Suomessa on läpikäyty historiallinen sosiaali- ja terveyspalveluita koskeva uudistus, ja samaan aikaan myös laki kotoutumisen edistämisestä on merkittävän uudistuksen kohteena, kun kotoutumista halutaan sujuvoittaa ja maahan muuttaneiden osallisuutta vahvistaa (Valtioneuvosto 2022).
Valtioneuvoston selonteossa kotoutumisen edistämisen tarpeista (Työ- ja elinkeinoministeriö 2021, 45, 114) nostetaan tulevaisuuden tarpeeksi kehittää maahanmuuttajaperheiden kotoutumista ja osallisuutta tukevaa toimintaa, vahvistaa perhekeskusten osaamista perheiden monimuotoisuuden tunnistamiseen ja huomioimiseen sekä maahanmuuttajalasten erityistarpeiden huomioimiseen. Tuleva kotoutumislainuudistus pyrkii myös valtavirtaistamaan kotoutumista edistävää työtä, eli siirtämään maahanmuuttajien palvelut erityispalveluista yleisten palveluiden piiriin. Tämä edellyttää, että viranomaisorganisaatiot huomioivat palveluiden suunnittelussa ja toimeenpanossa monimuotoisen asiakaskunnan tarpeet. (Työ- ja elinkeinoministeriö 2021, 48.) Useissa kunnissa, kuten Oulussa, pakolaisten kotoutumisen edistämisen palvelut sekä sote-palvelut on aiemmin tuotettu toisiinsa integroituneena erillisissä maahanmuuttajapalveluissa (Oulun kaupunki a 2022). Sote-muutoksen myötä sote-palvelut siirtyivät hyvinvointialueelle (Laki sosiaali- ja terveyshuollon järjestämisestä 612/2021 1§, 4 §.), kun taas kotoutumisen edistämisen palvelut jäivät kuntaan (Laki kotoutumisen edistämisestä 30.12.2010/1386, 2:6 §). Tällä on merkittävä vaikutus asiakkaiden näkökulmasta palveluiden järjestämiseen, kun aiemmin yhtenäiset palvelut sirpaloituivat kahdeksi palvelukokonaisuudeksi ja se vaatii myös toimijoilta tiivistä ja toimivaa yhteistyötä.
Pakolaistaustaiset ovat useiden tutkimusten valossa erityisen haavoittuvassa asemassa oleva ryhmä. Aiheesta tehdyissä tutkimuksissa (mm. Correa-Velez ym. 2011; Eltanamy ; Weine ym. 2004) nousee esiin, että pakolaisperheillä on pakolaisuuteen liittyvien kokemusten vuoksi useita perheen toimintakykyä ja hyvinvointia uhkaavia riskitekijöitä. Useissa tutkimuksissa suositellaan, että pakolaisperheille tarjottaisiin tukea vanhemmuuteen ja interventioita, jotka tukevat suotuisaa vuorovaikutusta perheen sisällä (Osman 2017, 32; Weine ym. 2004, 158; Correa-Velez ym. 2011, 193). Vanhemmuutta tukevien kurssien ja ohjelmien on havaittu edistävän positiivisia kasvatuskäytäntöjä, suotuisaa suhdetta lapsen ja vanhempien välillä, edistävän positiivisia kasvatuskeinoja ja lievittävän vanhemmuuteen liittyvää stressiä (Eujug & In-Sook 2022, 35).
Suomessa ulkomailla syntyneiden vanhempien lapset sijoitetaan kodin ulkopuolelle kaksi kertaa useammin, kuin suomessa syntyneiden vanhempien lapset (Kääriälä ym, 2020). Keskusteluvaikeudet nuorten ja vanhempien välillä ovat huomattavasti yleisempiä, jos lapsi ja nuori tai hänen vanhempansa on syntynyt ulkomailla (Halme ym. 2018). Noin kolmanneksella turvapaikanhakija lapsista ja nuorista näyttäytyi psykososiaalisia vaikeuksia ja merkittävä osa turvapaikanhakija aikuisista ja lapsista on kokenut jonkin mahdollisesti traumaattisen tapahtuman ennen Suomeen tuloa. (Skoberg ym. 2019). Tutkimukset selvästi osoittavat, että pakolaisuuden myötä seuraa merkittäviä yksilöä ja perhesuhteita kuormittavia tekijöitä, joihin tulisi puuttua varhaisessa vaiheessa.
Yhteiskunnallinen tilanne ja pakolaisperheistä tehdyt tutkimukset osoittavat tarpeen tukea vanhemmuutta ja perhesuhteita varhaisessa vaiheessa.
Correa-Velez, Ignacio, Gifford, Sandra M., McMichael, Celia 2011. Negotiating family, navigating resettlement: Family connectedness amongst resettled youth with refugee backgrounds living in Melbourne, Australia. Journal of Youth Studies 12 (2), 179–195. Hakupäivä 23.1.2023. https://doi.org/10.1016/j.socscimed.2015.08.017
Eltanamy, Hend, Leijten, Patty, van Rooij Floor & Overbeek, Geertjan 2021. Parenting in times of refuge: A qualitative investigation. Family Process 61, 1248–1263. Hakupäivä 20.12.2022. https://doi.org/10.1111/famp.12717.
Eunjung, Kim & In-Sook, Lee 2022. Effects of parenting education programs for refugee and migrant parents: a systematic review and meta-analysis. Child Health Nurs Res 28 (1), 23-40. Hakupäivä 28.1.2023. https://doi.org/10.4094/chnr.2022.28.1.23.
Jongmas, Marian.J., Kleber, Rolf. J., Mooren, Trudy. T.M., Out, Dorothee & van Ee, Elisa 2016. Parental PTSD, adverse parenting and child attachment in a refugee sample. Attachment & Human Development 18 (3). 273–291. Hakupäivä 28.1.2023. https://doi.org/10.1080/14616734.2016.1148748
Kääriälä ym. 2020. Suomi seuraavan sukupolven kasvuympäristönä: Seuranta Suomessa vuonna 1997 syntyneistä lapsista, joilla on ulkomailla syntynyt vanhempi. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Hakupäivä 31.10.2023. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-582-7
Laki kotoutumisen edistämisestä 30.12.2010/1386. Hakupäivä 23.11.2022. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2010/20101386#L2P6.
Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä 612/210. Hakupäivä 23.11.2022. https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2021/20210612#Pidm45053758828096.
Oulun kaupunki a 2022. Maahanmuuttajapalvelut. Hakupäivä 23.11.2022. https://www.ouka.fi/oulu/sosiaali-ja-perhepalvelut/maahanmuuttajatyo-ja-kotouttaminen.
Skoberg, Natalia, Mustonen, Katri-Leena, Kotonen, Päivikki, Tiittala, Paula, Lilja, Eero, Ahmed Haji Omar, Awa, Snellman Olli, Castaneda, Anu (toim.) 2019. Turvapaikanhakijoiden terveys ja hyvinvointi. Tutkimus Suomeen vuonna 2018 tulleista turvapaikanhakijoista. Helsinki: PunaMusta Oy. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Raportti 12/2019.
Työ- ja elinkeinoministeriö 2021. Valtioneuvoston selonteko kotoutumisen edistämisen uudistustarpeista. Valtioneuvoston julkaisuja 2021:62. Hakupäivä 23.11.2022. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/163237/VN_2021_62.pdf?sequence=1&isAllowed=y .
Valtioneuvosto 2022. Kotoutumislain kokonaisuudistuksen tärkein tavoite on maahan muuttaneiden kotoutumisen ja työllistymisen nopeutuminen. Hakupäivä 19.1.2023. https://valtioneuvosto.fi/-/1410877/kotoutumislain-kokonaisuudistuksen-tarkein-tavoite-on-maahanmuuttaneiden-kotoutumisen-ja-tyollistymisen-nopeutuminen-.
Weine, Stevan, Muzurovic, Nerina, Kulauzovic, Yasmina, Besic, Sanela, Lezic, Alma, Mujagic, Aida, Muzurovic Jasmina, Spahovic. Dzemila, Feetham, Suzanne, Ware, Norma, Knafl, Kathleen, Pavkovic, Ivan 2004. Family Consequences of Refugee Trauma. Family Process 43 (2), 147-160. Hakupäivä 20.12.2022. https://doi.org/10.1111/j.1545-5300.2004.04302002.x.
Asiakasnäkökulma: Pakolaisperheillä on tutkimusten pohjalta (esitelty liitteissä ja taustan kuvauksessa) sellaisia hyvinvointia estäviä tekijöitä, joihin tulisi kyetä tarjoamaan ennaltaehkäisevää tukea. Yhteistyössä palveluiden kehittäminen voi tuottaa myös pakolaisperheille parempaa hyvinvointia.
Ammattilaisen näkökulma: Työpajaan osallistuvat ammattilaiset ja heidän edustamansa organisaation työntekijät voivat hyötyvät työpajaan osallistumisesta. Työpajassa alustuksessa saa ajankohtaisinta tietoa pakolaisperheiden tuentarpeista ja pääsee monitoimijaisessa tiimissä pohtimaan miten voitaisiin auttaa vielä paremmin. Työpaja tarjoaa tietoa, verkostoitumisen mahdollisuuksia ja fasilitoidun tilaisuuden kehittämistarpeiden tunnistamiseen.
Organisaation näkökulma: Työpajaan osallistuvat organisaatiot saavat käyttönsä ajankohtaisen tutkimustiedon pakolaisperheiden hyvinvoinnin tilanteista. Työpajat mahdollistavat organisaatioiden toiminnan kehittämisen ja siellä voidaan myös tunnistaa päällekäiset toiminnot, ja täten tehostaa resurssien käyttöä.
Yhteiskunnan näkökulma: Pakolaisperheiden tuen monitoimijainen ja moniammatillinen kehittäminen pitkällä aikavälillä parantaa pakolaisperheiden hyvinvointia ja edistää heidän kotoutumistaan. Toimivilla ennaltaehkäisevillä palveluilla voidaan ehkäistä korjaavien palveluilden tarvetta ja täten myös säästää yhteiskunnan rahaa.