Omaolon oirearvio osana hoidontarpeen arviota Digitaalisessa sote-keskuksessa Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella (RRP2, P4, I1)

Toimintamallissa Omaolon oirearvio auttaa tunnistamaan asiakkaan hoidon tarpeen ja ohjaa oikeaan palveluun Digitaalisessa sote-keskuksessa.

Toimintamallin nimi
Omaolon oirearvio osana hoidontarpeen arviota Digitaalisessa sote-keskuksessa Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella (RRP2, P4, I1)
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Toimintamallissa Omaolon oirearvio auttaa tunnistamaan asiakkaan hoidon tarpeen ja ohjaa oikeaan palveluun Digitaalisessa sote-keskuksessa.

Toteutuspaikka
Pohjois- Pohjanmaan hyvinvointialue
Paikkakunta, maakunta tai hyvinvointialue
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue
Toimintamallin rahoittaja
Muu EU-rahoitus
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)

Tekijä

Susanna Aikkila

Luotu

26.8.2024

Viimeksi muokattu

13.10.2025
Ratkaisun perusidea

Toimintamallin tavoitteena on vahvistaa digitaalisten sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttöä Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella ja parantaa palvelujen saavutettavuutta. Omaolon oirearvio tarjoaa asiakkaille mahdollisuuden arvioida omaa hoidon tarvettaan itsenäisesti, ajasta ja paikasta riippumatta. Palvelu ohjaa käyttäjän oireiden perusteella tarkoituksenmukaisiin jatkotoimenpiteisiin, kuten omahoitoon, ajanvaraukseen tai yhteydenottoon ammattilaiseen.

Omaolon oirearviot ohjautuvat keskitetysti Digitaaliseen sote-keskukseen, jossa ne käsitellään koko hyvinvointialueen laajuisesti. Tämä mahdollistaa yhdenvertaisen, nopean ja resurssiviisaan hoidon tarpeen arvioinnin kaikille alueen asukkaille. Yöaikaan kiireelliset arviot ohjautuvat päivystysapuun. Tämä vähentää tarpeettomia käyntejä ja vapauttaa resursseja.

Toimintaympäristö

Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue (Pohde) on yksi Suomen 21 hyvinvointialueesta ja myös yksi Suomen laajimmista hyvinvointialueista. Hyvinvointialueen keskiössä on pohjoispohjalainen ihminen ja painopiste on peruspalveluissa ja varhaisessa ongelmien ehkäisyssä.  Pohde vastaa noin 416 000 asukkaan hyvinvoinnista, terveydestä ja turvallisuudesta Pohjois-Pohjanmaalla. Pohteella on töissä lähes 18 000 ammattilaista, joiden hyvinvointia ja osaamista halutaan vaalia. 

Pohde on saanut rahoitusta Suomen kestävän kasvun ohjelman kautta. Ohjelmalla tuetaan hallitusohjelman tavoitteiden mukaisesti ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää kasvua. Ohjelma vauhdittaa kilpailukykyä, investointeja, osaamistason nostoa sekä tutkimusta, kehitystä ja innovaatioita. Tämä on mahdollistanut Pohteella Omaolopalvelun jatkokehittämisen, käyttöönoton ja integroinnin alueen digitaalisiin palveluihin ja ammattilaisten järjestelmiin.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Palvelun tarkoitus ja kohderyhmä

Omaolo on valtakunnallinen sosiaali- ja terveydenhuollon verkkopalvelu, jonka tarkoituksena on edistää kansalaisten hyvinvointia ja terveyttä. Palvelu on suunnattu yli 15-vuotiaille Suomessa vakituisesti asuville ja julkisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin oikeutetuille kansalaisille. Omaoloa terveydenhuollon ja sosiaalialan ammattilaiset käyttävät palvelua osallistuessaan Omaoloa käyttävän asiakkaan hoitoon sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen.

Toimintamallin kohderyhmä on Omaolo-palvelua käyttävät Pohjois-Pohjanmaan asukkaat. Laaditun Omaolon oirearvion yhtenäinen palveluprosessin, tavoitetilan ja palveluohjauksen avulla lisätään palvelun laatua ja saatavuutta sekä tuetaan itsehoitoa. Tämän mallin avulla tuetaan ja seurataan Omaolon yhtenäistä käyttöönottoa ja käyttöä.

Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella on laajennettu Omaolo-palvelun oirearvioiden käyttöä. Palvelut on siirretty kunnista digitaaliseen sote-keskukseen, jossa Omaolo toimii yhtenä palvelukanavana. Keskittäminen tehostaa asioiden käsittelyä ja nopeuttaa hoitoon hakeutumista. Digitaalisen sote-keskuksen keräämä data oirearvioista ja asiakaspalautteista tuottaa arvokasta tietoa asiakasymmärryksen kehittämiseksi.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Pohteella tunnistettiin tarve uudistaa toimintatapoja vastaamaan paremmin nykyajan digitaalisia vaatimuksia. Muutos ei ollut vain tekninen – se oli strateginen valinta, jonka taustalla oli johdon vahva sitoutuminen. Johto näki toimintamallin osana organisaation pitkän aikavälin kehitystä, ja tämä näkyi konkreettisesti resursoinnissa, päätöksenteossa ja seurannassa.

Käyttöönottoa lähdettiin suunnittelemaan suunnitelmallisesti.Laadimme vaiheittaisen suunnitelman, jossa määriteltiin selkeästi aikataulut, vastuut, tarvittavat resurssit sekä riskienhallinnan keinot. Tämä loi vakaan perustan muutokselle ja auttoi pitämään kokonaisuuden hallinnassa.

Keskiössä oli käyttäjälähtöisyys. Henkilöstölle tarjottiin koulutusta, jossa käytiin läpi uudet digitaaliset työkalut ja prosessimuutokset. Panostimme perehdytykseen ja käyttäjätukeen, jotta jokainen koki olonsa varmaksi uudessa toimintaympäristössä. Myös asukkaita informoitiin selkeästi uusista toimintatavoista, ja heille järjestettiin koulutusta digitaalisten palvelujen käyttöön.

Viestintä oli jatkuvaa ja läpinäkyvää. Muutoksen tarkoitus ja hyödyt tuotiin esiin eri kohderyhmille ymmärrettävästi. Tämä loi luottamusta ja vahvisti yhteistä suuntaa. Muutosjohtaminen ei ollut vain hallinnollista – se oli vuorovaikutteista ja osallistavaa.

Uusi toimintamalli integroitiin osaksi arjen työprosesseja ja järjestelmiä. Käyttö tukee työnkulkuja ja asiakaspalvelua, ja digitaaliset ratkaisut ovat nyt luonnollinen osa päivittäistä työtä.

Seurantaan ja arviointiin panostettiin alusta alkaen. Määrittelimme selkeät mittarit, kuten käyttöasteen, asiakastyytyväisyyden ja hoitoon pääsyn nopeuden. Tuloksia analysoitiin säännöllisesti, ja niiden pohjalta tehtiin tarvittavia korjaavia toimenpiteitä. Asiakaspalautetta ja henkilöstön kokemuksia hyödynnettiin aktiivisesti kehittämistyössä.

Tietoturva ja luottamus olivat keskeisiä arvoja. Varmistimme, että digitaaliset ratkaisut täyttävät kaikki tietosuoja- ja tietoturvavaatimukset. Viestimme avoimesti tietojen käsittelystä ja suojauksesta, mikä vahvisti luottamusta palveluihin.

Tämä matka kohti uutta toimintamallia on ollut oppimisen, yhteistyön ja kehittämisen prosessi. Se on osoittanut, että strateginen sitoutuminen, käyttäjälähtöisyys ja jatkuva kehittäminen ovat avainasemassa onnistuneessa muutoksessa.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Omaolon käyttöönotolla on saatu Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueelle yksi yhtenäinen matalan kynnyksen asiointikanava asiakkaiden ja ammattilaisten käyttöön. Omaolon oirearvioiden toimintamalli on laajentunut koko Pohteen alueelle, ja 17 oirearvion asiointi on keskitetty Digitaaliseen sote-keskukseen .Omaolon täyttömääriä vuonna 2023 oli 22581 ja vuonna 2024 34243. Käyttömäärien kasvu viittaa siihen, että Omaolo on vakiinnuttanut asemansa osana digitaalista palveluvalikoimaa. 

  • Palveluprosessien tehostuminen. Toimintamalli on parantanut palveluprosessien sujuvuutta ja tehokkuutta, erityisesti kiireellisten tapausten priorisoinnissa ja hoitoon ohjautumisessa.
  • Asiakaskokemuksen ja tietämyksen parantuminen. Asiakkaat ovat kokeneet palvelun hyödylliseksi, koska oirearviot ovat saatavilla digitaalisesti ympäri vuorokauden. Omaolo-palvelun kautta asiakkaat saavat nopeasti apua, mikä on parantanut asiakastyytyväisyyttä ja nopeuttanut hoitoon pääsyä.
  • Koulutettu henkilökunta. Ammattilaisten koulutus ja tuki palvelun käytön osalta ovat parantaneet asiakaspalvelun laatua ja mahdollistaneet sujuvamman toiminnan.
  • Tekninen integraatio. Omaolon onnistunut integrointi olemassa oleviin järjestelmiin on varmistanut tietojen sujuvan käsittelyn ja parantanut eri terveyspalveluiden välistä tiedonkulkua.
Vinkit toimintamallin soveltajille
  • Varmistakaa johdon vahva tuki. Johdon vahva tuki ja sitoutuminen on avainasemassa toimintamallin onnistumisessa käyttöönotossa.
  • Panostakaa henkilöstön koulutukseen.
  • Aloittakaa pienimuotoisesti ja laajentakaa asteittain.
  • Integroikaa toimintamalli osaksi arjen työprosesseja.
  • Määritelkää selkeät mittarit mittarit ja analysoikaa tuloksia säännöllisesti.