Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa
Pohjanmaan hyvinvointialueella on tunnistettu tarve vahvistaa ennaltaehkäiseviä palveluja ja vähentää korjaavan hoidon tarvetta erityisesti nuorten suun terveyden osalta. Yläkouluikäisten suun terveys on heikentynyt, ja siihen vaikuttavat muun muassa puutteelliset omahoitotottumukset, runsas energiajuomien käyttö sekä päihteet. Samanaikaisesti tietoisuus suun terveyden merkityksestä ja sen yhteydestä yleiseen hyvinvointiin on nuorten keskuudessa vaihtelevaa.
Nykytilaa haastaa myös se, että suun terveyttä ei ole systemaattisesti osana koulujen terveystiedon opetusta tai moniammatillista ennaltaehkäisevää työtä. Yhteistyössä koulujen, opiskeluhuollon ja suun terveydenhuollon välillä on kehittämistarpeita erityisesti tiedonvaihdon, viestinnän ja varhaisen puuttumisen osalta.
Hanke kytkeytyy Pohjanmaan hyvinvointialueen strategisiin tavoitteisiin, joissa painotetaan ennaltaehkäisyä, varhaista tukea ja palveluiden oikea-aikaista kohdentamista. Tavoitteena on lisätä nuorten tietoisuutta suun terveydestä ja siihen vaikuttavista elintavoista, integroida suun terveyden edistäminen osaksi koulujen arkea sekä hyödyntää nuorille luontevia viestintäkanavia. Näin tuetaan terveellisiä valintoja, ehkäistään suun sairauksia ja vahvistetaan nuorten kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä hillitään pitkän aikavälin palvelutarvetta.
Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet
Toimintamalli kohdistuu ensisijaisesti yläkouluikäisiin nuoriin (noin 12–16‑vuotiaat). Nuorten riskikäyttäytyminen, kuten puutteellinen omahoito, runsas sokeripitoisten juomien käyttö ja päihteet, ovat lisääntyneet. Nuoret tarvitsevat toimintamallia, koska heidän tietoisuutensa suun terveyden merkityksestä ja arjen valintojen vaikutuksista on vaihtelevaa, ja varhaisella tuella voidaan ehkäistä pitkäaikaisia terveysongelmia.
Toissijaisena kohderyhmänä ovat yläkoulujen terveystiedon opettajat ja yläkouluissa toimivat kouluterveydenhoitajat, jotka tarvitsevat yhtenäisiä toimintatapoja, ajantasaista tietoa ja välineitä ennaltaehkäisevän työn toteuttamiseen. Lisäksi toimintamalli hyödyttää huoltajia, joiden tietoisuus nuorten elintapojen vaikutuksista suun ja yleiseen terveyteen tukee nuorten arjen valintoja.
Toimintamallille asetetut tavoitteet
Hankkeen tarkoituksena on suunnitella ja toteuttaa kokonaisvaltainen opetuspaketti suun terveydestä yläkoulujen terveystiedon tunneille. Paketti sisältää kaksi opetusvideota (suomen- ja ruotsinkielinen), Kahoot-tietovisan sekä ryhmätyöteemoja. Oppitunnin teemoja ovat suun terveys, ravintorytmi ja napostelu, energiajuomat sekä päihteet. Paketti on suunniteltu niin, että terveystiedon opettajien on helppo ottaa se käyttöön ja sen valmistelu vaatii heiltä mahdollisimman vähän ennakkoperehtymistä ja valmistautumista. Hanke toteutetaan sekä suomeksi että ruotsiksi. Opetuspaketin lisäksi suunnitellaan ja tehdään teemoihin liittyvää some-materiaalia, jota julkaistaan hyvinvointialueen Instagram- ja TikTok-tileillä hankkeen aikana. Some-materiaalin valmistelussa huomioidaan myös maahanmuuttajataustaiset oppilaat tuottamalla materiaalia myös heidän äidinkielillään.
Yläkoulun terveystiedon opettajille ja yläkouluissa toimiville kouluterveydenhoitajille tarjotaan mahdollisuus osallistua sisällön suunnitteluun. Tarkoituksena on esittää suun terveyteen vaikuttavia tekijöitä nuorten näkökulmasta ja tavalla, joka on heille sopivaa ja ajankohtaista. Tavoitteena on vahvistaa suun terveydenhuollon ennaltaehkäisyä ja parantaa suun terveyttä erityisesti yläkouluikäisten nuorten keskuudessa.
Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin
Tavoitteiden toteutumista seurataan ja arvioidaan monipuolisesti sekä määrällisin että laadullisin mittarein. Seurantakeinoina käytetään nuorille suunnattuja kyselyitä (esim. aloituskyselyt, kaksivaiheiset oppimiskyselyt, Kahoot-tietovisat), joilla arvioidaan tietämyksen, asenteiden ja terveyskäyttäytymisen muutoksia ennen ja jälkeen toimenpiteiden. Lisäksi kartoitetaan nuorten suunhoitotottumuksia hankkeen aikana ja sen päättyessä.
Ammattilaisilta (opettajat, kouluterveydenhuolto ja suun terveydenhuolto) kerätään palautetta kyselyillä yhteistyön toimivuudesta, osaamisen kehittymisestä ja materiaalien hyödynnettävyydestä. Seurantaan kuuluu myös osallistujamäärien, viestintäkampanjoiden tavoittavuuden sekä eri kohderyhmien osallistumisen tarkastelu.
Pitkän aikavälin vaikutuksia arvioidaan esimerkiksi Kouluterveyskyselyn tulosten, suun terveyden tilan ja hoitoon hakeutumisen kehittymisen kautta. Jatkuva palaute ja seurantatieto mahdollistavat toiminnan arvioinnin ja kehittämisen tulevaisuudessa.
Toimintamallin keskeiset edellytykset
Toimintamallin keskeisiä edellytyksiä ovat vahva johtaminen, asiantijuus ja sitoutuminen sekä hyvinvointialueen että koulujen tasolla, jotta ennaltaehkäisevä työ voidaan vakiinnuttaa osaksi arkea. Tiivis sidosryhmäyhteistyö suun terveydenhuollon, kouluterveydenhuollon, opettajien ja viestinnän asiantuntijoiden välillä on keskeistä, jotta toimenpiteet ovat yhtenäisiä ja vaikuttavia.
Mallin toteutus edellyttää riittävää asiantuntemusta suun terveydestä, nuorten terveyskäyttäytymisestä ja pedagogiikasta sekä henkilöstöresursseja kehittämistyöhön, viestintään ja toteutukseen. Digitaaliset oppimisympäristöt ja koulun tilat toimivat keskeisinä toteutusympäristöinä. Rahoitusta tarvitaan materiaalien tuotantoon, viestintään ja koordinointiin.
Lisäksi suunnitelmallinen ja nuoria tavoittava viestintä (esim. somekanavat ja opetussisällöt) on olennainen edellytys vaikuttavuudelle. Jatkuva seuranta ja arviointi tukevat toiminnan kehittämistä ja juurtumista pysyväksi toimintatavaksi.