Kokemukset Perhe Yhtenäiseksi -työskentelymenetelmästä ovat olleet positiivisia. Käytännön työn kautta tiedetään, että useiden perheiden kohdalla muiden perhepalveluiden tarve on vähentynyt työskentelyn myötä ja mm. perhetyö on voitu päättää. Ammattilaiset ovat antaneet menetelmästä ja koulutuksesta erittäin hyvää palautetta. Koulutuksen koettiin lisänneen osaamista ja tarjonneen konkreettisia menetelmiä pakolaisperheiden kanssa työskentelyyn. Työskentelymenetelmän koettiin soveltuvan erinomaisesti ihan kaikkien perheiden kanssa tehtävään työhön.
Perhe Yhtenäiseksi -työskentelymenetelmä voitti kunniamaininnan vuoden yhdenvertaisuustekona Kunteko 2020-kilpailussa. Ja vuonna 2022 se valittiin Talentian järjestämän Hyvä käytäntö-kilpailun voittajaksi.
Oulun kaupungin maahanmuuttajapalveluiden tilastot perheiden palveluista
Oulun kaupungin maahanmuuttajapalveluissa on tehty tilastollista seurantaa asiakasperheiden saamista palveluista. Tilastot osoittavat että Perhe Yhtenäiseksi -työskentelymenetelmä, yhdistettynä jokaiselle perheeseen tehtävään perheen kotoutumissuunnitelmaan on saanut myönteisiä tuloksia aikaan, ja laskenut maahanmuuttajapalveluiden asiakasperheiden muiden palveluiden tarvetta.
Syyskuussa 2020 Oulun kaupungin maahanmuuttajapalveluiden asiakasperheistä perhetyötä sai 12.66 %, tehostettua perhetyötä 2.53 % ja lastensuojelun avohuollon palveluita11.39 %.
Heinäkuussa 2021 Oulun kaupungin maahanmuuttajapalveluiden asiakasperheistä perhetyötä sai 3.77 %, tehostettua perhetyötä 1.89 % ja lastensuojelun avohuollon palveluita 5.66 % asiakkaista.
Tilastoista käy ilmi että lastensuojelun asiakkuudet ovat pudonneet miltei puolella ja perhetyön tarve pudonnut 75 % sen jälkeen kun Perhe Yhtenäiseksi -työskentelymenetelmä yhdistettynä jokaiselle perheelle tehtävään perheen kotoutumissuunnitelmaan on otettu käyttöön.
Osana PALOMA2-hankkeen kanssa tehtyä yhteistyötä haastateltiin sekä ammattilaisia että asiakasperheitä kokemuksista malliin liittyen.
Asiakasperheiden kokemuksia:
Haastatteluihin osallistui kolmen perheen vanhemmat, jotka olivat osallistuneet työskentelyyn. Kaikki perheet olivat perheen yhdistämisen kautta tulleita perheitä. Työskentelyn päättymisestä oli kulunut vuosi.
Vanhempien kokemukset olivat hyviä ja työskentely koettiin tärkeänä ja auttavana.
Vanhemmat kokivat saaneensa tukea erityisesti vanhemmuuteen. Vanhemmat kertoivat, että heidän ymmärryksensä suomalaista kasvatuskulttuuria kohtaan oli lisääntynyt, kuten myös ymmärrys omasta vastuusta vanhempana. Vanhempien haastatteluissa nousi esille, että erot kotimaan ja Suomen kasvatuskulttuurin ja -ympäristön välillä olivat suuret, ja vanhemmuus Suomessa koettiin ajoittain vaikeana. Lisäksi vanhemmat olivat saaneet neuvoja psyykkisesti oireilevan lapsen tukemiseen arjessa.
Toinen merkityksellinen asia, jonka vanhemmat nostivat tärkeimpänä työskentelystä, oli tunnetyöskentely. Tunnetyöskentely, tunteiden tunnistaminen ja nimeäminen sekä tunteiden sanottaminen lapsille, oli vanhemmille uutta. Haastatteluista kävi ilmi, että tunteista puhuminen lasten kanssa oli jäänyt kaikissa perheissä osaksi arkea ja tunnekortteja käytettiin lasten kanssa. Perheet kokivat, että koko perheen tunneilmaisu oli vahvistunut.
Menetelmistä etenkin sukupuun tekeminen koettiin merkityksellisenä. Sukupuutyöskentelyn kautta vanhempien ymmärrys oman lapsuuden vaikutuksesta omaan vanhemmuuteen lisääntyi. Erityisesti tärkeänä sukupuutyöskentelyä pidettiin lasten vuoksi, koska sukupuun kautta lasten kanssa oli helpompi keskustella kotimaahan jääneistä läheisistä. Haastatteluissa nousi myös esille, että työskentely vahvisti myös vanhempien keskinäistä ymmärrystä. Vanhempien kertomana perheiden elämässä oli tapahtunut niin paljon, että asioita helposti myös unohtui. Tärkeänä koettiin, että elämänjanatyöskentelyssä käytiin läpi myös vaikeita kokemuksia.
Ammattilaisten kokemuksia:
Ammattilaiset kokivat työskentelymenetelmän tarpeellisena lisänä maahanmuuttajapalveluihin. Perhe Yhtenäiseksi-työskentelymenetelmän perhekeskeisyys ja lasten esiin nostaminen nähtiin tärkeänä. Ammattilaiset nostivat esille, että lasten systemaattinen kohtaaminen on vähäistä ja työskentelymenetelmä mahdollistaa tämän. Perhe Yhtenäiseksi -työskentelymenetelmä nähtiin toimivana perheen kotoutumissuunnitelman rinnalla.
Ammattilaiset kokivat, että työskentelyn aloittaminen vei paljon työaikaa. Ammattilaiset ottivat mallin käyttöön perustyötehtävien rinnalla. Koulutus ja ohjaus koettiin tarpeellisina, koska malli hyödyntää työvälineitä, jotka olivat osalle uusia. Opas tuki mallin käyttöönottoa, etenkin oppaan taulukko, joka esittelee työskentelyn teemat ja menetelmät. Ammattilaiset kertoivat, että aloituksen jännitys helpottui, koska asiakasperheet ottivat työskentelyn hyvin vastaan ja olivat innostuneita.
Ammattilaiset kokivat, että Perhe Yhtenäiseksi -työskentelymenetelmä sopii kaikille pakolaistaustaisille perheille. Ammattilaiset näkivät, että mallin hyödyntämiselle olisi jatkossa tarvetta, mutta sen vaatima henkilöstöresurssi huoletti. Perhe Yhtenäiseksi -työskentelymenetelmän mukainen työskentely lisäsi ammattilaisten ymmärrystä asiakkaita kohtaan, mikä tuki myös heidän perustyötä.
Kevään 2022 aikana teetetyt kyselyt koulutetuille ammattilaisille:
Keväällä 2022 Turvallinen Oulu -hanke järjesti kolmepäiväisen Perhe Yhtenäiseksi -koulutuksen. Koulutukseen osallistuvilta työntekijöiltä kerättiin palautetta alkukyselyllä sekä jokaisen koulutuspäivän jälkeisillä koulutuspalautteilla. Tarkoituksena on vielä kevään 2022 loppupuolella kerätä seurantakysely. Kyselyt toteutettiin zef-kyselyinä. Koulutukseen osallistuneista 20 ammattilaisesta, vastanneita on 17-18 per kysely. Vastausprosentti on siis varsin hyvä. Liitteessä olevasta tiedostosta löydät erillisen ja laajemman raportin kyselyiden tuloksista.
Kyselyihin vastanneet työskentelivät seuraavissa paikoissa: Kunnan/Hyvinvointialueen maahanmuuttajapalveluissa (2), vastaanottokeskuksessa (2), Kasvatus- ja perheneuvonnassa (2), Kunnan/Hyvinvointialueen perhetyöntekijänä (8), Yksityisellä sektorilla perhetyössä (1), Kunta/Hyvinvointialue kehitysvammaisten lasten perheet (1), Mielenterveyspalvelut (1), Sairaanhoitopiirin projektityöntekijä 1
Kokemus omasta osaamisesta pakolaisperheiden kanssa tehtävässä työssä:
Alkukyselyyn vastanneista 55,6 % koki että hänellä ei ollut (16,7 %), tai ei ollut varma (38,9 %) oliko hänellä keinoja ja osaamista pakolaisperheiden tukemiseen.
Ensimmäisen ja toisen koulutuspäivän palautteissa kaikki vastaajat kokivat heidän ymmärryksensä pakolaisperheiden tarpeista lisääntyneen (47,1 % paljon, 35,3 % jonkin verran ja 17,6 % vähän).
Viimeisen päivän koulutuspalautteissa kaikki vastanneet kertoivat saaneensa koulutuksesta konkreettisia työkaluja, joita voi hyödyntää työssään perheiden kanssa (94,4 % paljon, 5,6 % jonkin verran) . Kaikki vastaajat kokivat saaneensa lisää taitoja ja osaamista pakolaisperheiden kanssa työskentelyyn (41,2 % paljon, 58,8 % jonkin verran).
Tulkkiavusteisen työskentelyn osaaminen:
Alkukyselyyn vastanneista 33,4 % käytti tulkkia joko päivittäin tai viikoittain, 22,2 % kuukausittain ja 44,4 % harvemmin. Suurin osa tiesi miten omassa organisaatiossa varataan tulkkaus, mutta 16,7 % eivät tienneet ja 11.1 % oli epävarmoja.
Koulutuspalautteissa 55,6 % koki että heidän ymmärryksensä tulkkiavusteisesta työstä lisääntyi paljon ja 16.7 % jonkin verran. Vastaajista 27,8 % koki, että heillä oli jo valmiiksi ymmärrystä tulkkiavusteiseen työskentelyyn liittyen. Lisää varmuutta tulkkiavusteiseen työhön koki saaneensa 77,2 % (50 % paljon, 22,2 & jonkin verran). Vastaajista 27,2 %:lla oli jo valmiiksi kokemusta ja varmuutta tulkkiavusteiseen työhön.
Traumatietoisen työotteen osaaminen:
Alkukyselyyn vastanneista 50 % tiesi mitä traumatietoinen työskentely perhetyössä tarkoittaa. 5,6 % ei tiennyt, 33,3 % oli kuullut asiasta, mutta ei tiennyt tarkemmin ja 11,1 % ei ollut varma.
Toisen koulutuspäivän jälkeen 82,4 % koki ymmärryksensä pakolaisperheiden mahdollisesta traumataustasta lisääntyneen joko paljon (47,1 %, tai jonkin verran 35,3 %). Kaikki vastaajat kokivat saaneensa lisää varmuutta traumatietoiseen työskentelyyn (paljon 52,9 %, jonkin verran 41,2 %, vähän 5,9%).
Työvälineiden hyödyntäminen omassa työssä:
Jokaisen koulutuspäivän päätteeksi kysyttiin mitä kyseisenä koulutuspäivänä esitellyistä työvälineistä koulutetut aikovat hyödyntää työssään.
Eniten työntekijät aikoivat hyödyntää tunne- ja turvataitomateriaaleja 94,1 %, vanhemmuuden osa-alueet keskustelua 93,3 %, korttityöskentelyä 86,7 %, sietoikkunaa 86,7 %, päiväohjelmaa 88,2 %, liikennevalokortteja 88,2 %, kirjettä perheelle 82,4 %, sukupuutyöskentelyä 73,3 %, elämänjana työskentelyä 73,3 %
Kaiken kaikkiaan työntekijät aikoivat ottaa laajasti käyttöön esitellyt työvälineet.
Palautteet koulutuksesta:
Jokaisen koulutuspäivän päätteeksi koulutettavia pyydettiin antamaan arvosana 1 tyydyttävä - 5 kiitettävä koulutuksesta. Koulutus sai kahdesta ensimmäisestä koulutuskerrasta 89,6 %:sta vastaajista joko 5 kiitettävä tai 4 hyvä. Viimeisenä koulutuspäivä arvosana annettiin koko koulutuksesta, 100 % vastaajista antoi koulutukselle arvosanan 5 kiitettävä. Kaikki suosittelisivat koulutusta myös kollegalleen.
Nostoja vapaista palautteista:
"Hyvä olisi kaikkien käydä tämä koulutus"
"Mielestäni kaikkien perhetyöntekijöiden olisi hyvä käydä koulutus joka antaa hyvin teoria tietoa."
"Erittäin hyvä kokonaisuus, jota voi hyödyntää myös kantasuomalaisten perheiden kanssa työskenneltäessä"
"Koulutus antaa paljon tietoa miten huomioida pakolaisten kanssa työskentelystä."
"Hyvä ja kattava koulutus."
"Kiitos, todella hyvästä koulutuksesta. Sisällöstä ja siitä kuinka se tuotiin meille."
