Perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisy, Kymenlaakson Hyvinvointialue (RRP, P4, I2)

Luotu 22.11.2023
Perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisy, Kymenlaakson Hyvinvointialue (RRP, P4, I2)
Perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisy, Kymenlaakson Hyvinvointialue (RRP, P4, I2)

Tiivistelmä

Perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisy koostuu koordinaatiomallista, konsultaatiomallista ja avainhenkilömallista. Tässä keskitytään perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyn koordinaatiomalliin.

Perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyn koordinaatiomalli kuvaa sitä, mihin koordinaatio sijoittuu organisaatiossa, miksi koordinaatiomallia alueella tarvitaan ja miten perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyä toteutetaan Kymenlaakson hyvinvointialueen rakenteissa ja alueella.

Kohderyhmä

Ammattilaiset
Koko väestö

Arviointi

Toimintamallia ei ole vielä arvioitu.

Toimintamallin kuvaus

Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa

Suomen kestävän kasvun ohjelman hankesuunnitelman hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palvelukonseptin keskeiseksi tavoitteeksi on kirjattu hyvinvointiin ja terveyteen liittyvien ongelmien ennaltaehkäisyn ja varhaisen tunnistamisen vahvistaminen. Keskeisenä toimenpiteenä on syrjäytymistä ehkäisevän työn tehostaminen, johon perhe- ja lähisuhdeväkivallan koordinaatiomalli tuo lisää välineitä.

Kehittämistoimenpiteet on valittu siten, että ne ovat linjassa muiden alueellisten kehittämishankkeiden, hyvinvointialuestrategian, Kymenlaakson alueellisen hyvinvointikertomuksen ja -suunnitelman 2020–2025 sekä muiden valtionavustushankkeiden kanssa. Alueellinen hyvinvointikertomus asettaa työn kattotason tavoitteet:

Kymenlaakson asukkailla on mahdollisuus:

  • elää päihteetöntä elämää ja saada tukea siihen
  • terveellisiin elintapoihin ja hyvään mielenterveyteen
  • elää turvallista arkea terveellisessä ympäristössä
  • merkitykselliseen elämään

Kymenlaakson hyvinvointialueella lähisuhdeväkivallan ehkäisyn koordinaatiota ei ole osoitettu kenenkään tehtävän kuvaan. Tarve lähisuhdeväkivaltatyön ehkäisyn koordinaatiolle on ilmeinen. Kymenlaaksossa on tarve luoda alueellinen malli perhe- ja lähisuhdeväkivallan ennaltaehkäisyn sekä tunnistamisen tehostamiseksi. Tavoitteena on rakentaa monialainen ja koordinoitu malli kyseisen asiakasryhmän tavoittamiseksi ja palvelemiseksi sekä ennaltaehkäisevien toimien tehostamiseksi. Malli on tarkoitus liittää osaksi hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palvelukonseptin sisältöä.

Perhe- ja lähisuhdeväkivalta aiheuttaa tutkimusten mukaan psyykkisiä, fyysisiä ja pitkäaikaisia seurauksia, jotka voivat altistaa erilaisille vakaville oireille ja sairauksille. Väkivallan pitkäaikaisseurauksia voivat aiheuttaa myös väkivallan vaikutuksesta omaksutut erilaiset käyttäytymisen riskitekijät, kuten alkoholin tai huumeiden väärinkäyttö. 

Lähisuhdeväkivallan vaikutuksia ovat:

Lapsuusajan haitalliset kokemukset

  • fyysinen, henkinen ja seksuaalinen väkivalta
  • altistuminen vanhempien väliselle väkivallalle
  • vanhempien päihdeongelmat
  • mielenterveysongelmat
  • eroriidat sekä vanhempien menettäminen

Fyysiset vammat

  • mustelmat
  • murtumat
  • naarmut ja hiertymät
  • aivovammat
  • palovammat ja silmävammat

Psyykkiset eli tunne-elämään ja käyttäytymiseen liittyvät ongelmat kuten 

  • masennus
  • ahdistuneisuus
  • syömis- ja unihäiriöt
  • yliaktiivisuus tai korostuneet häpeän tai syyllisyyden tunteet

Väkivallalle altistuneen ihmisen oireet saattavat vaikeuttaa väkivaltaisen tapahtuman käsittelyä. Siksi psyykkisten seurausten tunnistaminen on tärkeää. Näitä oireita ovat muun muassa

  • tapahtuneeseen nähden luonnoton tyyneys ja välinpitämättömyys
  • muistikatkokset
  • tapahtuneen kieltäminen
  • lamaannus ja alistuva käyttäytyminen tai toisaalta vihamielinen ja kiihtynyt käytös
  • tapahtuneesta kerrotun tarinan muuttuminen sitä mukaa kun asiat palaavat mieleen

Seksuaaliterveyteen liittyviä ongelmia ovat esimerkiksi

  • sukupuolitaudit
  • ei-toivottu raskaus sekä
  • erilaiset vaikutukset seksuaalielämään 

Pitkäaikaisia seurauksia voivat olla

  • toksinen stressi
  • posttraumaattinen stressihäiriö
  • pelkotilat
  • paniikkihäiriö
  • psykosomaattiset häiriöt
  • alkoholin tai huumeiden väärinkäyttö
  • itsetuhoinen tai väkivaltainen käyttäytyminen

Ennen Suomen kestävän kasvun ohjelmaa maakunnallinen väkivaltafoorumi toimi usean vuoden ajan ja kokosi palveluja, järjestöjä ja viranomaistahoja yhteen perhe- ja lähisuhdeväkivalta ilmiön äärelle. Työryhmä keräsi tietoa lähisuhdeväkivallan palveluista ja sen yleisyydestä Kymenlaaksossa. Koordinaatio sekä työryhmän toiminta perustui tarpeeseen ja motivaatioon saada, kerätä ja jakaa tietoa ja kokemuksia väkivaltaerityisistä palveluista.

Lähisuhdeväkivallan ehkäisytyöryhmä on koonnut vuodelta 2023 tilastoja alueen palveluista. Vastauksia asiakasmääristä saatiin Kymenlaakson hyvinvointialueen palveluilta (turvakoti, SERI-tukikeskus, sosiaali- ja kriisipäivystys, terapianavigaattorista, MARAK-työryhmät), Kaakkois-Suomen poliisilta, Rikosuhripäivystyksestä, Kymi-Saimaan sovittelutoimistosta ja Väkivaltatyön palvelukeskus Pysäkistä. Yhteensä erilaisia alueellisia väkivaltaerityisiä palveluja käytti viime vuonna 1335 ihmistä.

Kymenlaaksossa toimii kaksi MARAK-työryhmää jotka kokoontuvat Kotkassa ja Kouvolassa. Työryhmillä on yhteinen ohjausryhmä, joka ohjaa työryhmien toimintaa.

Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet

Kymenlaaksoon kuuluu 6 kuntaa; Hamina, Kotka, Kouvola, Miehikkälä, Pyhtää ja Virolahti. Vuoden 2020 loppuun mennessä Kymenlaaksossa oli 162 812 asukasta. Asutuksesta 50 % keskittyy Kouvolaan ja 50 % Kotka-Haminan seudulle. Alueen haasteita ovat:

  • väestön ikääntyminen ja väheneminen (ennusteen mukaan 2030 -9 % ja 2040 -15%)
  • harva asutus
  • kahden keskuskaupungin malli  (Kotka ja Kouvola)
  • sosioekonomiset haasteet; työttömyys ja pienituloisuus

Kymenlaakson hyvinvointialueen vastuulla ovat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut, pelastustoimen palvelut sekä opiskeluhuollon kuraattori- ja psykologipalvelut. Kymenlaakson hyvinvointialueen palvelustrategia huomioi
alueen sosiaali- ja terveyspalveluihin liittyvät erityispiirteet; väestön ikääntyminen ja sosioekonomiset haasteet kuormittavat Kymenlaakson sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmää. Sairastavuus on maan keskiarvoa suurempaa, erityisesti mielenterveysongelmat, tuki- ja liikuntaelinsairaudet sekä syöpäsairaudet ovat Kymenlaaksossa yleisiä. Palvelutarve etenkin raskaissa palveluissa on suuri. Koronaviruspandemia on kasvattanut hoito- ja palveluvelkaa, eli hoidon ja palvelun vajetta, mikä luo painetta palvelujärjestelmälle. Kymenlaakson hyvinvointialue on haasteellisessa tilanteessa ja kovien säästöpaineiden alla.

Valtakunnallisen "Lähisuhdeväkivalta lisää palvelujen käyttöä ja kustannuksia" (2022) tutkimuksen mukaan 16-74-vuotiaista suomalaisista 75 % on kokenut henkistä, fyysistä tai seksuaalista lähisuhdeväkivaltaa ainakin kerran elämässään. Parisuhdeväkivaltaa oli kokenut 44 % ja lapsuusajan lähisuhdeväkivaltaa 65 %. Kuluneen vuoden aikana parisuhdeväkivaltaa oli kokenut 4 %. Lähisuhdeväkivalta on yleistä myös Kymenlaaksossa. Kymenlaaksossa laskennallinen parisuhdeväkivaltaa kokeneiden määrä (4 %) olisi 5 662 ihmistä vuodessa ja laskennallinen lisäkustannus terveydenhuollolle 5,8 miljoonaa euroa vuodessa. Erilaisia alueellisia väkivaltaerityisiä palveluja käytti viime vuonna 1335 ihmistä.

Väkivallaton lapsuus toimenpidesuunnitelman (2020-2025) mukaan väkivallan ehkäisy edellyttää toimia niin yksilö-, yhteisö- kuin yhteiskunnan tasolla. Ehkäisykeinot voidaan jakaa ensisijaiseen (primaari), toissijaiseen (sekundaari) ja tertiääritason ehkäisyyn. Primaaritason ehkäisevä työ tarkoittaa väkivallalta suojaavien tekijöiden vahvistamista ja mahdollisten riskitekijöiden tai väkivallasta johtuvien oireiden tunnistamista varhain eri toimintaympäristöissä. Sekundaaritason väkivallan ehkäisy tarkoittaa väkivallasta aiheutuneiden haittojen minimointia ja sen uhreiksi joutuneiden tukemista monialaisen yhteistyön keinoin. Tertiääritason väkivallan ehkäisy tarkoittaa uhrille järjestettävää hoitoa ja uhriksi uudelleen joutumisen tai väkivallan tekijäksi päätymisen ehkäisyä. Pääpaino tulisi olla primaari- ja sekundaaritason väkivallan ehkäisyssä.

Lainsäädäntö on tällä hetkellä epäselvä väkivallan vastaisen työn velvoittavuuden sekä hyvinvointialueiden ja kuntien vastuiden ja tehtävienjaon osalta. On mahdollista että lähitulevaisuudessa lainsäädännöllä velvoitetaan hyvinvointialueita asettamaan lisäresursseja väkivallan vastaiseen työhön, sekä määritellään kuntien ja hyvinvointialueiden tehtävät väkivallan ehkäisytyössä. Lainsäädäntö myös selkiyttäisi hyvinvointialueiden ja kuntien tehtäviä ja niiden jakoa. Tällä hetkellä väkivallan vastaisen työn koordinaattoria ei Kymenlaakson hyvinvointialueella ole.

Perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kokonaisuus koostuu kahdesta kokonaisuudesta:

  1. Perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyn koordinaatiomalli
  2. Alueellinen perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja tunnistamisen malli

Perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyn koordinaatiomallia (1) toteutetaan Lähisuhdeväkivallan ehkäisytyöryhmän avulla. Alueellisen perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja tunnistamisen mallista (2) on omat kehittämiskokonaisuutensa

  • Väkivaltatyön avainhenkilömalli, Kymenlaakson hyvinvointialue
  • Konsultaatiomalli ammattilaisille lähisuhdevaltaan liittyvissä asioissa, Kymenlaakson hyvinvointialue 

Kymenlaakson hyvinvointialueella ja kunnissa tarvitaan ajantasaista tietoa strategisen päätöksenteon tueksi, organisaatioiden joka tasoille, perhe- ja lähisuhdeväkivallasta ilmiönä, sen yleisyydestä, asiakasmääristä ja perhe- ja lähisuhdeväkivallasta aiheutuvista kustannuksista. Lisäksi tarvitaan tietoa väkivaltaisen käyttäytymisen riskitekijöistä ja suojaavista tekijöistä väkivaltaista käyttäytymistä ehkäisevien toimenpiteiden suuntaamiseksi.

Perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyn suoria kehittämisen tavoitteita ovat 

  • kuvata koordinaattorin tehtävän sisältö
  • kehittää koordinaatiomalli perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisytyöhön
  • vahvistaa sote-ammattilaisten osaamista, jotta kymenlaaksolaiset saavat apua väkivallan aiheuttamaan kriisiin
  • auttaa alueen asukkaita tunnistamaan lähisuhdeväkivalta ilmiön sekä sen vaikutuksia hyvinvointiin
  • tiedottaa monikanavaisesti Kymenlaaksossa toimivista väkivaltatyön palveluista
  • lisätä kymenlaaksolaisten tietämystä väkivallasta ja sen ilmiöistä

Perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyn välillisiä tavoitteita ovat

  • pyrkiä vähentämään väkivallasta aiheutuvaa inhimillistä kärsimystä
  • pyrkiä suojelemaan väkivallan uhreja/kokijoita ja väkivallalle altistuneita
  • pyrkiä ehkäisemään väkivaltaista käyttäytymistä

Asiakastyötä tekevä ammattilainen tarvitsee tietoa ja osaamista 

  • perhe- ja lähisuhdeväkivallasta ilmiönä
  • suojaavista ja riskitekijöistä
  • väkivallan muodoista, yleisyydestä ja väkivallan tunnistamisesta
  • perhe- ja lähisuhdeväkivallan puheeksi ottamisesta ja tarvittavista menetelmistä
  • monialaisesta yhteistyöstä ja väkivaltaerityisistä palveluista hyvinvointialueella sekä sidosryhmissä
  • lähisuhdeväkivaltaan liittyvästä lainsäädännöstä ja viranomaisen velvollisuuksista

Asiakas/potentiaalinen asiakas ja kuntalainen tarvitsevat tietoa monikanavaisesti

  • lähisuhdeväkivallasta ilmiönä
  • suojaavista ja riskitekijöistä
  • väkivallan muodoista, yleisyydestä ja väkivallan tunnistamisesta
  • väkivaltaerityisistä palveluista ja niihin hakautumisesta
  • ohjeita, kuinka asiakas/potentiaalinen asiakas ja kuntalainen voi itse toimia tai auttaa läheistään avun piiriin

Perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyn koordinaatiomallin kohderyhmä

  • Kymenlaakson hyvinvointialueen päätöksentekijät, päälliköt, johtajat ja esihenkilöt
  • Virkamiehet ja viranomaiset
  • Sidosryhmien edustajat

Alueellinen perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja tunnistamisen mallin kohderyhmät Kymenlaakson hyvinvointialueella ja sidosryhmissä; lähetetty kysely palveluihin, käyty keskusteluja lähisuhdeväkivallan ehkäisytyöryhmän jäsenten kanssa sekä Väkivaltatyön avainhenkilökoulutukseen osallistuneiden kanssa

  • Esihenkilöt
  • Asiakastyötä tekevät ammattilaiset

Yhteinen suora ja välillinen asiakasryhmä; tehty prototyyppikysely alueen väkivaltaerityisten palvelujen tunnettuudesta, lähisuhdeväkivalta ilmiöstä ja puheeksi ottamisen yleisyydestä

  • Alueen asukkaat
  • Palveluita käyttävät asiakkaat

 

Väkivallan vastainen työ, Kymenlaakson hyvinvointialueen verkkosivu
Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn toimintasuunnitelma 2024-2025
Apua väkivaltaan, Kymenlaakson hyvinvointialueen verkkosivu
Lähisuhdeväkivaltatyön mallin kuvaus Kymenlaaksossa
Lähisuhdeväkivaltatyön ehkäisyn malli Kymenlaaksossa
Löydä apua -palvelu - Asiakas- ja palveluohjausta ajasta riippumatta
Toimintamallille asetetut tavoitteet

Perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyn koordinaatiomalli

Muutokset

  • Perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyn koordinaatiorakenne on rakentunut ja toiminnassa
  • Väkivallan vastaisen työn koordinaattorin tehtävän sisältö on kuvattu
  • Perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyn suunnitelma on tehty

Tulokset

  • Kymenlaakson hyvinvointialue sidosryhmineen saa riittävästi ajantasaista ja oikeaa tietoa perhe- ja lähisuhdeväkivallan yleisyydestä
  • Perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyyn tähtäävät strategiset valinnat kohdennetaan paremmin
  • Alueen asukkaat saavat tietoa ja apua perhe- ja lähisuhdeväkivallan aiheuttamaan kriisiin

Alueellinen perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja tunnistamisen malli

Muutokset

  • Väkivaltatyön tunnistamisen ja puheeksi ottamisen malli on toiminnassa
  • Avainhenkilömalli on pilotoitu ja toiminnassa
  • Puheeksi ottamisen malli on tehty, pilotoitu ja jalkautettu palveluihin

Tulokset

  • Ammattilaisten osaaminen perhe- ja lähisuhdeväkivallan puheeksi ottamisessa on vahvistunut
  • Ammattilaiset saavat tukea oman palvelun/asiakasryhmän väkivaltatyöhön koulutetulta avainhenkilöltä
  • Perhe- ja lähisuhdeväkivallan eri osapuolet saavat apua monialaisesti
  • Perhe- ja lähisuhdeväkivalta tunnistetaan varhain
  • Pitkät ja raskaat palveluketjut saadaan katkaistua tai ne pystytään ennaltaehkäisemään
Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin

Alle on listattu Perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyn koordinaatiomallin sekä Alueellinen perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja tunnistamisen mallin kehittämisessä ja tulosten arvioinnissa käytetyt mittarit. Liikennevalo mittari on prosessimittari, jolla havainnollistetaan vaihetta (vihreä=valmis, keltainen=kesken, punainen=aloittamatta).

Perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyn koordinaatiomalli

Muutokset

  • Perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyn koordinaatiorakenne on rakentunut ja toiminnassa (vihreä)
  • Väkivallan vastaisen työn koordinaattorin tehtävän sisältö on kuvattu (vihreä)
  • Perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyn suunnitelma on tehty (vihreä)

Tulokset

  • Kymenlaakson hyvinvointialue sidosryhmineen saa riittävästi ajantasaista ja oikeaa tietoa perhe- ja lähisuhdeväkivallan yleisyydestä (vuosittainen raportointi alueellisen hyte-raportoinnin yhteydessä/vihreä)
    • Väkivallan vastainen tapahtuma 14.11.2025: Turvan rajamailla - näkökulmia perheväkivaltaan ja tunteiden voimaan
  • Strategiset valinnat kohdennetaan perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyyn (lähisuhdeväkivallan ehkäisytyöryhmä arvioi/vihreä)
  • Alueen asukkaat saavat tietoa ja apua perhe- ja lähisuhdeväkivallan aiheuttamaan kriisiin (vihreä)
    • Kymenlaakson hyvinvointialueen verkkosivut; Apua väkivaltaan, Väkivallan vastainen työ, Löydä apua -palvelun väkivalta-aiheiset ohjauspolut, Hyvinvointia-palvelun Arjen turvallisuus, MARAK – moniammatillinen riskinarviointikokous
    • Esitteet ja sairaaloiden ja terveysasemien Akseli-infonäytöt

Alueellinen perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja tunnistamisen malli

Muutokset

  • Väkivaltatyön tunnistamisen ja puheeksi ottamisen malli on toiminnassa (vihreä, toteutetaan avainhenkilömallin avulla)
  • Avainhenkilömalli on pilotoitu ja toiminnassa (vihreä)
  • Puheeksi ottamisen malli on tehty, pilotoitu ja jalkautettu palveluihin (keltainen)

Tulokset

  • Ammattilaisten osaaminen perhe- ja lähisuhdeväkivallan puheeksi ottamisessa on vahvistunut (koulutusten ja koulutuksiin osallistuneiden määrä, koulutettujen palaute)
  • Pitkät ja raskaat palveluketjut saadaan katkaistua tai ne pystytään ennaltaehkäisemään (lähisuhdeväkivallan ehkäisytyöryhmä arvioi)
Toimintamallin keskeiset edellytykset

Kymenlaakson ensimmäinen alueellinen hyvinvointikertomus on laadittu vuosille 2020–2025. Hyvinvointikertomus on alueellisen hyte-työn johtamisen strateginen asiakirja ja työkalu, joka nostaa esille näkökulmia, joita hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä on otettava jatkossa alueellisesti huomioon. Kymenlaakson alueelliset hyten painopisteet ovat:

Kymenlaakson asukkailla on mahdollisuus

  1. elää päihteetöntä elämää ja saada tukea siihen
  2. terveellisiin elintapoihin ja hyvään mielenterveyteen
  3. elää turvallista arkea terveellisessä ympäristössä
  4. merkitykselliseen elämään

Painopisteen 3 alle on kirjattu lähisuhdeväkivallan ehkäisy. Tämä strateginen painopiste on selkänoja perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyn koordinaatiomallille. Koordinaatiomallin toteuttaminen vaatii vakituista väkivallan vastaisen työn koordinaattorin työntekijäresurssia. Olisi perusteltua että väkivallan vastaisesta työstä vastaava koordinaattori olisi osa Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kokonaisuutta.

Koordinaatiomallia on toteutettu vuoden 2024 alusta alkaen osana projektikoordinaattorin tehtävää. Perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ytimessä on monialainen ja poikkihallinnollinen Lähisuhdeväkivallan ehkäisytyöryhmä, minkä kotipesä on Kymenlaakson hyvinvointialueen strategia- ja integraatiopalveluissa (kuva 1).  Lähisuhdeväkivallan ehkäisytyöryhmän jäsenet on lueteltu kuvassa 2.

Lähisuhdeväkivallan ehkäisytyöryhmän tehtäviä ovat:

  • Lähisuhdeväkivallan vastaisten toimenpiteiden suunnittelu: Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn toimintasuunnitelma 2024-2025
  • Suunnitelman ja toimenpiteiden seuranta ja jatkokehittäminen
  • Toimenpiteiden raportointi osana Hyte-raportointia

Lähisuhdeväkivallan ehkäisytyöryhmä kokoontuu suunnitelmallisesti etäyhteyksin 5-6 kertaa vuodessa. Koordinaattori vastaa puheenjohtajana työryhmän tehtävistä. 

Vuoden 2025 suunnitelma on:

  • Q1 lähisuhdeväkivallan tilannekuva
  • Q2 toimintasuunnitelman toimenpiteiden seuranta
  • Q3 Uuden strategiakauden mukaiset toimenpiteet uudelle Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn toimintasuunnitelmakaudelle
  • Q4 raportointi vuodesta 2025 osana Hyte-raportointia
Lähisuhdeväkivallan ehkäisytyöryhmän jäsenet Kymenlaaksossa
Lähisuhdeväkivallan ehkäisytyöryhmän jäsenet Kymenlaaksossa.
Perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyn koordinaatiomalli organisaatiossa
Koordinaatiomallin kuvaus Kymenlaakson hyvinvointialueen organisaatiossa.
Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn toimintasuunnitelma 2024-2025

Toimintamallin ydinsisältö

Perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisy koostuu koordinaatiomallista, konsultaatiomallista ja avainhenkilömallista. Tässä keskitytään perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyn koordinaatiomalliin.

Perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyn koordinaatiomalli kuvaa sitä, mihin koordinaatio sijoittuu organisaatiossa, miksi koordinaatiomallia alueella tarvitaan ja miten perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyä toteutetaan Kymenlaakson hyvinvointialueen rakenteissa ja alueella.

Toimintamallin aikaansaama muutos

Perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyn koordinaatiomalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisytyöryhmään kuuluu 19 jäsentä ja 9 varajäsentä. Ehkäisytyöryhmän jäsenet ovat hyvinvointialueen esihenkilöitä sekä ylempää johtoa, poliisi, rikosseuraamuslaitoksen esihenkilö, rikosuhripäivystyksen toiminnanohjaaja, väkivaltatyön avopalvelun väkivaltatyön asiantuntija, pelastuslaitoksen palotarkastaja, Kymi-Saimaan sovittelutoimiston sovitteluohjaaja, Kotkan, Haminan ja Kouvolan ehkäisevän työn koordinaattorit, perhekeskuskoordinaattori ja Monikulttuurikeskus Saagan toiminnanjohtaja. Työryhmän toimintaa koordinoi hankeaikana projektikoordinaattori. Ryhmä kokoontui hankeaikana 5-6 kertaa vuodessa Teamsissa.

  • Kymenlaakson hyvinvointialue sidosryhmineen saa riittävästi ajantasaista ja oikeaa tietoa perhe- ja lähisuhdeväkivallan yleisyydestä
    • Vuosittaisen raportoinnin yhteydessä annettiin raportti toimenpiteistä, joita vuoden aikana on tehty lähisuhdeväkivallan ennaltaehkäisemiseksi lähisuhdeväkivallan ehkäisyn toimintasuunnitelman 2024-2025 pohjalta, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen päällikölle
    • Työryhmän jäsenet välittävät tietoa omiin organisaatioihinsa
  • Perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyyn tähtäävät strategiset valinnat kohdennetaan paremmin
    • Hankeaikana lähisuhdeväkivallan ehkäisyn toimintasuunnitelman 2024-2025 toimenpiteet olivat linjassa alueellisen hyvinvointisuunnitelman ja lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman tavoitteiden kanssa
    • Uusi strategiakausi alkaa 2026 ja uusi strategia painopisteineen on valmistelussa. Viestitty lähisuhdeväkivallan ehkäisyn toimenpiteiden tarpeellisuudesta ja tunnistettu tarve lähisuhdeväkivallan ehkäisyn koordinaatiolle myös tulevaisuudessa.
  • Alueen asukkaat saavat tietoa ja apua perhe- ja lähisuhdeväkivallan aiheuttamaan kriisiin
    • Kymenlaakson hyvinvointialueen verkkosivuille luotiin muiden organisaatioiden hyödynnettäväksi ja kansalaisten tietoisuuden lisäämiseksi monipuolisia sisältöjä
      • Apua väkivaltaan, Väkivallan vastainen työ, Löydä apua -palvelun väkivalta-aiheiset ohjauspolut (verkkosivun oikeassa alakulmassa oleva chatbotti-palvelu), Hyvinvointia-palvelun Arjen turvallisuus, MARAK – moniammatillinen riskinarviointikokous
      • Lisäksi painettuja esitteitä jaettiin laajasti eri toimijoille ja viestitty sairaaloiden ja terveysasemien Akseli-infonäytöillä hyvinvointialueen väkivaltatyön palveluista

Työryhmän aloitteesta järjestimme väkivallan vastaiset messut yhdessä Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun ja Kotkan Zonta-naiset yhdistyksen kanssa. Tilaisuudessa oli 204 osallistujaa ja 13 näytteilleasettajaa. Kyselylomakkeella kerätyn palautteen mukaan (vastaajia 34, järjestys eniten huomiota saaneiden 5:n teeman perusteella) 

  1. Asiantuntijuus ja puhujien laatu sai paljon kiitosta - puhujat koettiin asiantunteviksi; psykoterapeutti sai erityiskiitosta
  2. Monipuolinen sisältö - aihetta käsiteltiin useista näkökulmista
  3. Kokemusasiantuntijuus - koettiin vaikuttavaksi ja tärkeäksi osaksi kokonaisuutta
  4. Verkostoituminen ja näytteilleasettajat - verkostoituminen onnistui, toimijat esillä
  5. Hyöty omaan työhön - koulutus tarjosi uusia ajatuksia ja sovellettavaa työssä jaksamiseen ja asiakaskohtaamisiin

Marraskuussa 2025 tehtyyn kaikille työryhmän jäsenille sekä varajäsenille jaettuun kyselyyn vastasi 17 työryhmän jäsentä. Vastaajista 9 oli hyvinvointialueelta, 4 järjestöistä, 2 kunnista, 1 poliisista ja 1 muusta organisaatiosta. Palautteen mukaan:

  • 76 % piti työryhmää erittäin tai melko tarpeellisena (mediaani 4)
  • 77 % piti työryhmä jatkoa erittäin tai melko tarpeellisena (mediaani 5)

Tärkeimpinä tehtävinä tulevaisuudessa pidettiin

  • Lähisuhdeväkivallan ehkäisemiseen tähtäävien toimenpiteiden asettaminen hyvinvointisuunnitelman mukaisesti (82 %)
  • Lähisuhdeväkivallan kaikkien osapuolten palvelujen tunnistaminen ja palvelupolkujen työstäminen (82 %)
  • Lähisuhdeväkivallan ehkäisemiseen tähtäävien toimenpiteiden seuranta (65 %)

59 % vastaajista oli sitä mieltä että tavoitteiden saavuttaminen ei ole mahdollista ilman lähisuhdeväkivaltaan tarkoitettua erillistä työryhmää. 29 % vastaajista oli sitä mieltä että ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön työryhmä voisi käsitellä myös lähisuhdeväkivaltateemoja. Yhteisessä keskustelussa työryhmien yhdistämiselle ei nähty mahdollisuuksia. "Mielenterveys- ja päihdeasiat vievät koko ajan yhteisissä tapaamisissa, eikä aika meinaa aina riittää edes niihin."Tulokset

Alueellinen perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja tunnistamisen malli eli Väkivaltatyön avainhenkilömalli

Malli perustuu asiakas- ja potilastyötä tekevien ammattilaisten osaamisen vahvistamiseen ottaa puheeksi ja tunnistaa lähisuhdeväkivaltaa osana omaa työtään. Mallin mukaisesti koulutetut ammattilaiset toimivan oman työyhteisönsä lähisuhdeväkivaltatyön osaajina. Hankeaikana koulutettiin 75 terveyden- ja sosiaalihuollon ammattilaista väkivaltatyön avainhenkilöiksi. Voit lukea lisää mallista Väkivaltatyön avainhenkilömalli, Kymenlaakson hyvinvointialue (RRP, P4, I2).

Tulokset

  • Ammattilaisten osaaminen perhe- ja lähisuhdeväkivallan puheeksi ottamisessa on vahvistunut
    • Koulutukseen osallistuneet suorittivat ennakkotehtävänä THL:n Puutu väkivaltaan verkkokurssin. Jokaisen koulutuspäivän jälkeen osallistujat arvioivat omia valmiuksiaan neljän toivotun tavoitteen osalta asteikolla 1-5 (1=ei valmiuksia, 5=kaikki tarvittavat valmiudet). Tuloksena:
      • Valmiudet ottaa lähisuhdeväkivalta puheeksi omassa työssä, ensimmäinen arviointi 3,6 - viimeinen arviointi 4,6
      • Tunnistaa väkivallan muotoja, 3,7-4,5
      • Tunnistaa lähisuhdeväkivallan vaikutuksia, 3,5-4,4
      • Auttaa asiakasta/potilasta kun lähisuhdeväkivalta on tullut ilmi, 3,2-4,5
  • Ammattilaiset saavat tukea oman palvelun/asiakasryhmän väkivaltatyöhön koulutetulta avainhenkilöltä
    • Avainhenkilöt toimivat omissa työyhteisissään konsultaatioroolissa, työparina niissä asiakas- ja potilastilanteissa, joissa tarvitaan lähisuhdeväkivaltatyön osaamista sekä järjestävät lähisuhdeväkivaltateemaan liittyviä info- ja koulutustilaisuuksia
  • Perhe- ja lähisuhdeväkivallan eri osapuolet saavat apua monialaisesti, väkivalta tunnistetaan varhain ja pitkät ja raskaat palveluketjut saadaan katkaistua tai ne pystytään ennaltaehkäisemään
    • Syyskuussa toimitetun sosiaalisen raportoinnin mukaan "Viime aikoina on tehty terveydenhuollon palveluissa erinomaista työtä lähisuhdeväkivaltaa kokevien henkilöiden auttamiseksi. Lähisuhdeväkivaltaa on kartoitettu, tunnistettu, osattu tukea väkivallasta irtaantumisessa sekä ohjata turvaan. Marak-menettelyä on osattu hyödyntää terveydenhuollossa ja Marak-työryhmien terveydenhuollon edustajat ovat edistäneet omassa palvelussaan potilaiden mahdollisuutta väkivallasta irtaantumiseen joustavasti ja tilanteen tarkoituksenmukaisuus huomioiden." Yhteenvetona: "Väkivaltatyön avoinhenkilökoulutus on tuonut yksiköihin osaamista ja auttanut asiakkaiden palveluohjauksessa. Tieto ja aiheen tuttuus lisääntynyt. Myös puheeksiotto helpompaa. Koulutusta kaivataan edelleen."

 

 

Tapahtumailmoitus_Turvan rajamailla_A3.pdf (549.57 KB)
Avainhenkilökoulutusten osallistujien itsearviointi 2024-2025.pdf (103.98 KB)

Käyttöönotossa ja levittämisessä huomioitavaa

Toimintamallin ylläpitäminen vaatii 100 % koordinaattorin resurssia ja työn jatkuvuuden turvaamista. Toimintamalli on sovellettavissa hyvinvointialueiden käyttöön. Koordinaatiomallin ylläpitäminen ja kehittäminen vaatii koordinaattorilta asiantuntemusta lähisuhdeväkivalta ilmiöstä ja osaamista monialaisen työryhmän koordinaatiosta. Koordinaattorin tehtävässä etuina ovat lisäksi kirjaamisen käytäntöjen tuntemus sosiaali- ja terveydenhuollosta sekä osaaminen käyttää kansallisia ja kansainvälisiä lähisuhdeväkivaltaan liittyviä monipuolisia aineistoja tietojohtamisen tukena.

Taustatiedot

Maantieteellinen alue
Kymenlaakson hyvinvointialue
Kehittäjäorganisaatiot
Kymenlaakson hyvinvointialue
Toimintaympäristö
Kymenlaakson hyvinvointialueella yhdessä poliisin, rikosuhripäivystyksen, kuntien ja järjestöjen kanssa.
Rahoittaja
Muu EU-rahoitus
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)