Korona-aika on tuonut uusia toimintatapoja ja etämenetelmiä kehittämistyöhön. Toimintamallissa kuvataan THL:n TUULI-hankkeen pakolaisille tarkoitetun psykoedukaatiomateriaalin osallistavaa yhteiskehittämisprosessia, joka toteutuu pääosin etämenetelmin vuosina 2020-21.
* Toimintamallin julkaisemiseksi riittää minimissään perustietolomakkeen tähdellä merkittyjen kohtien täyttäminen. Suosittelemme kuitenkin, että kuvaatte toimintamallin laajemmin hyödyntäen kehittämisen polun eri vaiheita.
** Kaikkien tähdellä merkittyjen kenttien sisällöt tulevat näkyviin toimintamallin kuvauksessa. Täytettyänne vähintään nämä kentät voitte merkitä toimintamallin valmiiksi Kuvaa ja jaa -lomakkeen lopussa olevalla toiminnolla.
Kehittäkää tarvelähtöisesti huomioimalla eri toimijoiden näkökulmat ja tarpeet. Ottakaa kehitettävän asian kannalta merkitykselliset toimijat ja kumppanit mukaan heti kehittämisprosessin alusta alkaen. Ohjatkaa ja fasilitoikaa muutosta.
Pakolaisten mielenterveystoimien valtakunnallisessa kehittämishankkeessa (PALOMA, 2016–2018) tunnistettiin laajassa, monniammatillisessa asiantuntijajoukossa useita Suomessa yleisiä pakolaisten mielenterveyden edistämiseen liittyviä ongelmakohtia. Näitä ovat esimerkiksi se, että pakolaistaustaisten parissa mielenterveysongelmiin ja palveluihin voi liittyä voimakasta stigmaa, joka voi pahimmillaan estää aiheen puheeksiottoa ja oikeisiin palveluihin hakeutumista. Pakolaistaustaisen väestön parissa on myös puutteita tiedosta mielenterveydestä ja siihen vaikuttavista tekijöistä.
Eräs tunnistettu tarve on laadukkaan ja käyttäjilleen ymmärrettävän, helposti lähestyttävän ja kulttuurisesti uskottavan psykoedukaatiomateriaalin tuottaminen. Tähän tarpeeseen pyrkii vastaamaan THL:ssä alkanut TUULI-hanke, jossa tullaan tuottamaan korkeatasoista, pääasiassa videopohjaista psykoedukatiivista materiaalia maahan tuleville pakolaisille eri mielenterveyteen liittyvistä teemoista. Loppukäyttäjälleen uskottavan ja toimivan materiaalin tuottamiseksi on hankkeessa hyödynnetty palvelumuotoilua ja yhteiskehittämistä. Maahan saapumisen vaihe on keskeinen kohta vaikuttaa maahan saapuvan henkilön käsityksiin mielenterveydestä ja siihen vaikuttavista tekijöistä.
TUULI-hanketta rahoittaa Turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahasto (AMIF -rahasto, EU).
Antti Klemettilä toimii hankkeen projektipäällikkönä, ja Awa Ahmed Haji Omar projektikoordinaattorina THL:ssä. Anu Castaneda toimii hankkeessa tutkimuspäälikkönä.
Hankkeen lähtökohtana on, että psykoedukatiiviset materiaalit tuotetaan yhteiskehittämisprosessina hankekumppaneiden ja kohderyhmän kanssa. Materiaaleissa huomioidaan kulttuurisensitiivisyys siten, että ne ovat puhuttelevia loppukäyttäjiensä näkökulmasta. Hankekumppaneiden avulla toteutetaan materiaalin pilotointia ja levitystä.
Hankekumppanit:
Tämän lisäksi hankkeen yhteiskehittämiseen on löydetty sopivia osallistujia (sekä ammattilaiset että pakolaistaustaiset) verkostojen ja järjestöjen kautta sekä lumipallomenetelmällä.
Videopohjaisen, käyttäjilleen hyväksyttävän (kulttuurisensittivisen), mielenterveyttä tukevan psykoedukaatiomateriaalin kehittäminen yhteiskehittämisenmenetelmillä. Materiaalit tulisivat laajasti käyttöön kotoutumistyön kentälle, oppilaitoksiin ja mielenterveystyöhön.
Kohderyhmänä ovat pakolaiset tai vastaavista lähtökohdista tulevat Suomessa asuvat ulkomaalaistaustaiset. Pakolaisten ja siihen rinnasteisessa asemassa olevien henkilöiden mielenterveyden tilaan vaikuttavia tekijöitä ovat esimerkiksi lähtömaan mahdolliset traumakokemukset, matkalla tapahtuneet vastoinkäymiset ja maahantulon jälkeiset (post-migraatio) kokemukset. Tämän vuoksi tarve laadukkaalle, käyttäjälle ymmärrettävälle ja kulttuurisensitiiviselle psykoedukaatiolle kyseisessä väestön osassa korostuu.
Asiakasymmärrystä on kerrytetty vertais- ja kokemusasiantuntijoiden fokusryhmissä, joissa on tarvittaessa hyödynnetty tulkkia. Tämän lisäksi on haastateltu ns. kaksoisroolissa toimivia henkilöitä (eli pidempään Suomessa asuneita maahanmuuttajataustaisia henkilöitä, jotka toimivat sosiaali- ja terveysalalla ammattilaisroolissa). Kaksoisroolissa olevia toimijoita on osallistettu sekä yksilöhaastatteluissa että työpajoissa, joissa on valittu materiaalien teemat ja kehitetty niiden sisältöjä.
Lisäksi TUULI-hankkeen yhteiskehittämisprosessiin kutsuttiin mukaan kentällä työskenteleviä asiantuntijoiden (esim. järjestötoimijat ja mielenterveystyön ammattilaiset) ammatillisen näkökulman mukaan saamiseksi.
Koronatilanteen takia yhteiskehittämistä on toteutettu etämenetelmin, jotka ovat vaatineet uusia toimintatapoja. Myös pakolaistaustaisen väestön osallistaminen ja saaminen mukaan kehittämään itselleen tarkoitettuja materiaaleja on vaatinut uusien toimintatapojen ja verkostojen hyödyntämistä.
Hyödyntäkää jo kehitettyjä malleja ja ratkaisuja. Kokeilkaa rohkeasti uusia ideoita. Oppikaa yhdessä kokeilusta ja parantakaa ratkaisua vähitellen.
Jakakaa kehittämistuloksia ja arviointitietoa avoimesti muiden hyödynnettäväksi. Vakiinnuttakaa uusi toimintatapa osaksi strategiaa tai organisaation toimintaa, palvelukokonaisuutta tai ketjua. Kertokaa, miten se tapahtuu ja mitä se vaatii.
** Kaikkien tähdellä merkittyjen kenttien sisällöt tulevat näkyviin toimintamallin kuvauksessa. Täytettyänne vähintään nämä kentät voitte merkitä toimintamallin valmiiksi Kuvaa ja jaa -lomakkeen lopussa olevalla toiminnolla.
TUULI-hankkeessa edistetään pakolaistaustaisten henkilöiden mielenterveyttä tuottamalla käyttäjilleen ymmärrettävää, lähestyttävää ja uskottavaa, videopohjaista psykoedukatiivista materiaalia juuri maahan saapuneille pakolaisille. Psykoedukatiivista materiaalia on yhteiskehitetty pääosin etänä mm. palvelumuotoilun menetelmin. Toimintamallissa kuvataan etäyhteiskehittämisen kulkua ja siinä havaittuja hyviä käytäntöjä.
TUULI-hankkeen yhteiskehittämisprosessin mallina toimii palvelumuotoilun tuplatimanttimalli. Ensimmäinen osuus muodostuu ratkaistavan ongelman ymmärtämisestä. Se sisältää asiakasymmärryksen keräämisen ja kiteyttämisen. Ohessa näkyvässä vuokaaviossa kuvataan yhteiskehittämisen vaiheita (liitekuva).
1. TUTKIMUS
Tutkimusosuudessa tarkoituksena oli toteuttaa alkukartoitus nykytilanteesta, pakolaisten mielenterveyden tarpeista, jo olemassa olevista materiaaleista ja kerätä kulttuurisensitiivistä tietoa. Lisäksi kartoitettiin yhteystyötahoja yhteiskehittämiseen ja selvitettiin lopputuotoksen mahdollisia käyttötapoja.
Asiantuntijahaastattelut: Haastatteluja toteutettiin kotoutumiskentän ja pakolaisten mielenterveyden parissa toimivien asiantuntijoiden kanssa. Haastatteluissa selvitettiin mm. kohderyhmän tiedontarve, stressaavat tilanteet sekä aiheet, jossa tarvittaisiin muutosta tai uusia materiaaleja. Lisäksi asiantuntijoiden kokemuksia kartoitettiin olemassa olevista materiaaleista, materiaalien käyttötavoista tai ympäristöistä, kokemuksista kehittämisprosessista, ja yhteiskehittämisen hyvistä käytännöistä. Ne toteutettiin etänä joko puhelimitse tai videoyhteydellä.
Pakolaisten ja vertaisten haastattelut: Kerättiin kohderyhmän edustajien näkemyksiä koskien mielenterveyttä tukevien videoiden sisältöjä. Tarkoituksena oli kerätä kulttuurisensitiivistä tietoa, kuten sitä miten keskeisiä käsitteitä (esim. "mielenterveys", "traumat" ja "hyvinvointi") ymmärretään ja miten ne kääntyvät. Kohderyhmän edustajat rekrytoitiin mukaan yhteiskehittämisprosessiin ja sitä kautta myös tutkimukseen verkostojen ja järjestöjen kautta sekä lumipallomenetelmällä.
Fokusryhmistä kaksi toteutettiin kasvokkain, kun koronatilanne sen vielä mahdollisti. Loput fokusryhmät ja haastattelut toteutettiin etäjärjestelyin siten, että videopuhelussa oli mukana tulkki, kun sille oli tarvetta. Videoyhteydet pidettiin päällä luottamuksellisen tilanteen luomiseksi.
Haastatteluissa oli tarkoituksena kartoittaa, millaisia sisältöjä ja muotoa kehitettäviin videoihin kannattaa lähteä hakemaan kohderyhmän näkökulmasta. Haastatteluissa selvitettiin mm.: 1) mitkä asiat kuormittavat pakolaistaustaisten mielenterveyttä, 2) minkälaisista asioista tai tiedosta olisi hyötyä, jotta kuormitus vähenisi, 3) mitä ovat ne ihmisten kokemukset, tunteet ja tuntemukset, joita olisi hyvä sanoittaa ja normalisoida, 4) mikä vähentäisi mielenterveyteen liittyviä huolia, pelkoja, häpeää ja vääriä käsityksiä ja 5) mikä madaltaisi kynnystä asiasta puhumiseen ja avun hakemiseen. Haastatteluissa kartoitettiin myös sitä, mitä kanavia kautta valmiita videoita kannattaisi lähteä levittämään ja mitä kautta ihmiset saavutetaan. Myös tärkeitä keskeisiä pakolaisten puhumia kieliä selvitettiin dubbausta varten.
Yhdessä kasvokkain toteutuneessa fokusryhmässä hyödynnettiin luovempaa menetelmää, jossa osallistujille näytettiin aikaisemmin tehtyjä erityylisiä (mm. animaatio, henkilötarina) psykoedukaatiovideoita. Tässä yhteydessä saatiin lisää asiakasymmärrystä videon muodosta ja samaistuttavaksi koetuista henkilötyypeistä videoille.
2. MÄÄRITTELY
Määrittelyosuudessa lähdettiin syventämään asiakasymmärrystä ja määrittelemään ratkaistavaa ongelmaa tiedonkeruun jälkeen.
Analyysi: Tutkimusvaiheessa kerätty aineisto analysoitiin kevytanalyysin keinoin. Haastattelut nauhoitettiin ja niistä tehtiin muistiinpanot. Analyysissä keskityttiin keskeisiin mielenterveyteen liittyviin avainsanoihin ja -lauseisiin, jotka teemoiteltiin affiniteetti- eli mielleyhtymäkartoiksi. Tällä tavalla muodostettiin 14 selkeästi toisistaan erottuvaa mielenterveyteen liittyvää teemaa, jotka voisivat toimia videoiden keskeisinä aiheina. Tässä vaiheessa tärkeää oli tiivistää ja karsia projektin kannalta turhaa tietoa, jolloin päästiin aidosti olennaisen tiedon äärelle.
Yhteiskehittämispäivä: Analyysivaiheen jälkeen pidettiin ensimmäinen etätyöpaja, joka oli koko työpäivän pituinen palvelumuotoilun keinoin järjestetty tilaisuus. Työpajaa fasilitoi ja suunnitteli kaksi ulkopuolista palvelumuotoilijaa hanketiimin lisäksi. Työpajassa hyödynnettiin yhtä aikaa Miro-työskentelyalustaa ja Zoom-videopuhelualustaa. Osallistujia työpajassa oli 20 henkilöä, joihin lukeutui mielenterveyden ja kotoutumisen kentän ammattilaisia sekä kaksoisroolissa toimivia pakolaistaustaisia henkilöitä, jotka työskentelivät tai opiskelivat sosiaali- ja terveysalalla. Päivän aikana työstettiin yhdessä tasa-arvoisina asiantuntijoina tiedonkeruuvaiheessa nousseita aiheita ja sisältöjä mielenterveyttä tukevien videoiden teemoiksi ja aihioiksi. Tilaisuus alkoi hankkeen ja päivän tavoitteiden esittelyllä, jonka jälkeen harjoiteltiin työskentelyä Miro-alustalla. Päivään sisältyi jäänrikkomisharjoituksia sekä päivän näkökulmaan orientoiva harjoitus, jossa osallistujia pyydettiin empatiakartan avulla kuvaamaan ”Mitä Suomeen saapuva pakolaistaustainen näkee, kuulee ja tuntee”. Päivän aikana käytiin yhdessä läpi videoiden mielleyhtymäkartat ja äänestyksen avulla tehtiin niistä ns. heat map, eli korostettiin kunkin teeman olennaisia ja keskeisiä asioita. Lopuksi äänestettiin siitä, mistä teemoista lähdetään tekemään videoita. Yhteiskehittämispäivästä kerättiin palautetta sähköisellä kyselyllä jälkikäteen, ja siitä on tekeillä YAMK-opinnäytetyö.
3. KEHITTÄMINEN
Kehittämisosuus käynnistyi ideointi-iltapäivien muodossa. Kyseessä oli n. 8-11 osallistujan etätyöpajat, jotka toteutettiin Teamsillä. Neljänä ideointi-iltapäivänä (ja yhtenä aamupäivänä) käytiin läpi sitä, millainen video kustakin teemasta olisi hyvä, mikä olisi videon tärkeä ydinviesti ja oivallus katsojalle, sekä sitä millaisia esiintyjiä videoon olisi hyvä saada mukaan. Kunakin päivänä käsiteltiin kahta eri videoteemaa. Tilaisuuteen osallistui myös videoiden ohjaaja ja tuottaja. Ideointi-iltapäiviin kutsuttiin mukaan jo aikaisemmassa yhteiskehittämisprosessissa olleita vertais- ja kokemusasiantuntijoita sekä ammattilaisia.
4. TOIMINTA
Toimintaosuus käynnistyi maaliskuussa 2021 videoiden esituotannolla ja esiintyjien rekrytoinnilla. Rekrytoinnissa pystytään hyödyntämään yhteiskehittämisprosessin aikana muodostuneita verkostoja.
Varsinainen videotuotanto, kuten kuvaukset sekä editointi, miksaus ja dubbaus on ulkoistettu ja tuotetaan ostopalveluna 04 -11/2021 aikana.
Pilotointi: Kun psykoedukaatiomateriaali on valmistunut, tullaan sitä pilotoimaan kohderyhmän keskuudessa. Kohderyhmän palautetta kerätään pilotoinnin jälkeen fokusryhmissä. Pilotointiin osallistujia pyritään löytämään kuntien pakolaisohjaajien kautta. Haastatteluissa kerätään kohderyhmän edustajien näkemyksiä siitä, millä tavalla yhteiskehitetyissä materiaaleissa on onnistuttu, mikä niissä on hyvää ja mikä sen sijaan on sellaista, joka ei toimi tai ei puhuttele kohderyhmän edustajia.
Tuotteistaminen ja leivittäminen: Videomateriaalin yhteyteen kehitetään oheismateriaalia, esim. vertais- tai opetusryhmän vetäjän käyttöön. Tämän lisäksi kehitetään verkkosivua, jolle videot tullaan viemään, jotta se olisi saavutettava ja informatiivinen kohderyhmälle. Alustasta voidaan myös kerätä palautetta pilotoinnin yhteydessä. Tämän lisäksi videokokonaisuutta tehdään tunnettavaksi kotoutumiskentän toimijoille, mm. käydään esittelemässä sitä eri tapahtumissa, ja mainostetaan sitä sähköpostilistoilla ja somessa.
Osana hanketta toteutetaan monimenetelmätutkimus yhteiskehittämisprosessiin toimivuudesta ja hyvistä käytännöistä. Osallistavia tutkimus- ja kehittämismenetelmiä on hyödynnetty jo pitkään THL:ssä toteutetuissa kulttuuri- ja kielivähemmistöjä koskevissa tutkimus- ja kehittämishankkeissa. Tarvetta on kuitenkin sille, että osallistavien menetelmien periaatteita, käytäntöjä ja vaikuttavuutta arvioidaan tutkimuksellisin menetelmin. Samoin kirjallisuudessa on kansainvälisesti puutteita kulttuuri- ja kielivähemmistöjä osallistavien kehittämis- ja arviointimenetelmien periaatteiden ja käytäntöjen kuvauksien suhteen. Tämän lisäksi korona-aikana on lisääntynyt tarve etämenetelmien käyttöön. Ne vaikuttavat myös kieli- ja kulttuurivähemmistöjen osallistamiseen mm. yhteisen kielen puutteen ja teknisten haasteiden kautta. Pyrimme vastaamaan näihin tarpeisiin ja siten mahdollistamaan ja edistämään osallistavien menetelmien käyttöä yhä laajemmin.
Tarkoituksena on tuottaa kuvailevaa tietoa siitä, miten osallistavien etämenetelmien hyödyntäminen toimii psykoedukatiivisen materiaalin kehittämisessä. Tuotettu tieto dokumentoidaan niin, että sitä voidaan hyödyntää myös tulevissa tutkimus- ja kehittämishankkeissa.
Arviointi on kesken, koska hanke on edelleen käynnissä. Yhteiskehittämispäivästä (etätyöpaja) on tekeillä YAMK-opinnäytetyö, jota ei ole vielä julkaistu. Koko yhteiskehittämisprosessia arvioidaan osallistujille osoitetulla kyselyllä hankkeen loppuvaiheessa. Tietoa lopputuotteen toimivuudesta kerätään myös pilotoinnin yhteydessä vuoden lopussa.
VINKKI: Hyödynnä Oivalla ja ymmärrä -vaiheen tueksi koottuja menetelmiä ja työkaluja!
VINKKI: Hyödynnä Kuvittele ja kokeile -vaiheen tueksi koottuja menetelmiä ja työkaluja!
VINKKI: Hyödynnä Kuvaa ja jaa -vaiheen tueksi koottuja menetelmiä ja työkaluja!
Tarkistakaa vielä, että olette varmasti täyttäneet kaikki tähdillä (**) merkityt kohdat, ennen kuin merkitsette toimintamallin valmiiksi. Näiden kohtien täyttäminen takaa sen, että toimintamallista löytyvät ne tiedot, jotka edistävät mallin käyttöönottoa ja leviämistä.