Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet
Tutkimuksen mukaan kodin ulkopuolelle sijoitetuista lapsista (kohortti 1997) 62 prosentilla diagnosoitiin erikoissairaanhoidossa jokin psykiatrinen tai neurokehityksellinen häiriö ennen 18 vuoden ikää. Vastaava luku muilla lapsilla oli 18 prosenttia.
Mielenterveysdiagnoosin saaneista lapsista ja nuorista 18 prosenttia oli sijoitettu kodin ulkopuolelle. Vastaavasti vain kolme prosenttia niistä lapsista ja nuorista, joilla ei ollut psykiatristen palveluiden käyttöä, oli sijoitettu kodin ulkopuolelle.
Turun yliopiston apulaisprofessori David Gyllenbergin mukaan psykiatrian ja lastensuojelun onnistuneella yhteistyöllä on suuri merkitys vaikeasti oireilevien nuorten hoidossa.
Lähteet:
- Yli puolella kodin ulkopuolelle sijoitetuista lapsista ja nuorista on todettu psykiatrinen tai neurokehityksellinen häiriö - Tiedote – THL
- Hoidettujen psykiatristen ja hermoston kehityshäiriöiden ja kodin ulkopuolisen hoidon yhteys vuonna 1997 syntyneiden suomalaisten lasten keskuudessa .
Yhteisesti lastensuojelun sijaishuollossa sekä lasten- ja nuorisopsykiatrialla Etelä-Pohjanmaalla on tunnistettu tarve kehittää yhteistä tekemistä sekä lisätä sijaishuollon vaikuttavuutta. OMA TIIMI-malli on kokeilun jälkeen 3-10/2022 otettu Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueella käyttöön. Toimintamallin käyttöönottoa tuetaan Tulevaisuuden sote-keskus -hankkeesta 1-12/2023.
Kohderyhmänä ovat sijaishuollossa asuvat lapset ja nuoret, joilla on yhteisasiakkuus lasten- tai nuorisopsykiatrialle.
OMA TIIMI-kokeiluun (3-10/2022) osallistuneet nuoret ovat voineet halutessaan antaa palautetta jokaisen OMA TIIMIn jälkeen Webropol-lomaketta hyödyntäen. Palautelomakkeisto suunniteltiin yhdessä kokemusasiantuntijanuoren kanssa.
OMA TIIMI-kokeiluun (3-10/2022) osallistuvien nuorten kokemuksia toimintamallin toimivuudesta on vertaisarvioitu 9/2022 Pesäpuun kokemusasiantuntijan toimesta ja osa heistä on ollut mukana Nuorten OMA TIIMI -foorumissa 10/2022, joka toteutettiin Pesäpuu ry:n edustajien kanssa.
Toimintamallille asetetut tavoitteet
Tavoitteena oli saada lapsen asioista vastaavat tahot keskustelemaan keskenään, vähentämään päällekkäistä työtä ja lisäämään ymmärrystä sekä yhteistä vastuunjakoa. OMA TIIMIssä vahvistetaan lapsen toimijuutta, luottamusta arjessa vaikuttaviin tahoihin ja mahdollistetaan mielekästä ja oman näköistä elämää tulevaisuudessakin. Kokonaisuudessaan malli siis vahvistaa sijaishuollon ja lasten- ja nuorisopsykiatrian sekä mahdollisesti muiden yhteistyökumppaneina toimivien tahojen toiminnan vaikuttavuutta.
Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin
MONNI-hankkeen aikainen arviointi:
- OMA TIIMIn -kokeiluun osallistuvien väliarviointi 5/2022
- OMA TIIMI-kokeiluun osallistuvien lasten ja nuorten vertaisarviointi 9/2022
- OMA TIIMI-kokeiluun osallistuvien työntekijöiden arviointi 9/2022
- arvioivaa keskustelua 10/2022
Toimintamallin keskeiset edellytykset
OMA TIIMIn toimintatapa on jokaisen sijaishuollossa olevan lapsen toimijoiden perustehtävää ja kuuluu sellaisenaan osana työhön. OMA TIIMI toimintamallissa keskeistä on lapsen / nuoren osallistumisen vapaaehtoisuus. Mallin käyttöönotto ja juurtuminen edellyttää esihenkilöiden tukea monialaiselle yhteistyölle. Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueella OMA TIIMI toimintamallin juurruttamisesta vastaa hankkeen päättyessä sijais- ja jälkihuollon vastuuyksikköjohtaja.
OMA TIIMI-mallia on esitelty sekä MONNI-hankkeen Arvokasta monialaista lastensuojelua -tapahtumassa 7.10.2022 että ammattilaisille suunnatussa foorumissa 27.10.2022 sekä kehittämisen kohdissa pitkin kehittämistyötä.
Toimintamalli siirtyy Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueelle. Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskushankkeen toimesta on tehty OMA TIIMI käsikirja työn tueksi. Alueella edistettiin toimintamallin juurtumista hyvinvointialueella infotilaisuuksin, valmennuksin ja mentoroinnin keinoin hankkeen tukemana.
Työntekijöiltä tämä vaatii lapsen arvostamista ja ehdotonta lapsilähtöistä ajattelua - arvopohjan sisäistämistä, jossa keskeisimmät elementit ovat lasta arvostava, lasta rakastava, turvallista kohtaamista, suhteista arvostavaa sekä joustavuutta ja luottamusta.
Työntekijän on toimittava systeemisellä työotteella, jossa korostuu:
- suhteita arvostava ja suhteen luominen
- lupaa pyytävyys
- dialogisuus ja yhteistoiminnallisuus
- lapsen (ja perheen) kokemukset huomioiva
- vahvuuksien paikantaminen ja myönteisyys
- hypoteesit
- ratkaisujen ideointi yhdessä
Työntekijän on tärkeää pohtia seuraavia asioita - lainaus eksote/systeemisyys:
- "Olen työntekijänä kiinnostunut elämäsi kokonaisuudesta ja sinun omasta kokemuksestasi"
- "Miten minun tulee työntekijänä olla, että annat minun/saan tutustua elämääsi?"
- "Sinä olet elämäsi paras asiantuntija. Huolehdin siitä, että pidän/pidämme sen kirkkaana mielessämme"
- "Mietin kanssasi elämääsi liittyviä toiveitasi tai tarpeitasi ja pohdimme yhdessä, mikä olisi avuksi. Palvelumme ovat joustavia ja perustuvat tutkittuun tietoon ja ovat vaikuttavia"
- "Lupaan yhteistyössä kanssasi huolehtia siitä, että me työntekijät teemme asiassasi mietitysti yhteistä työtä"
TYÖSKENTELY VAATII SITOUTUMISTA JA ERITYISESTI TAHTOA.
Toimintamallin käyttöönottoa ja juurruttamista edistää kokemusasiantuntijan työpanos työskentelyyn. Tulevien hyvinvointialueiden näkökulmasta MONNI-hankkeessa mallinnettu vertais- ja kokemusasiantuntijarakenne mahdollistaisi toimintamallin tukemiseen kokemusasiantuntijan työpanoksen.
