Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa
Palliatiivisen hoidon ja saattohoidon laatu ja toimintamallit vaihtelivat eri alueilla. Keski-Suomessa ei ollut kansallisen laatusuosituksen mukaista palliatiivista keskusta toteuttamassa erityistason palliatiivista hoitoa ja saattohoitoa.
Kehittämistyö liittyy Keski-Suomen hyvinvointialueen seuraaviin strategisiin menestystekijöihin:
- Ihmislähtöiset ja kustannusvaikuttavat palvelut sekä saumaton palvelujen yhteensovittaminen
- Toiminnan tavoitteellinen kehittäminen ja uudistaminen
Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet
Palliatiivista hoitoa ja saattohoitoa on viime vuosina kehitetty valtakunnallisesti ja sen toteuttamisesta on olemassa kansallinen laatusuositus.
- Palliatiivisessa hoidossa ja saattohoidossa olevia siirretään ajoittain tarpeettomasti yksiköstä toiseen, mikä aiheuttaa potilaalle kärsimystä, lisää ammattilaisten työmäärää eri yksiköissä sekä aiheuttaa kustannuksia
- Hoidon laatu vaihtelee
- Kotisairaalan palvelut olivat tarjolla vain Jyväskylässä asuville
- Ammattilaisten osaaminen vaihtelee (erityisesti perustason ja A-tason yksiköissä)
Kehittämistyössä on hyödynnetty
- asiakaskokemuksia
- läheisiltä saatua palautetta
- kokemusasiantuntijan kokemuksia ja palautetta (palveluketjukuvauksen läpikäyminen).
Toimintamallille asetetut tavoitteet
Palliatiivisen hoidon ja saattohoidon palvelut selkiintyvät ja niiden laatu paranee. Keski-Suomessa on tarjolla erityistason palliatiivisen hoidon ja saattohoidon palveluita tuottava palliatiivinen keskus.
Toimintamallin keskeiset edellytykset
Palliatiivisen hoidon ja saattohoidon palveluketjun kattava kehittäminen ja koordinaatio vaativat henkilöresurssia. Keski-Suomessa projektipäällikkö käytti osan työajastaan (8/20-4/23) kehittämistyön kokonaiskoordinaatioon. Lisäksi Rakenneuudistus-hankkeen (8/20-12/21) Kotisairaalaverkosto Keski-Suomeen -hankkeen ja TulKoti-hankkeen projektityöntekijät käyttivät osan työajasta palliatiivisen hoidon ja saattohoidon kehittämiseen kokonaisuuksissa, jotka liittyivät heidän hankkeidensa toimenpiteisiin.
- Tilanneanalyysi (nykytilan kartoitus, tutustuminen eri alueiden tilanteisiin, saatavilla olevat tilastotiedot, aikaisemmin tehtyyn/meneillään olevaan kehittämistyöhön tutustuminen)
- Asiakkuuspolkujen määrittäminen (segmentointi)
- Muu jaottelu, esim. vasta sairastuneet, tyypin 2 diabeetikot (eri hoitomuodot ja tilanteet), tyypin 1 diabeetikot
- Tavoitteiden ja kehittämistoimenpiteiden määrittely
- Mitkä ovat päätavoitteet ja mitä toimenpiteitä tehdään niihin pääsemiseksi?
- Mittareiden ja tietolähteiden määrittely
- Luotettavaa mittaritietoa oli vain vähän saatavilla, edellyttää kirjaamis- ja tilastointikäytäntöjen yhtenäistämistä
- Kehittämistyön aikana seurattiin palliatiivisen hoidon diagnoosien (z51.5) kirjaamista yksiköissä, joista tieto saatavilla
- Käynnistettiin yhteistyö RAI-mittarista saatavan tiedon hyödyntämiseksi
- Mallintaminen
- Keski-Suomessa kuvattu palliatiivisen hoidon ja saattohoidon palveluketju
- Tehty prosessikuvauksia tarvittaessa erilaisiin kehittämistyön kokonaisuuksiin (esim. kotisairaalan prosessit)
- Toimeenpano
- Kokonaiskoordinaation siirtäminen kehittämistyön jatkumiseksi hyvinvointialueen rakenteisiin (Keski-Suomessa palliatiivinen keskus)
- Tehty Keski-Suomen hyvinvointialueen palliatiivisen hoidon ja saattohoidon ohjelma 2023-2025 -ohjelmaluonnos (tavoitteena viedä päätöksentekoon syksyllä 2023)
