Padonpurkujuhla & Kaikille vapaa Kangaskoski - tapahtuma, matkailuvetovoima, yhteiskunnallinen viestintä

Luotu 04.03.2022
Padonpurkujuhla & Kaikille vapaa Kangaskoski - tapahtuma, matkailuvetovoima, yhteiskunnallinen viestintä
Padonpurkujuhla & Kaikille vapaa Kangaskoski - tapahtuma, matkailuvetovoima, yhteiskunnallinen viestintä

Tiivistelmä

Yhden teeman (Hiitolanjoen Kangaskosken padon purku ja kosken ennallistaminen) ympärille järjestettyjen tapahtumien kautta vetovoimaisesta luontomatkailukohteesta ja yhteiskunnallisista ympäristöteoista viestiminen.

Kohderyhmä

Arviointi

Toimintamallia ei ole vielä arvioitu.

Toimintamallin kuvaus

Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa

Vuosikymmenten sinnikkään työn tulokset alkoivat vihdoin konkreettisesti näkyä, kun ensimmäinen Suomen puolella oleva pato purettiin syksyllä 2021. Tätä haluttiin juhlistaa näkyvästi ja isolla joukolla, jotta samalla myös tietoisuus Hiitolanjoesta ja sen ennallistamistoimista leviäisi laajemmallekin.

Koronapandemia sotki kuitenkin suunnitelmia, kun avoimia, isoja yleisötilaisuuksia ei ollut mahdollisuutta järjestää rajoitusten takia. Niinpä ensimmäinen juhla syykuussa 2021 töiden alettua päätettiin pitää kutsuvierasjoukolle ja järjestää yleisölle oma tilaisuus myöhemmin rajoitusten niin salliessa.

Hiitolanjoki ympäristöineen ja Laatokan lohineen on Rautjärven kunnassa yksi merkittävimmistä luontokohteista ja sen ympärille kietoutuu myös strategisia tavoitteita matkailuun ja vetovoimaan liittyen. Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiölle alue on yksi tärkeimmistä ja siihen on satsattu monella tavalla. WWFlle alue on merkityksellinen puhtaasti luontoarvojen näkökulmasta. Hiitolanjokiyhdistys on itsessään jo perustettu kaikkien näiden merkitysten ympärille. Kaikki edellä mainitut tahot olivat järjestämässä Padonpurkujuhlaa ja pitävät siitä viestimistä tärkeänä.

Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet

Kilpailutyön ajankohtana 2021 odotimme innolla ja toiveikkaana Venäjän rajojen avautumista koronapandemian jälkeen ja Parikkalan rajanylityspaikan avautumista matkailijoille lähivuosina. Viime viikkojen maailmantilanne on kuitenkin kääntänyt kaiken päälaelleen, ja tavoitteet ja kohderyhmät alueellamme täytyy miettiä nyt uusiksi. Odotuksemme Hiitolanjoen vetovoimaisuudesta ovat kuitenkin ennallaan.

Hiitolanjoen vapautus on vaatinut vuosikymmenten sitkeää työtä kaikilla rintamilla. Ensimmäisen kosken ennallistaminen ja työn tulosten julkistaminen olivat siksi merkittäviä hetkiä ja tapahtumia paitsi kunnan ja maanomistavan virkistysaluesäätiön ja paikallisten jokiaktiivien kannalta, myös maa- ja metsätalousministeriön, WWFn ja yksityisten lahjoittajien kannalta. Tällä hetkellä ja jatkossa joen ennallistaminen ja sen ympärille kehitettävät matkailutuotteet ja tapahtumat vaativat vielä lisärahoituksen hankkimista. Kaikki, mitä alueella kehitetään, on merkittävää sekä kulttuurisista että sosiaalisista näkökulmista katsottuna. Samalla täytyy kuitenkin muistaa koko ajan huomioida ympäristövaikutukset ja tehdä vain asioita, joista on mahdollisimman vähän haittaa ympäröivälle luonnolle. Tässä hyvänä apuna ja yhteistyökumppanina on WWF ja muut luonnonsuojelutahot.

Aluetta kehittämässä ja juhlia järjestämässä oli siis erilaisia tahoja – Rautjärven kunta, kuntaomisteinen virkistysaluesäätiö, Hiitolanjokiyhdistys ja luonnosuojeluun keskittyvä WWF sekä suunnitteluvaiheessa mukana myös Maa- ja metsätalousministeriö. Kaikki hyvin erilaisia organisaatioita, joissa työskentelee erilaisia ammattilaisia ja joilla on erilaiset asiakas- ja kohderyhmät.

Juhlien avulla oli tarkoitus paitsi kiittää ja osoittaa arvostusta kaikille niille tahoille, jotka ovat vuosien mittaan olleet mukana Hiitolanjoen vapauttamista edistämässä ja rahoittamassa, myös viedä viestiä eteenpäin siitä, mitä täällä tapahtuu. Viestiä päättäjille valtion ja maakunnan tasolla, että aluettamme ei unohdeta ja aikaansaannokset tehdään näkyväksi. Viestiä yrittäjille alueen mahdollisuuksista. Viestiä potentiaalisille matkailijoille näkemisen ja kokemisen arvoisista kohteista. Viestiä kuntalaisille ja vapaa-ajan asukkaille siitä, että asioita kehitetään myös heidän hyväkseen.

Padonpurkujuhlan kohderyhmänä oli paljolti entisiä ja nykyisiä päättäjiä; maa- metsätalousministeri Jari Leppä ja entinen ministeri Kimmo Tiilikainen, kansanedustajia, maakuntajohtaja Satu Sikanen ja entinen maakuntajohtaja Matti Viialainen, alueen kuntajohtoa ja luottamushenkilöitä, ELYn väkeä, rahoittajatahoja ja WWFn edustajia sekä paikallisia jokiaktiiveja ja tietenkin tunnettu näyttelijä, kalamies ja Hiitolanjoen rahoittaja Jasper Pääkkönen. Osaa juhlavieraista oli myös puhujan roolissa ja osa osallistui ohjattujen patotyömaakierrosten vetämiseen muille vieraille. Ainakin osa vieraista osallisti itsensä omaehtoisesti viestimällä omissa somekanavissaan tilaisuudesta. Juhlasta ja padon purkamisesta tehdyt julkaisut oli kohdennettu yhtä lailla päättäjille, kuin kenelle tahansa, joka voisi olla asiasta kiinnostunut ja tulla kenties katsomaankin paikkoja.

 

Kaikille vapaa Kangaskoski – tilaisuus oli luonteeltaan toisenlainen. Lähtökohtaisesti oletimme, että tilaisuus vetäisi lähinnä paikallisia asukkaita, mutta paikalle tuli myös kauempaa maakunnassa asuvia. Tilaisuudesta viestiminen ja siitä kirjoitetut julkaisut kohdentuivat enemmänkin paikallisille ja niille, joita luontomatkailukohteet tai kalastus kiinnostavat. Tilaisuuden kävijäkunta oli seniorivoittoista, mikä oli odotettavissakin, kun kunnan ikäjakauman tuntee. Potentiaalisten matkailijoiden osalta asiakasymmärrystä on kerrytetty sekä valtakunnallisten toimijoiden että pienenpien ryhmien toteuttamien tutkimusten pohjalta sekä alueen omissa työpajoissa yhdessä yrittäjien kanssa.

Toimintamallille asetetut tavoitteet

Juhlan ja yleisötilaisuuden tavoitteena oli kiittää ja osoittaa arvostusta, sekä viestiä aikaansaannoksista Kangaskoskella mahdollisimman laajasti.

Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin

Muutosten saavuttamisen mittareina toimivat paitsi juhlan ja tilaisuuden osallistujamäärät, myös niiden saama media- ja somehuomio. Tulevien vuosien kävijämäärät, joita tullaan seuraamaan laskurin avulla, kertovat myös viestin toimivuudesta kohderyhmille.

 

Mikä oli juhlien osallistujamäärä? (n. 100)

Mikä oli avoimen yleisötilaisuuden osallistujamäärä? (yli 300)

Kuinka monta julkaisua mediassa oli aiheesta? (yli 60)

Kuinka monta kävijää Kangaskoskella oli 2021/2022/2023?

Toimintamallin keskeiset edellytykset

Tapahtumat toteutettiin usean organisaation (kunta, virkistysaluesäätiö, Hiitolanjokiyhdistys, WWF, MMM) yhteistyönä. Ensimmäisten pilottitapahtumien pohjalta on tarkoitus jatkaa tätä yhteistyötä ja mahdollisesti laajentaa mukana olevien organisaatioiden joukkoa, kun seuraavia tapahtumia suunnitellaan Hiitolanjoen Lahnasenkosken ja Ritakosken patojen purun ympärille.

Minkä tahansa tapahtuman toteuttaminen vaatii järjestäjiltä ja toteuttajilta aikaa (yllättävän paljon) ja henkilöstöresursseja. Nyt mukana olevien tahojen osalta molemmat resurssit olivat niukat.  Jos tilanne ja rahalliset resurssit sallivat, niin vastaavissa tapauksissa voisi harkita koko suunnittelun ja toteutuksen ostamista ulkopuoliselta tapahtumatoimijalta. Kustannuksia toteutuksesta tulee työpanoksen lisäksi esim. tilavuokrista, mahdollisesti äänentoistolaitteista, järjestyksenvalvojista, tarjoiluista, esiintyjistä ja heidän matkakustannuksistaan, tapahtuman markkinoinnista, lupamaksuista ym. Mikäli tapahtumassa on vaikkapa musiikkiesityksiä tai runonlausuntaa, täytyy näihin olla asianmukaiset lisenssit. Samoin, jos tilaisuuksia streamataan verkon välityksellä. Usein ohjelmalliset osuudet, järjestyksen valvonta ja tarjoilut hankitaan ulkopuoliselta toimijalta ostopalveluna, joten silloin niiden osalta osaamista ei varsinaiselta järjestäjätaholta tarvita. Osaamista tarvitaan kuitenkin kaiken organisoinnissa, viestinnässä ja markkinoinnissa – esim. kunnalla, Ekvasilla ja Hiitolanjokiyhdistyksellä ei ole omaa viestintähenkilöstöä, eikä oikein resursseja teettää niitä asioita ostopalvelunakaan. Niihin liittyvät asiat onkin sitten toteutettu omin voimin kotikutoisesti – ja silti varsin onnistuneesti.

Koska kilpailuun osallistuneiden tapahtumien suunnitteluun osallistuvat tahot eivät kaikki fyysisesti ole tapahtumapaikan läheisyydessä, vaikuttaa tämä myös toteutuksen vastuutahoihin, kun niitä suunnitellaan ja niistä päätetään. Fyysisesti paikalla olevan on helpompi käydä sopimassa ja järjestelemässä asioita.

Toimintamallin ydinsisältö

Yhden teeman (Hiitolanjoen Kangaskosken padon purku ja kosken ennallistaminen) ympärille järjestettyjen tapahtumien kautta vetovoimaisesta luontomatkailukohteesta ja yhteiskunnallisista ympäristöteoista viestiminen.

Toimintamallin aikaansaama muutos

Kehittämisen kohteena oli tapahtuma(t), joiden avulla viestittiin toteutuneista toimenpiteistä ja niiden mahdollisuuksista. Tapahtumien perusteella alue ja siellä toteutetut muutokset selvästi kiinnostivat yleisöä edelleen, vaikka toteutuksen vaiheita oli käyty pitkin prosessia seuraamassa paikan päällä. Aktiivinen viestintä aikaansai runsaasti myös ansaittua medianäkyvyyttä.

Käyttöönotossa ja levittämisessä huomioitavaa

Eniten toimintamallin soveltaminen (eli tapahtumien järjestäminen ja niihin liittyvä viestintä usean organisaation yhteistyönä) vaatii halua ja motivaatiota toteuttaa tapahtumia yhdessä – pitää olla joku yhteinen agenda. Osaaminen tässä yhteydessä liittyy ehkä enemmän tietotaitoon siitä, mitä kaikkia asioita tulee huomioida tapahtumia järjestettäessä ja mistä kaikesta kustannuksia kertyy ja keneltä tiettyjä palveluja voi hankkia. Tapahtumajärjestäjien oppaita on kyllä olemassa, mutta ne ovat usein hyvin yleisellä tasolla, eivätkä huomioi esim. raja-alueen erityispiirteitä. Aikaresurssi on myös sellainen asia, jota tapahtumien organisointi ja niistä viestiminen vaatii. Vastuut eri toimintojen ja tahojen välillä on syytä sopia selkeästi, samoin kustannuksiin liittyvät asiat ja dead linet. Vaikka usean organisaation yhteistoteutukset voivat olla haastaviakin, saadaan sillä tavoin valjastettua monialaisempaa osaamista saman teeman ympärille ilman, että kaikkea tarvitsee hankkia ostopalveluna.

Taustatiedot

Maantieteellinen alue
Rautjärvi
Toimintaympäristö
Rautjärven Hiitolanjoki
Rahoittaja
Muu rahoittaja