Omaolon oirearvio osana hoidontarpeen arviota Digitaalisessa sote-keskuksessa Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella (RRP2, P4, I1)
Toimintamallissa Omaolon oirearvio auttaa tunnistamaan asiakkaan hoidon tarpeen ja ohjaa oikeaan palveluun Digitaalisessa sote-keskuksessa.
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue (Pohde) on yksi Suomen 21 hyvinvointialueesta ja myös yksi Suomen laajimmista hyvinvointialueista. Hyvinvointialueen keskiössä on pohjoispohjalainen ihminen ja painopiste on peruspalveluissa ja varhaisessa ongelmien ehkäisyssä. Pohde vastaa noin 416 000 asukkaan hyvinvoinnista, terveydestä ja turvallisuudesta Pohjois-Pohjanmaalla. Pohteella on töissä lähes 18 000 ammattilaista, joiden hyvinvointia ja osaamista halutaan vaalia.
Pohde on saanut rahoitusta Suomen kestävän kasvun ohjelman kautta. Ohjelmalla tuetaan hallitusohjelman tavoitteiden mukaisesti ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää kasvua. Ohjelma vauhdittaa kilpailukykyä, investointeja, osaamistason nostoa sekä tutkimusta, kehitystä ja innovaatioita. Tämä on mahdollistanut Pohteella Omaolopalvelun jatkokehittämisen, käyttöönoton ja integroinnin alueen digitaalisiin palveluihin ja ammattilaisten järjestelmiin.
Omaolon oirearvion kehittäminen on aloitettu Pohteen alueella Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskusohjelmassa. Ennen RRP2 alkua oirearviot oli otettu käyttöön muutamassa kunnassa.
Pohteen yhtenä strategisena periaatteena on, että palvelut ovat tarpeenmukaiset ja lähellä saavutettavissa monin eri tavoin. Tavoitteena on parantaa asiakkaiden palvelutarpeeseen pohjautuen palvelujen laatua, vaikuttavuutta ja hoidon jatkuvuutta. Myös henkilöstön osallistaminen ja vaikuttaminen hyvinvointialueen toimintaan ja palvelujen kehittämistyöhön yksi strategiassa mainituista asioista.
Hyvinvointialueet aloittivat toimintansa 1.1.2023.Lähtötilanteessa kuntien digitaalisissa palveluissa on ollut useita erilaisia toimintamalleja.
Sosiaali- ja terveydenhuollon digitalisaation ja tiedonhallinnon strategian visio kuvaa digitalisuutta sosiaali- ja terveydenhuollon kivijalkana. Strategiassa on neljä päätavoitetta, jotka ovat:
- Henkilön on mahdollista ylläpitää omatoimisesti hyvinvointiaan, toimintakykyään ja terveyttään tietoon perustuvan ennakoinnin ja digitaalisten palvelujen tuella.
- Digitaalinen asiointi on ensisijaista kaikilla hyvinvointialueilla niissä palveluissa, joihin se sopii tai niille asiakkaille, jotka siihen kykenevät.
- Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön työkuormaa on vähennetty hyödyntämällä tietoa paremmin ja ottamalla käyttöön kehittyneitä teknologisia ratkaisuja.
- Johtajilla, päätöksentekijöillä ja tutkijoilla on laaja-alaisesti ja poikkihallinnollisesti käytössä palveluista ja etuuksista kertyvää tietoa.
Omaolon kehittäminen, käyttöönotto ja ylläpito toteutetaan kansallisten ohjeistusten sekä alueellisten toimintamallien mukaisesti. Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella vastuu Omaolon toiminnasta jakautuu tuotevastaaville, pääkäyttäjille ja omaolovastaaville, jotka muodostavat yhteisen verkoston palvelun kehittämiseksi ja ylläpitämiseksi.
Tämä asiantuntijaverkosto suunnittelee ja toteuttaa toimenpiteitä, joilla tuetaan sekä alueen ammattilaisia että asukkaita Omaolon käytössä. Tavoitteena on varmistaa palvelun sujuva käyttöönotto, jatkuva kehittäminen ja käyttäjien ohjaus palvelun hyödyntämiseen osana sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuutta.
Omaolopalvelun laajentumisella mahdollistetaan oikea-aikainen, tasalaatuinen ja tasavertainen palvelujen saanti kaikille asukkaille.
Kartoitetaan nykyiset prosessit ja tunnistetaan tarpeet ja haasteet. Laaditaan selkeä suunnitelma, joka sisältää aikataulut, resurssit ja vastuut.
Valitaan sopivat digitaaliset työkalut ja alustat, jotka tukevat oirearviointia ja palveluprosesseja. Varmistetaan, että uusi järjestelmä integroituu olemassa oleviin järjestelmiin ja toimii saumattomasti.
Tarjotaan koulutusta henkilöstölle, jotta he osaavat käyttää uusia digitaalisia työkaluja ja ymmärtävät prosessimuutokset. Informoidaan asukkaita uusista toimintatavoista ja koulutetaan heitä digitaalisten palvelujen käyttöön.
Laaditaan viestintäsuunnitelma, joka kattaa kaikki sidosryhmät, kuten työntekijät, asiakkaat ja yhteistyökumppanit.
Otetaan mukaan ammattilaisia prosessin kehittämiseen, jotta heidän tarpeensa ja näkemyksensä huomioidaan.
Määritetään mittarit muutoksen vaikutusten arvioimiseksi. Seurataan palveluiden laatua, asiakastyytyväisyyttä ja henkilöstön kokemuksia.
Kehitetään toimintaa jatkuvasti kerätyn palautteen ja arvioinnin perusteella.
Tarvittaessa rekrytoidaan lisää henkilökuntaa tai käytetään ulkopuolisia asiantuntijoita projektin tukemiseen.
Yhteenveto
Muutos vaatii laaja-alaista suunnittelua, koulutusta ja yhteistyötä eri sidosryhmien välillä. Huolellinen toteutus ja jatkuva seuranta varmistavat, että siirtyminen onnistuu ja tuottaa toivottuja tuloksia.
Palvelun tarkoitus ja kohderyhmä
Omaolo on valtakunnallinen sosiaali- ja terveydenhuollon verkkopalvelu, jonka tarkoituksena on edistää kansalaisten hyvinvointia ja terveyttä. Palvelu on suunnattu yli 15-vuotiaille Suomessa vakituisesti asuville ja julkisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin oikeutetuille kansalaisille. Omaoloa terveydenhuollon ja sosiaalialan ammattilaiset käyttävät palvelua osallistuessaan Omaoloa käyttävän asiakkaan hoitoon sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen.
Toimintamallin kohderyhmä on Omaolo-palvelua käyttävät Pohjois-Pohjanmaan asukkaat. Laaditun Omaolon oirearvion yhtenäinen palveluprosessin, tavoitetilan ja palveluohjauksen avulla lisätään palvelun laatua ja saatavuutta sekä tuetaan itsehoitoa. Tämän mallin avulla tuetaan ja seurataan Omaolon yhtenäistä käyttöönottoa ja käyttöä.
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella on laajennettu Omaolo-palvelun oirearvioiden käyttöä. Palvelut on siirretty kunnista digitaaliseen sote-keskukseen, jossa Omaolo toimii yhtenä palvelukanavana. Keskittäminen tehostaa asioiden käsittelyä ja nopeuttaa hoitoon hakeutumista. Digitaalisen sote-keskuksen keräämä data oirearvioista ja asiakaspalautteista tuottaa arvokasta tietoa asiakasymmärryksen kehittämiseksi.