Oma Koutsi nuoren tukena

Luotu 28.02.2020
Oma Koutsi nuoren tukena

Tiivistelmä

Oma Koutsi – toiminnalla vahvistetaan nuorten opiskelu- ja työelämävalmiuksia yhdistämällä ratkaisukeskeinen valmennusmenetelmä vapaaehtoiseen tukihenkilötoimintaan. Vapaaehtoisuus lisää läheisyyttä, nuoren arjen tuntemusta sekä uusia ennakkoluulottomia ajattelumalleja. Muutosprosessia ohjataan ammatillisesti kohti nuoren tavoitteita toimien yhteistyössä muiden ammattilaisten kanssa.

Toteutus

Lähtötilanteen kartoitus:

Jokainen nuori haastatellaan henkilökohtaisesti ennen toimintaan lähtemistä. Haastattelun pohjalta tehdään tilannekartoitus, mm. opiskelu-/työllisyystilanteesta, asumisesta, fyysisestä- ja psyykkisestä terveydestä, sosiaalisesta verkostosta, vapaa-ajankäytöstä, päihteistä ym. Yhdessä pohditaan mihin asioihin nuori toivoo apua ja millaisia tukipalveluita hänellä jo on. Tapaamisen tavoitteena on luoda käsitys nuoren tuen- ja palveluiden tarpeesta sekä arvioida nuoren kykyä sitoutua ja hyötyä toiminnasta. Nuoret, jotka eivät sovellu tai motivoidu vapaaehtoisen koutsaukseen palveluohjataan muun tuen piiriin.

Tavoiteportaat:

Nuoren toisessa yksilötapaamisessa arvioidaan nuoren vahvuuksia ja kehittämistarpeita. Tapaamisessa laaditaan yksilölliset Tavoiteportaat, joihin jokainen koutsaus perustuu. Ylätavoitteeksi määritellään nuoren tavoitetila n. 6kk- 1 vuoden päähän (esim. valmistunut opinnoista ja saanut kesätöitä). Seuraavaksi pilkotaan yhdessä asiakkaan kanssa ylätavoitetta mahdollisimman pieniin, konkreettisiin ja arvioitavissa oleviin välitavoitteisiin. Välitavoitteet asetetaan niin konkreettisiksi, että niiden toteutuminen 2 kk seurantajaksojen aikana on mahdollista ja nuori kokee säännöllisesti onnistumisia ja huomaa muutosprosessinsa edenneen. Lopuksi sovitaan käytännön työskentelytavasta, mm. tapaamistiheys, yhteydenpito, salassapitovelvollisuus jne.

Koutsaus:

Nuori saa ammatillisen työntekijän lisäksi oman vapaaehtoisen koutsin. Työntekijät panostavat sopivien parien "mätsäämiseen". Henkilökemioiden lisäksi huomioidaan vapaaehtoisen osaamisen ja oman työelämä-/opiskelukokemuksen sopivuus nuoren tilanteeseen. Nuori ja koutsi tapaavat 2-4 x kk nuoren tavoitteista riippuen. Lisäksi koutsiparit pitävät yhteyttä säännöllisesti puhelimitse tapaamisten välissä. Vapaaehtoinen koutsi toimii nuoren omassa arjessa tarjoten käytännönläheistä tukea, mm. työnhaku- ja opiskelutaitojen harjoittelemiseen, viikkosuunnitelmien ylläpitoon, asiointitaitoihin sekä vapaa-ajan aktivointiin. Koutsin roolina on paitsi tukea tavoitteiden saavuttamisessa, myös kannustaa nuorta uskomaan omiin kykyihinsä, löytämään uusia voimavaroja ja toimintamalleja sekä antaa positiivista palautetta pienistäkin muutoksista. Yksilökoutsauksen lisäksi nuoren on mahdollista hyödyntää myös muiden vapaaehtoisten asiantuntemusta ja saada käyttöönsä koko koutsiringin työelämäverkostot.

Seuranta ja lopetus:

Koutsipari tapaa työntekijää 2 kk välein seurantatapaamisissa. Tapaamisissa ammatillinen työntekijä työskentelee yhdessä nuoren ja vapaaehtoisen kanssa varmistaen että muutosprosessi etenee, välitavoitteet ovat riittävän konkreettisia ja nuoren oman toivetilan mukaisia. Tapaamisissa juhlitaan jo saavutettuja askeleita ja määritellään seuraavat 2 kk välitavoitteet. Ammatillinen työntekijä vastaa myös tarvittavasta verkostotyöstä sekä palveluohjauksesta muiden tahojen ja ammattilaisten kanssa. Koutsaus on määräaikainen prosessi, joka kestää tarpeesta riippuen 3-18kk. Koutsaus päätetään kun tavoitteisiin on päästy. Lopetustapaamisessa arvioidaan läpikäytyä muutosprosessia tavoiteportaiden kautta. Arvioinnista saadaan tilastotietoa ja seurantaa koutsauksen hyödyistä, mutta sitä käytetään ennen kaikkea työkaluna positiivisen muutoksen huomaamiseen ja muutosprosessin näkyväksi tekemiseen.

Vapaaehtoistyön koordinointi:

Jokainen vapaaehtoinen haastatellaan ja arvioidaan hänen soveltuvuus toimintaan, mm. oma elämäntilanne on tasapainossa ja hänellä on aitoa kiinnostusta, aikaa ja jaksamista suhteen luomiseen asiakkaan kanssa. Haastattelun jälkeen sovitaan vapaaehtoisten peruskoulutukseen osallistumisesta. Koulutus perehdyttää vapaaehtoiset toimintaan ja kohderyhmään sekä vahvistaa ymmärrystä vapaaehtoisen roolista ja vastuista sekä oman jaksamisen merkityksestä. Lisäksi koulutuksessa käydään läpi ratkaisukeskeistä valmennusotetta. Koulutus on myös työntekijälle mahdollisuus tutustua vapaaehtoisiin ja heidän osaamisalueisiin sekä vahvuuksiin, mikä helpottaa jatkossa yhteistyötä sekä koutsiparien "mätsäämistä'. Koulutuksen lisäksi työntekijä vastaa vapaaehtoiselle tarjottavasta säännöllisestä yksilöohjauksesta, vertaistuellisesta toiminnanohjauksesta sekä virkistystapahtumista. Lisäksi jatkuva motivointi ja positiivisen palautteen anto ovat olennaisia tekijöitä vapaaehtoisten sitouttamisen kannalta

 

Kohderyhmä

Nuoret
Nuoret aikuiset

Arviointi

Toimintamallia ei ole vielä arvioitu.

Oma Koutsi verkkosivut

Toimintamallin kuvaus

Toimintamallin ydinsisältö

Oma Koutsi – toiminnalla vahvistetaan nuorten opiskelu- ja työelämävalmiuksia yhdistämällä ratkaisukeskeinen valmennusmenetelmä vapaaehtoiseen tukihenkilötoimintaan. Vapaaehtoisuus lisää läheisyyttä, nuoren arjen tuntemusta sekä uusia ennakkoluulottomia ajattelumalleja. Muutosprosessia ohjataan ammatillisesti kohti nuoren tavoitteita toimien yhteistyössä muiden ammattilaisten kanssa.

Toteutus

Lähtötilanteen kartoitus:

Jokainen nuori haastatellaan henkilökohtaisesti ennen toimintaan lähtemistä. Haastattelun pohjalta tehdään tilannekartoitus, mm. opiskelu-/työllisyystilanteesta, asumisesta, fyysisestä- ja psyykkisestä terveydestä, sosiaalisesta verkostosta, vapaa-ajankäytöstä, päihteistä ym. Yhdessä pohditaan mihin asioihin nuori toivoo apua ja millaisia tukipalveluita hänellä jo on. Tapaamisen tavoitteena on luoda käsitys nuoren tuen- ja palveluiden tarpeesta sekä arvioida nuoren kykyä sitoutua ja hyötyä toiminnasta. Nuoret, jotka eivät sovellu tai motivoidu vapaaehtoisen koutsaukseen palveluohjataan muun tuen piiriin.

Tavoiteportaat:

Nuoren toisessa yksilötapaamisessa arvioidaan nuoren vahvuuksia ja kehittämistarpeita. Tapaamisessa laaditaan yksilölliset Tavoiteportaat, joihin jokainen koutsaus perustuu. Ylätavoitteeksi määritellään nuoren tavoitetila n. 6kk- 1 vuoden päähän (esim. valmistunut opinnoista ja saanut kesätöitä). Seuraavaksi pilkotaan yhdessä asiakkaan kanssa ylätavoitetta mahdollisimman pieniin, konkreettisiin ja arvioitavissa oleviin välitavoitteisiin. Välitavoitteet asetetaan niin konkreettisiksi, että niiden toteutuminen 2 kk seurantajaksojen aikana on mahdollista ja nuori kokee säännöllisesti onnistumisia ja huomaa muutosprosessinsa edenneen. Lopuksi sovitaan käytännön työskentelytavasta, mm. tapaamistiheys, yhteydenpito, salassapitovelvollisuus jne.

Koutsaus:

Nuori saa ammatillisen työntekijän lisäksi oman vapaaehtoisen koutsin. Työntekijät panostavat sopivien parien "mätsäämiseen". Henkilökemioiden lisäksi huomioidaan vapaaehtoisen osaamisen ja oman työelämä-/opiskelukokemuksen sopivuus nuoren tilanteeseen. Nuori ja koutsi tapaavat 2-4 x kk nuoren tavoitteista riippuen. Lisäksi koutsiparit pitävät yhteyttä säännöllisesti puhelimitse tapaamisten välissä. Vapaaehtoinen koutsi toimii nuoren omassa arjessa tarjoten käytännönläheistä tukea, mm. työnhaku- ja opiskelutaitojen harjoittelemiseen, viikkosuunnitelmien ylläpitoon, asiointitaitoihin sekä vapaa-ajan aktivointiin. Koutsin roolina on paitsi tukea tavoitteiden saavuttamisessa, myös kannustaa nuorta uskomaan omiin kykyihinsä, löytämään uusia voimavaroja ja toimintamalleja sekä antaa positiivista palautetta pienistäkin muutoksista. Yksilökoutsauksen lisäksi nuoren on mahdollista hyödyntää myös muiden vapaaehtoisten asiantuntemusta ja saada käyttöönsä koko koutsiringin työelämäverkostot.

Seuranta ja lopetus:

Koutsipari tapaa työntekijää 2 kk välein seurantatapaamisissa. Tapaamisissa ammatillinen työntekijä työskentelee yhdessä nuoren ja vapaaehtoisen kanssa varmistaen että muutosprosessi etenee, välitavoitteet ovat riittävän konkreettisia ja nuoren oman toivetilan mukaisia. Tapaamisissa juhlitaan jo saavutettuja askeleita ja määritellään seuraavat 2 kk välitavoitteet. Ammatillinen työntekijä vastaa myös tarvittavasta verkostotyöstä sekä palveluohjauksesta muiden tahojen ja ammattilaisten kanssa. Koutsaus on määräaikainen prosessi, joka kestää tarpeesta riippuen 3-18kk. Koutsaus päätetään kun tavoitteisiin on päästy. Lopetustapaamisessa arvioidaan läpikäytyä muutosprosessia tavoiteportaiden kautta. Arvioinnista saadaan tilastotietoa ja seurantaa koutsauksen hyödyistä, mutta sitä käytetään ennen kaikkea työkaluna positiivisen muutoksen huomaamiseen ja muutosprosessin näkyväksi tekemiseen.

Vapaaehtoistyön koordinointi:

Jokainen vapaaehtoinen haastatellaan ja arvioidaan hänen soveltuvuus toimintaan, mm. oma elämäntilanne on tasapainossa ja hänellä on aitoa kiinnostusta, aikaa ja jaksamista suhteen luomiseen asiakkaan kanssa. Haastattelun jälkeen sovitaan vapaaehtoisten peruskoulutukseen osallistumisesta. Koulutus perehdyttää vapaaehtoiset toimintaan ja kohderyhmään sekä vahvistaa ymmärrystä vapaaehtoisen roolista ja vastuista sekä oman jaksamisen merkityksestä. Lisäksi koulutuksessa käydään läpi ratkaisukeskeistä valmennusotetta. Koulutus on myös työntekijälle mahdollisuus tutustua vapaaehtoisiin ja heidän osaamisalueisiin sekä vahvuuksiin, mikä helpottaa jatkossa yhteistyötä sekä koutsiparien "mätsäämistä'. Koulutuksen lisäksi työntekijä vastaa vapaaehtoiselle tarjottavasta säännöllisestä yksilöohjauksesta, vertaistuellisesta toiminnanohjauksesta sekä virkistystapahtumista. Lisäksi jatkuva motivointi ja positiivisen palautteen anto ovat olennaisia tekijöitä vapaaehtoisten sitouttamisen kannalta

 

Toimintamallin aikaansaama muutos

Toiminnan tulokset ja vaikuttavuus:

Oma Koutsi –toiminnan prosessi on nähty tuloksellisena niin asiakkaiden, vapaaehtoisten kuin yhteistyökumppaneiden näkökulmasta. Koutsauksen loppuarvioinnin tulokset ovat olleet erityisen positiivisia ja oli hienoa todeta, että vuonna 2018 jokaisella nuorella oma työ- tai opiskelutilanne on edennyt ja opiskelu- tai työelämätaidot ovat kehittyneet koutsauksen päätyttyä.

Alla olevat tulokset on koottu vuoden 2018 aikana päättyneiden koutsausten loppuarvioinneista:

- 100%:lla nuorista oma työ- tai opiskelutilanne on edennyt koutsauksen päätyttyä; saanut tutkinnon valmiiksi, aloittanut uudet opinnot, lopettanut sopimattomat opinnot, saanut palkkatöitä, aloittanut työtoiminnassa.

- 100%:lla nuorista omat työelämä- tai opiskelutaidot ovat kehittyneet koutsauksen päätyttyä, mm. opiskelu-/työpaikan hakeminen, opiskelutaitojen ja rutiinien harjoittelu, opiskelu- ja työllistymistuki-palveluiden hyödyntäminen, työelämän pelisääntöjen oppiminen ym.

1) Opiskeluihin liittyvät taidot ja muutokset: 100% koutsatuista nuorista raportoi muutoksia opiskelu-tilanteessa ja taidoissa vähintään yhdellä osa-alueella. Nuorista 78% oli kehittänyt opiskelutaitoja ja rutiineja (mm. viikkoaikataulut, opiskelutekniikka, ilmoittautumiset kursseille) ja 70% oppi hyödyn-tämään paremmin opiskelun tukipalveluita (esim. ohjaaja, kuraattori). Koutsauksen aikana viisi nuo-rista valmistui ammattiin, viisi sai uuden opiskelupaikan ja kahdeksan nuorta palasi jatkamaan kes-kenjääneitä opintojaan sairasloman tai keskeytyksen jälkeen. Lisäksi monet pysyivät suorittamaan erilaisia tutkinnonosia, kursseja, työssäoppimisia, lopputöitä tai muuten jatkamaan opiskelua psyyk-kisen voinnin haasteista huolimatta. Viisi nuorta päätti lopettaa etenemättömät opinnot ja pääsivät näin liikkumaan elämässään eteenpäin.

2) Työelämätaidot ja työllisyystilanne: Työelämätaitojen tai työllisyystilanteen muutoksia tapahtui 96% nuorista. Nuorista huikeat 78% on koutsauksen aikana saanut palkkatöitä; useat osa-aikatöitä, keikkatöitä ja kesätöitä, mutta viisi nuorta on myös työllistynyt kokopäiväisesti omalle alalleen. Li-säksi 22% aloitti työkokeilussa, kuntouttavassa työtoiminnassa tai työllistymistä tukevassa kuntou-tuksessa. 70% nuorista raportoi työnhakuun liittyvien taitojen kehittyneen (mm. oppinut tekemään CV:n, työhakemuksen, hakemaan työpaikkoja).  Lisäksi nuoret kertoivat oppineensa mm. ymmärtä-mään työelämän pelisääntöjä ja käytäntöjä (39%) ja ilmoittautumaan työttömäksi työnhakijaksi (17%).

3) Oma osaaminen, tulevaisuuden suunnitelmat, palveluiden hyödyntäminen: Olimme erityisen iloisia siitä että 83% koutsatuista nuorista kertoi muutoksista liittyen itsetuntemukseen ja itsetuntoon. 61% nuorista puolestaan kertoi muutoksista tulevaisuudensuunnitelmien selkeytymisessä tai vahvistumi-sessa. 48% nuorista oppi hyödyntämää paremmin erilaisia julkisia palveluita (esim. Ohjaamo, Te-toimisto) tai tutustui erilaisiin työtoiminnan paikkoihin.

4) Sosiaaliset taidot ja vapaa-aika: 70% nuorista tapahtui positiivisia muutoksia liittyen sosiaalisiin taitoihin ja vapaa-aikaan. Reilu puolet nuorista osallistui yhdistyksen järjestämään ryhmätoimintaan tai tapahtumiin, kolmannes tutustui nuorten matalankynnyksen kohtaamispaikkoi-hin ja saman verran aloitti uuden harrastuksen tai aktivoi vanhoja. Niinikään kolmennes nuorista kertoi muusta aktivoitumisesta pois kotoa (kävelylle, kahville jne). Erityisen merkittävää on, että lähes puolet nuorista kertoi koutsauksen aikana saaneensa uusia ih-missuhteita tai aktivoineensa olemassaolevia.

5) Arjenhallinta: Reilusti yli puolella nuorista (78%) koutsaksiin liittyi työllistymistä ja opintoja tuke-vien arjenhallinnan taitojen harjoittelemista ja kehittymistä, mm. tunteiden hallintaan liittyviä taitoja (30%) sekä toimivan päivärytmin ylläpitämistä ja arjen aikataluttamista (39%). Nuoret oppivat lisäksi hakemaan ja selvittämään taloudellisia tukia (52%) sekä muita raha-asioiden hoitoon liittyviä taitoja (17%), hoitamaan muuttoon ja asunnonhakuun liittyviä asioita (17%) tai lisäämään terveellisiä elä-mäntapoja (26%) kuten liikuntaa, säännöllistä ruokailua tai vähentämään päihteidenkäyttöä. 65% nuorista nosti esiin myös taitoja ja muutoksia omasta terveydestä huolehtimiseen, mm. uusien hoi-to-kontaktien aloittaminen, säännöllisistä lääkityksistä huolehtiminen, terapeutin etsiminen

 

Vapaaehtoistyöllä on lisätty kansalaisten toiminta- ja osallisuusmahdollisuuksia. Vapaaehtoisilta kerätyn palautteen (2018) mukaan vapaaehtoistyö on tuonut heille mm. mielekästä tekemistä, kiinnostavia koulutuksia, sosiaalisia suhteita, yhteenkuuluvuutta, uutta tietoa ja näkemyksiä, onnistumisen hetkiä, oman tietotaidon hyödyntämistä, ratkaisukeskeisen toimijuuden osaamista, ymmärrystä ihmisen kasvun ja elämässä selviämisen suhteen, hyvää mieltä sekä arvokkaita ihmiskohtaamisia. Täten toiminnalla on tarjottu vapaaehtoisille monipuolisia kehittymismahdollisuuksia sekä positiivista osallisuutta, jolloin voidaan nähdä, että tuen saajina ovat osin myös vapaaehtoiset itse. Vapaaehtoisten palaute itse toiminnasta oli myös kiitettävää ja toiminta nähtiin hyvin organisoituna. Vapaaehtoisilta kerätyn nimettömän verkkokyselyn mukaan 100% vapaehtoisista oli ”täysin samaa mieltä”, että heidän vapaaehtoistyötä arvostetaan yhdistyksessä ja he kokevat saaneensa riittävästi tukea työntekijältä sekä työntekijä on ollut hyvin saatavilla.

Taustatiedot

Maantieteellinen alue
Turku
Kehittäjäorganisaatiot
Turun Kaupunkilähetys ry
Toimintaympäristö
Turun Kaupunkilähetys ry.; Turku + lähikunnat Kaarina, Lieto, Raisio, Naantali
Rahoittaja
Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus (STEA)