Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet

Asiakkaan näkökulmasta:
Avainsanat: inhimillisyys, koti ja kodinomaisuus, palvelua joka vastaa asiakkaan tarpeeseen, omaishoitajan tuki

- Tarvitaan uusia palveluita ja monimuotoisemman asumisen mahdollisuuksia. Perhehoidolla voidaan vastata yhdenlaiseen asumistarpeeseen inhimilliseen ja kodinomaisella asumismuodolla. Perhehoitoa voidaan toteuttaa perhehoitajan kodissa tai kiertävänä perhehoitona asiakkaan omassa kodissa.

- Kiertävällä perhehoidolla voidaan mahdollistaa asiakkaalle tuki hänen omaan kotiin, niin omaishoitajan vapaiden ajaksi kuin vaikka mielenterveyskuntoutujan kotona asumista tukevana palveluna.

Ammattilaisen näkökulmasta:
Avainsanat: uuden oppimista, uusia toimintatapoja, tiimityöskentelyä, oikeanlaista tukea oikeaan aikaan, enemmän aikaa asiakkaille jotka tarvitsevat enemmän tukea

- Tarvitaan palveluita joita voidaan räätälöidä asiakkaan tarpeiden mukaan

- Saattaen vaihtaminen, asiakkaan siirtyminen kevyemmän palvelun piiriin kun ammattilaisen antaman tuen tarve vähenee, esim. nuorten tai mielenterveyskuntoutujien kohdalla.

- Olla osana tiimiä, jonka toimintasäde ylettyy yli oman toimialueen ja ammattiryhmän. Tiimin jäsenenä oppii uutta myös muiden ammattilaisten työstä ja rikastuttaa omaa osaamistaan

Organisaation ja yhteiskunnan näkökulmasta:
Avainsanat: uudenlaista ajattelua, mahdollisuutta kehittää ja luoda uudenlaisia toimintatapoja, ammattiryhmien välisten raja-aitojen madaltaminen, yhteistyön mahdollistaminen, moniammatillisuus

- Luoda palveluita asiakkaiden tarpeiden ja maassa kasvavan ikääntyvien määrän mukaan

- Inhimillinen ja kodinomainen vaihtoehto turvalliselle asumiselle tai mahdollisuus jatkaa asumista omassa kodissa

 

Toimintamallille asetetut tavoitteet

Kehittää perhehoidon mahdollisuuksia menestyä alueellamme yhdistämällä useamman toimialueen välisen yhteistyön perhehoidon parissa.

•Perhehoitaja pääsee valmennukseen jossa saa tietoa mielenterveyskuntoutujien-, vammaisen henkilöiden ja ikääntyneiden kanssa toimimiseen.

•Perhehoidon asiakas saa hoitoa, hoivaa ja tukea valmennuksen käyneeltä perhehoitajalta.

•Perhehoidon ammattilainen saa tukea perhehoidon työhön moniammatillisen tiimityöskentelyn kautta.

Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin

- Valmennettujen perhehoitajien määrä
- Alueen perhehoitajien kokonaismäärä
- Perhehoidossa olevien asiakkaiden määrä
- Perhehoitoa hyödyntävien omaishoitajien määrä
- Perhehoidon parissa työskentelevien ammattilaisten määrä
- Perhehoitajia kouluttavien ammattilaisten määrä

Toimintamallin keskeiset edellytykset

YHTEISTYÖN LUOMINEN alueiden välille on aikaa vievää ja välillä haasteellista toteuttaa. 
Yhteistyön tekeminen alusta lähtien kantaa hedelmää. Tarvitaan yksi henkilö joka ohjaa ryhmää, järjestää tapaamiset ja varmistaa yhteistyön toteutumisen. Työskentely alkaa suunnittelulla, jatkuu valmennuksen toteuttamiseen.
- Tarvitaan mukana olevan yksikön ja tulevien valmentajien vahva sitoutuminen toimintaan
- Tehokkaiden yhteisten työpajojen myötä voidaan luoda hyvä pohja yhteiselle valmennukselle 
- Sovitaan vastuualueet ja tehtävät jokaiselle osallistujille

TIEDOTTAMINEN JA MARKKINOINTI eivät tapahdu itsestään. Perhehoito vaatii aikaa ja sitkeää markkinointia, ennen kun tieto perhehoidosta saavuttaa alueen asukkaat, omaishoitajat ja soteammattilaiset. 
- Useamman palvelualueen toteuttamana, markkinoinnin ja tiedottamisen paineet eivät kohdistu yksittäisin työntekijöihin ja alueisiin. Vastuualueita voidaan jakaa, kuin myös esittelytilaisuuksien vetovastuuta voidaan vuorotella. 
 

Tärkeää on kuitenkin aluksi tehdä yhteinen suunnitelma siitä, millä tavalla markkinointia tullaan tekemään ja mitä materiaaleja käytettään. Luodaan yhteiset materiaalipohjat joita hyödynnetään markkinoinnissa!

Tiedostetaan, että perhehoitajien valmentaminen on ensi askel perhehoiodn palvelun käynnistämiseen. Perhehoidon ylläpitäminen vaatii resursseja perhehoitajien tukemiseen ja hyvin suunniteltuja prosesseja asiakkaiden perhehoitoon ohjautumiseen.

Perhehoidon käyttöönotto on koko organisaatiota koskeva asia, ja tämä tulee myös huomioida palvelusta tiedottamisessa ja muiden ammattilaisten informoinnissa.

Toimintamallin ydinsisältö
  1. Luodaan yhteisvalmennus perhehoitajaksi valmentautuvalle, jolloin hän pääsee valmennukseen, jossa saa tietoa mielenterveyskuntoutujien-, vammaisen henkilöiden ja ikääntyneiden kanssa toimimiseen.

     

  2. Luodaan toimialueet ylittävää yhteistyötä, jossa perhehoidon ammattilainen saa tukea perhehoidon työhön moniammatillisen tiimityöskentelyn avulla. Vahvistetaan perhehoidon mahdollisuuksia menestyä alueellamme, yhdistämällä useamman toimialueen välisen yhteistyön perhehoidon parissa.

 

Valmennusprosessin jakautuminen osuuksiin:

Yleiset osuudet
- Valmennuksessa on myös paljon yhtäläisyyksiä, jotka yhteisvalmennuksessa yhdistetään yhteiseksi asiaksi yleisten osuuksien alle. Yleisissä osuuksissa kuljetetaan mukana eri asiakasryhmien näkökulmia keskusteltavaan aiheeseen.

Asiakasryhmäkohtaiset osuudet
- Valmennusprosessi on omanlaisensa jokaisen asiakasryhmän kohdalla. Asiakasryhmäkohtaiset valmennusteemat, tutustumiskäynnit ja keskustelut sekä tehtävät tehdään valmennuksessa omina osuuksina.

Toimintamallin aikaansaama muutos
  • Perhehoitajia valmennetaan yhdessä suunnitelmallisesti ja tietyn syklin mukaisesti. Sykliä voi säädellä sen mukaan, kuinka nopeasti perhehoitoa ollaan valmiita kasvattamaa.
  • Valmennetut perhehoitajat voivat hyväksytysti läpikäydyn yhteisvalmennuksen jälkeen toimia useamman asiakasryhmän tukena, eikä valmennusta tarvitse käydä uudestaan halutessaan siirtyä toimimaan toiseen asiakasryhmän kanssa (ikääntyneet, KeVa, mielenterveyskuntoutujat).
  • Valmennuksen jälkeen perhehoitajille annettavaa tukea kyetään antamaan useamman tahon toimesta, ja valmentajat voivat jakaa vastuuta perhehoitajien tuesta
  • Organisaation ja palvelujärjestelmän tietoisuutta perhehoidosta lisätään, kunnes perhehoidosta tulee yksi palveluvaihtoehto muiden joukossa
Todennetut lyhyen aikavälin tulokset ja vaikutukset
  • Valmentaminen on tehokasta ja moniammatillisempaa, kun eri asiantuntijat toimivat yhdessä. Näin yhteisvalmennuksessa olevat perhehoitajat saavat laajemman näkemyksen perhehoidosta.
  • Aikaa vievät valmennusprosessit eivät kuormita yhden yksikön henkilöstöresursseja liikaa ja yhteisvalmennuksesta kertyvät kustannukset jakautuvat useamman yksikön välillä.
  • Perhehoitajilta saaman palautteen mukaan yhteisvalmennukset ovat olleet valmentautujille mielenkiintoisia. Prosessi on avannut monille mahdollisuuden tutustua uuteen asiakasryhmään ja vähentää aiempa ennakkoluulojaan asiakasryhmän kanssa toimimisesta.
Todennettu tai tavoiteltu pitkän aikavälin vaikuttavuus
  • Yhteisvalmennus on koettu tehokkaana ja toimivana tapana järjestää valmennuksia perhehoitajille.
  • Perhehoitajat näkevät laajemman asiakasryhmäosaamisensa mahdollisuutena toimia perhehoitajana useammalle asiakasryhmälle.
  • Perhehoidon tiedottamisen jakautumisen vuoksi perhehoidon toiminnan tunnettavuus kasvaa nopeammin ja tieto perhehoidon palvelusta tavoittaa laajempia ammattilaisjoukkoja kuin aiemmin.
Toimintamallin kustannusvaikutukset lyhyellä ja pitkällä aikavälillä

Yhteisvalmentaminen on kustannustehokkaampaa pitkällä aikavälillä, koska hyvinvointialueen ei tarvitse uudelleen valmentaa perhehoitajia, kun he siirtyvät asiakasryhmästä toiseen (ikääntyneiden perhehoitajat, KeVa perhehoitajat, mielenterveyskuntoutujien perhehoitajat).

Henkilöstö resurssointi perhehoitajien tukemiseen ja asiakkaiden perhehoitoon ohjautumiseen jakautuu useammalle toimialueelle/yksikölle.

Perhehoitajien työllistyminen paranee kun käytössä on useampi asiakasryhmä/yksikkö joilta asiakkaita voidaan ottaa vastaan. Perhehoitajat jatkavat perhehoidon työn tekemistä kun asiakasvirtaa on ja perhehoitajana toimiminen on heille taloudellisesti kannattavaa.

Onko toimintamalli siirrettävissä toiseen toimintaympäristöön ja/tai toiselle kohderyhmälle?
Kyllä
Lisätietoa toimintamallin siirrettävyydestä

Toimintamalli on siirrettävissä ja hyödynnettävissä soveltuvin osin muilla hyvinvointialueilla, jotka järjestävät perhehoidon valmennuksia. 

Valmennusten järjestämisessä ja toimintamallin siirrettävyydessä tulee huomioida, että yhteisvalmennuksissa hyödynnetään Perhehoitoliiton kehittämää valmennusmateriaalia. Materiaaleihin on pääsy niillä ammattilaisilla, jotka ovat käyneet asiakasryhmää koskevan perhehoidon kouluttaja koulutuksen, eikä valmentajana voi toimia tai materiaaleja hyödyntää ilman Perhehoitoliiton koulutusta.

Yhteisvalmennusta voidaan järjestää sellaisten yhteistyötahojen ja asiakasryhmien kohdalla, kuin nähdään tarpeellisena ja toimivana. 

Esimerkkinä: Soiten alueella ensimmäinen yhteisvalmennus järjestettiin ikääntyneidenpalveluiden, vammaispalveluiden ja mielenterveyskuntoutujien palveluiden yhteistyönä. Seuraavan yhteisvalmennus järjestettiin ikääntyneiden ja vammaispalveluiden yhteistyönä.

Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueelle on tämän jälkeen vakiintunut käytäntö, jossa ikääntyneiden palvelut ja vammaispalvelut järjestävä perhehoidon yhteisvalmennusta vuosittain yhdessä.

Käyttöönotossa ja levittämisessä huomioitavaa

Keiden kanssa järjestetään?
Suunnitella hyvin, mitkä asiakasryhmät hyötyisivät perhehoidosta erityisen paljon ja löytää sopivat yksiköt, jotka sitoutuvat kehittämään ja tuottamaan perhehoidon palvelua.

Mitä valmennetaan?
Perhehoidon muotoja on useampia, ja valmennusta suunnitellessa on hyvä pohtia, mitä perhehoidon muotoja alueelle erityisesti tarvitaan esim. seuraavien muotojen perusteella;
- pitkäaikainen perhehoito perhekodissa
- lyhytaikainen perhehoito perhekodissa
- päiväaikainen/osavuorokautinen perhehoito perhekodissa
- kiertävä perhehoito asiakkaan kodissa

Kenelle?
Suunnitella kenelle ja minkä asiakasryhmän tarpeisiin valmennus on suunnattu. Tähän vaikuttaa myös se, millaisia perhehoidon muotoja valmennuksella halutaan edistää. 

On kuitenkin hyvä huomioida, että usein saattaa kuitenkin olla niin, että perhehoidon valmennukseen hakeudutaan alustavalla ajatuksella toimia tietyntyppisen perhehoidon muodon parissa, joka muuttuu valmennusprosessin aikana. Tämä on täysin luonnollista, koska perhehoidon valmennus on valmentautujalle prosessi, joka antaa tietoa perhehoidosta ja auttaa valmentautujaa pohtimaan omia valmiuksia perhehoitajana.

Koska?
Suunnitellaan realistinen ajankohta aloittaa valmennus, huomioiden että ennen valmennuksen alkamista on oltava aikaa;
- markkinoida valmennusta (sis. mukana tietoa tarkoista valmennusajakohdista)
- valmennustilojen varaaminen
- hakea valmennukseen ja ammattilaisten vastaanottaa hakemukset
- hakijoiden haastatteluiden tekeminen heidän omissa kodeissaan
- valmennukseen hyväksyminen ja hakijoille ilmoittaminen
- valmennuskansioiden tilaaminen Perhehoitoliitolta
- valmentajien valmennustapaamisten suunnitteluun
- muiden käytännön järjestelyiden tekeminen valmennusta varten (mm. tarjottavat, rekvisiitta)

Miten?
Yhteisvalmennus suunnitellaan ja toteutetaan yhdessä muiden valmentajien kanssa. Valmennusta suunnitellessa tulee huomioida ammattilaisten erilainen ammatillinen osaaminen, jotta henkilöstöresurssi käytetään mahdollisimman hyvin hyödyksi valmennuksessa.

Missä ja milloin?
Yhteisvalmennuksen voi järjestää hyvinvointialueen tiloissa esim. päivätoiminnan tiloissa, jos ne ovat vapaat iltaisin. Suurin osa valmennuksiin tulevista perhehoitajista toimivat myös muussa työssä tai ovat jo eläköityneet aiemmasta työstään. Aikatauluissa on kannattavaa huomioida työssäkäyvien pääsy mukaan valmennukseen. 

Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueella valmennukset järjestetään iltapäivisin tai iltaisin. Yksi valmennuskerta on 3 tunnin pituinen.

Taustatiedot

Maantieteellinen alue
Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue
Kehittäjäorganisaatiot
Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue
Toimiala
Koulutus
Toimintaympäristö
Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue Soiten alueella
Toimintamallin tyyppi
Menetelmä
Toimintamallin alkuperä
Jatkokehitetty (pohjautuu olemassa olevaan malliin)
Käyttöönotto ja levinneisyys
Otettu kehittämisympäristössä käyttöön
Rahoittaja
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)