Lähtötilanteessa toisen asteen opiskelijoiden jonotusajat psykiatriseen hoitoon olivat pitkät. Ohjautuminen opiskeluhuollon palveluista on tehty opiskelijaterveydenhuollon kautta, josta opiskelijan tiedot on siirretty alueellisten mielenterveyspalveluiden jonokirjalle. Jonokirjaa on purettu hoidon tarpeen arviointia tekevän psykiatrisen sairaanhoitajan toimesta siinä järjestyksessä, kun opiskelija on jonoon asetettu. Useiden opiskelijoiden tilanne ja hoidon tarve oli muuttunut jonottaessa. Alkuperäisen toimintamallin heikkoutena nähtiin myös kiireellisyysarvioinnin puute, mikä vaikutti palveluiden järjestämiseen oikea-aikaisesti.
Tiivistelmä
Kun opiskeluhuollossa ilmenee tarve opiskelijan mielenterveyden hoidolle, varataan opiskelijalle aika hoidon tarpeen arviointiin, mihin opiskeluhuollon työntekijä sekä muut tarvittavat tahot osallistuvat. Yhteisessä tapaamisessa luodaan ymmärrys opiskelijan tilanteesta ja suunnitellaan yhdessä jatkohoito.
Arviointi
Toimintamallia ei ole vielä arvioitu.
Toimintamallin kuvaus
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen strategian mukaisesti pyrimme parantamaan asiakkaiden palvelutarpeeseen pohjautuen palvelujen laatua, vaikuttavuutta ja hoidon jatkuvuutta.
Hankesuunnitelman mukaisesti käynnistetään perustason mielenterveyspalveluiden toimintamallien konkreettinen kokeilu osana perhe- ja sotekeskuksia, jossa tavoitteena tutkimuksen, hoidon ja kuntoutuksen toteutuminen perustason palveluissa.
Psykiatrinen hoidon tarpeen arviointi ja tarvittava tuki/hoito järjestetään oikea-aikaisesti toisen asteen opiskelijoille. Hoidon tarpeen arviointi tehdään yhteistyössä opiskelijan, opiskeluhuollon ja mielenterveyspalveluiden työntekijöiden kesken. Tarvittava tieto siirtyy avoimessa, yhteisessä keskustelussa ja kaikilla on tieto, missä opiskelijan tuki/hoito jatkuu. Tarvittaessa voidaan sopia opiskeluhuollon tukitoimista, mikäli tarvittava hoito ei heti pääse alkamaan. Uudesta toimintatavasta hyötyvät sekä opiskelijat että ammattilaiset.
Kohderyhmä toisen asteen opiskelijat sekä heille mielenterveyden tukea ja hoitoa antavat ammattilaiset.
Toisen asteen opiskelijoille psykiatrinen hoidon tarpeen arviointi sekä tarvittava tuki ja hoito oikea-aikaiseksi. Hoidon tarpeen arviointi yhteistyössä, mukana opiskelijan lisäksi hänen asioitaan hoitavat ammattilaiset sekä muu tarvittava verkosto.
Tavoiteltua muutosta mitataan hoidon tarpeen arvioon ja hoitoon pääsyn ajalla. Lisäksi seurataan, kuinka usein hoidon tarpeen arviointi tapahtuu opiskeluhuollon ja mielenterveyspalveluiden yhteistyönä.
Toimintaa juurrutetaan vastuuyksikköpäälliköiden ja työntekijöiden toimesta opiskeluhuollon ja alueellisten mielenterveyspalveluiden yhteistyönä. Yhteinen hoidon tarpeen arviointi vaatii alussa ajallisen panostuksen, mutta voi olla jo hoitoa. Yhteinen ymmärrys asiakkaan tilanteesta lisääntyy ja kaikilla on tieto, miten hoito jatkuu. Hoidon tarpeen arvioinnissa hyödynnetään terapia- /interventionavigaattoria.
Kun opiskeluhuollossa ilmenee tarve opiskelijan mielenterveyden hoidolle, varataan opiskelijalle aika hoidon tarpeen arviointiin, mihin opiskeluhuollon työntekijä sekä muut tarvittavat tahot osallistuvat. Yhteisessä tapaamisessa luodaan ymmärrys opiskelijan tilanteesta ja suunnitellaan yhdessä jatkohoito.
Oikea-aikaisen hoidon tarpeen arvion myötä tiedetään mielenterveyspalveluihin jonottavat ja kuinka kiireellisesti he tarvitsevat hoitoa. Jonotusaika hoitoon on lyhentynyt, koska hoitoa jonottavat he, jotka tarvitsevat psykiatrista hoitoa. Vaihtoehtoisesti mielenterveyden tuki voi jatkua myös opiskeluhuollossa. Jonotusajan tuesta/hoidosta sovitaan tarvittaessa niin, ettei opiskelija jää ilman tarvittavaa tukea jonotusaikana.
Ammattilaiset kokevat toimintamallin pääosin myönteisenä. Asiakkaiden kokemukset ovat olleet myönteisiä, vain 3 asiakasta 182 kieltäytyi yhteisestä hoidon tarpeen arvioinnista.
Toimintamallin suunnittelussa johdolla ja työntekijöillä pitää olla yhteinen näkemys, mihin toimintatavan muutoksella pyritään. Tilanteen kokonaisvaltainen hahmottaminen vaatii yhteistä keskustelua eri toimijoiden kanssa. Kehittämistyössä arvokasta tietoa ja uusia näkökulmia saadaan asiakkailta ja tätä kannattaisi enemmän hyödyntää.
On mahdollista, että panostus yhteiseen hoidon tarpeen arviointiin vie aiempaa enemmän aikaa ja sen vuoksi siihen voi syntyä jonoa. Kuitenkin todennäköisesti oikeanlaiseen hoitoon pääsy nopeutuu. Jatkuva arviointi on tärkeää resurssien oikean kohdentamisen vuoksi.