Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa
Toimintamalli vastaa kasvavaan yhteiskunnalliseen haasteeseen, jossa nuorten huumeiden käyttö, päihdehaitat ja huumekuolemat ovat lisääntyneet. Samalla osa nuorista jää tarvitsemiensa palveluiden ulkopuolelle tai ei saa riittävän oikea-aikaista, saavutettavaa ja heidän tarpeisiinsa soveltuvaa tukea. Vuonna 2024 huumemyrkytyskuolemiin menehtyi Suomessa 247 henkilöä, joista 40 oli alle 25-vuotiaita, mikä korostaa ennaltaehkäisevän työn ja varhaisen tuen merkitystä.
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella alaikäisille ja nuorille aikuisille suunnattujen päihdepalveluiden kehittämisessä on tunnistettu tarpeita palveluiden saatavuuden, saavutettavuuden, yhdenvertaisuuden ja erityisosaamisen vahvistamiseksi. Nuorten tarpeisiin kohdennettujen palveluiden sekä palvelupolkujen selkeyttäminen voi tukea palveluihin hakeutumista ja niiden oikea-aikaista käyttöä. Erityisesti nuorille suunnatun terveysneuvontatyön kehittämisellä voidaan vahvistaa matalan kynnyksen tuen saatavuutta sekä lisätä tietoa haittojen vähentämisestä ja tarjolla olevista sosiaali- ja terveyspalveluista.
Toimintamalli vastaa myös alaikäisten päihdehoidon palvelurakenteiden kehittämistarpeisiin. Tällä hetkellä alaikäisten laitosmuotoinen päihdehoito järjestetään pääosin ostopalveluina, minkä vuoksi palvelukokonaisuudet ja hoitopolut voivat vaihdella alueellisesti. Tavoitteena on vahvistaa hoidon laatua, yhdenvertaisuutta ja jatkuvuutta sekä kehittää palveluita vastaamaan entistä paremmin nuorten ja heidän perheidensä tarpeita. Erityistä huomiota kiinnitetään lastensuojelun asiakkaiden päihdehoidon ja muun tuen yhteensovittamiseen sekä päihdehoidon erityisosaamisen saatavuuden vahvistamiseen.
Yksilön näkökulmasta toimintamallin tarkoituksena on parantaa nuorten mahdollisuuksia saada oikea-aikaista ja vaikuttavaa tukea, ehkäistä päihdehaittojen syvenemistä sekä vahvistaa osallisuutta ja hyvinvointia. Palvelujärjestelmän näkökulmasta toimintamalli kehittää palveluiden yhteensovittamista, vahvistaa sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyötä sekä selkeyttää hoito- ja palvelupolkuja. Yhteiskunnallisella tasolla toimintamalli pyrkii vähentämään huumekuolemia, ehkäisemään syrjäytymistä, lisäämään yhdenvertaisuutta sekä vahvistamaan nuorten ja heidän läheistensä osallisuutta palveluiden kehittämisessä ja käytössä.
Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet
ELOSSA – Nuorten huumekuolemien ehkäisyn ohjelma 2025–2027 on valtakunnallinen kehittämisohjelma, jonka tavoitteena on ehkäistä nuorten huumekuolemia sekä parantaa päihdepalveluiden saatavuutta ja saavutettavuutta. Ohjelmaa johtaa sosiaali- ja terveysministeriö (STM), ja se toteutetaan yhteistyössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL), hyvinvointialueiden sekä järjestöjen kanssa.
Pohjois- Pohjanmaan hyvinvointialueella Pohteella toimintamallia tarvitsevat erityisesti 12–29-vuotiaat nuoret, jotka käyttävät huumausaineita tai muita päihteitä ja jäävät nykyisessä palvelujärjestelmässä ilman riittävää tukea tai eivät hakeudu tarvitsemiensa palveluiden piiriin. Kohderyhmään kuuluvat erityisesti lastensuojelun avohuollon, sijaishuollon ja jälkihuollon asiakkaat sekä huostaanotetut ja kiireellisesti sijoitetut nuoret, joilla on päihteiden käyttöön liittyviä haasteita ja tarve oikea-aikaisille, saavutettaville sekä erityisosaamiseen perustuville palveluille. Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella (Pohteella) toteutettava nuorten huumekuolemien ehkäisyhanke pyrkii vastaamaan näihin tarpeisiin vahvistamalla nuorten päihdehoitoa sekä kehittämällä ja selkeyttämällä hoito- ja palvelupolkuja. Toimintamallin tavoitteena on parantaa palveluiden saatavuutta, sujuvoittaa palveluihin ohjautumista ja vahvistaa eri toimijoiden välistä yhteistyötä. Lisäksi toimintamalli tukee nuorten perheitä ja läheisiä vahvistamalla heidän osallisuuttaan sekä parantaa sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten valmiuksia kohdata ja tukea kohderyhmää yhdenvertaisesti ja vaikuttavasti.
Toimintamallille asetetut tavoitteet
Hankkeen päätavoitteena on vahvistaa Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen alaikäisten ja nuorten aikuisten päihdepalveluiden saatavuutta, laatua, yhdenvertaisuutta ja osallisuutta kehittämällä nuorille suunnattuja palveluja, vahvistamalla ammattilaisten osaamista näyttöön perustuvissa psykososiaalisissa menetelmissä sekä juurruttamalla kehitetyt toimintamallit osaksi pysyvää palvelujärjestelmää. Tavoitteena on varmistaa, että lastensuojelun avohuollon, sijaishuollon ja jälkihuollon päihteitä käyttävät asiakkaat saavat tarvitsemansa palvelut oikea-aikaisesti ja yhdenvertaisesti koko Pohteen alueella. Samalla vahvistetaan sosiaali- ja terveydenhuollon välistä yhteistyötä, jotta nuoret ja heidän perheensä saavat tarvitsemansa tuen mahdollisimman nopeasti ja heidän arkiympäristöissään sekä olemassa olevien palveluiden yhteydessä.
Toimintamallin tavoitteena on ehkäistä nuorten päihdehaittoja ja huumekuolemia vahvistamalla nuorille suunnattua terveysneuvontaa, kehittämällä alaikäisten päihdehoidon palvelurakenteita sekä lisäämällä ammattilaisten osaamista näyttöön perustuvissa psykososiaalisissa menetelmissä. Lisäksi tavoitteena on juurruttaa ja laajentaa hankkeessa kehitetyt toimintamallit osaksi koko hyvinvointialueen palvelujärjestelmää, vahvistaa huumeita käyttävien henkilöiden osallisuutta palveluiden kehittämisessä sekä tiivistää sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyötä. Tavoitteena on varmistaa, että alaikäiset ja nuoret päihteiden käyttäjät sekä heidän perheensä saavat tarvitsemansa palvelut oikea-aikaisesti ja mahdollisimman sujuvasti, myös osana lastensuojelun ja jälkihuollon palveluita.
Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin
Tavoitteiden toteutumista seurataan ja arvioidaan sekä määrällisten että laadullisten mittareiden avulla. Seurannassa tarkastellaan toteutuneiden nuorille kohdennettujen neuvontakäyntien määrää ja sisältöjä, kehitettyjen nuorilähtöisten toimintamallien määrää sekä niiden käyttöönottoa. Lisäksi arvioidaan kehittämistyöhön osallistuneiden osallisuuden kokemuksia, toteutettujen koulutusten ja osallistujien määriä sekä koulutusten vaikuttavuutta osallistujapalautteiden ja osaamisen kehittymistä mittaavien kyselyiden avulla. Arvioinnissa huomioidaan myös palveluiden saavutettavuus, moniammatillisen yhteistyön toimivuus, saadut palautteet, kansallisen vaikuttavuusseurannan tulokset sekä toimintamallin juurtuminen osaksi hyvinvointialueen pysyvää palvelujärjestelmää.
Toimintamallin keskeiset edellytykset
Toimintamallin toteutumisen keskeisiä edellytyksiä ovat vahva johtaminen, laaja moniammatillinen yhteistyö, riittävät henkilöstöresurssit, asiantunteva projektiorganisaatio sekä toimiva viestintä. Hankkeen toteutuksesta vastaa Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue (Pohde), joka koordinoi kehittämistyötä ja huolehtii toimintamallien juurtumisesta osaksi pysyvää palvelujärjestelmää. Toiminnan onnistuminen edellyttää tiivistä yhteistyötä lastensuojelun, päihde-, riippuvuus- ja mielenterveyspalveluiden, terveyspalveluiden, jälkihuollon, opiskeluhuollon, ohjaamopalveluiden sekä kuntien nuorisopalveluiden kanssa. Lisäksi järjestöt, seurakunnat, kokemusasiantuntijat, nuoret ja heidän läheisensä osallistuvat kehittämiseen tuoden toimintaan käytännön kokemusta, vertaistukea ja asiakasnäkökulmaa.
Toimintamallin toteutusta tukee Pohteen kehittämisyksikön osaaminen sekä hankkeen projektiorganisaatio, johon kuuluu projektipäällikkö, projektisuunnittelija ja päihdetyöntekijöitä. Projektitiimi vastaa kehittämistyöstä, verkostoyhteistyöstä, arvioinnista, viestinnästä sekä jalkautuvan asiakastyön ja terveysneuvonnan kehittämisestä koko hyvinvointialueella yhdessä/yhteistyössä hyvinvointialueen keskeisten toimijoiden ja johdon kanssa. Toiminnan edellytyksenä ovat myös tarkoituksenmukaiset toimitilat, kuten matalan kynnyksen kohtaamispaikka nuorille, sekä mahdollisuus hyödyntää Pohteen ja yhteistyökumppaneiden tiloja.
Lisäksi toimintamallin onnistuminen edellyttää riittävää rahoitusta, henkilöstön osaamisen jatkuvaa kehittämistä ja menetelmäohjauksen saatavuutta. Hyvinvointialue mahdollistaa henkilöstön osallistumisen koulutuksiin ja käytännön harjoitteluun sekä rakentaa hankkeen aikana pysyviä rakenteita osaamisen ylläpitämiseksi. Toimintaa tukee suunnitelmallinen viestintä, joka toteutetaan Pohteen ja rahoittajan ohjeiden mukaisesti viestintäsuunnitelman pohjalta yhteistyössä viestinnän asiantuntijoiden ja keskeisten yhteistyökumppaneiden kanssa. Näiden edellytysten avulla voidaan varmistaa toimintamallin vaikuttava toteuttaminen ja pysyvä vakiinnuttaminen osaksi hyvinvointialueen palveluita.