Etelä-Pohjanmaalla neuropsykiatrisesti oireilevien lasten palvelut ovat melko hajanaisia huolimatta siitä, että alueelle on luotu Neuropsykiatrisesti oireilevien lasten, nuorten ja heidän perheidensä palveluverkko vuonna 2018. Palveluverkkoa on ollut vaikea löytää ja sen toimiminen on riippuvainen usein käytössä olevista resursseista. Nepsykoordinaattori yhdessä ohjausryhmänsä kanssa kartoittaa palveluverkon ajankohtaista päivitystarvetta.
Syyskuussa 2020 Etelä-Pohjanmaalla pidettiin MONNI -hankkeen ja Tulevaisuuden sote-keskus -hankkeen toimesta ns. Nepsy-päivä. Siellä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset nostivat esiin tarpeen matalan kynnyksen ohjaus- ja neuvontapalvelulle, joka kohdentuu nimenomaan neuropsykiatrisesti oireileville, ei-diagnosoiduille lapsille, nuorille ja heidän perheilleen.
Tulevaisuuden sote-keskus -hanke lähti luomaan pilotin kautta toimintamallia matalan kynnyksen ohjaus- ja neuvontapalvelulle esikoululaisille ja ensimmäisen luokan oppilaille, heidän vanhemmilleen ja opettajilleen. Tämä ikäryhmä valittiin siksi, että se on nivelvaihe, jossa tulee siirtymä varhaiskasvatuksesta koulumaailmaan. Siirtymävaiheet ovat usein neuropsykiatrisesti oireilevalle lapselle hankalia. Tässä siirtymävaiheessa tehdyillä toimenpiteillä voidaan vaikuttaa lapsen mahdolliseen neuropsykiatriseen oireiluun tarjoamalla lapselle oikein kohdennettua tukea ja siten myönteisiä kokemuksia koulumaailman alkaessa. Tuen jatkuessa tarpeenmukaisesti se ennaltaehkäisee monia myöhempiä haasteita lapsen ja perheen elämässä.
Nepsykoordinaattorin toimenkuva:
- Antaa matalan kynnyksen ohjausta ja neuvontaa neuropsykiatrisesti oireilevien lasten perheille ja lasten kanssa työskenteleville ammattilaisille, kun perhe tai muut lapsen kanssa työskentelevät kokevat, etteivät heidän keinonsa riitä
- Ohjaa asiakasta tai perhettä tarvittaessa oikean palvelun piiriin
- Tukee perhettä ja antaa työkaluja arkeen lapsen odottaessa pääsyä tarkempiin tutkimuksiin
- Toimii tarvittaessa lyhytaikaisesti työparina lähityöntekijän kanssa tilanteessa, jossa pohditaan tarvitseeko lapsi enemmän / uusia palveluita tai tukea käyttäytymisen ja / tai keskittymisen haasteisiin
- Nepsykoordinaattorin tuki on lyhytaikaista
- Nepsykoordinaattori tarkastelee yhteistyössä maakunnallisen ohjausryhmän kanssa Etelä-Pohjanmaan nepsypalveluverkostoa
- Nepsykoordinaattori luo toimintamallia neuropsykiatrisesti oireilevien lasten matalan kynnyksen ohjaamiseen
Neuropsykiatrisesti oireilevia henkilöitä on tänä päivänä yhä enemmän ja neuropsykiatrista oireilua tunnistetaan yhä paremmin. Silti neuropsykiatrisesti oireileville lapsille ja perheille annettava tuki on edelleen moninaista riippuen niin kuntien resursseista kuin valmiuksista kohdata neuropsykiatrisesti oireilevia lapsia ja heidän perheitään. Oireiden tunnistamisessa on edelleen monin paikoin puutteita, samoin tietämyksessä tukikeinoista ja toisinaan asenteissakin tukikeinojen käyttöön ottoon. Siksi monella neuropsykiatrisesti oireilevalla lapsella menee pahimmillaan vuosia, ennen kuin asioihin kunnolla tartutaan ja lapsi saa tarvitsemansa tuen. Tiedossa on, että neuropsykiatriseen oireiluun vaikuttaa vahvasti perimän lisäksi ympäristötekijät, jotka voivat joko lisätä tai vähentää neuropsykiatrista oireilua. Siksi oireiden tunnistaminen olisi tärkeää jo varhaisessa vaiheessa, että myös oikeanlaisia tukikeinoja osattaisiin ottaa käyttöön.
Nepsykoordinaattori-mallilla pyritään ennaltaehkäisemään ja tarttumaan varhaisessa vaiheessa neuropsykiatrisesti oireilevien lasten haasteisiin, jotta tuen aloittaminen olisi välitöntä haasteiden ilmaannuttua ja siten oikea-aikaista. Varhaisella tuella lapsen haasteista johtuva ei-toivottu käytös ei ehtisi johtaa negatiiviseen kehään, lapsen itsetunnon haasteisiin eikä sitä myötä vielä lisääntyvään ei-toivottuun käytökseen.
Nepsykoordinaattori-toiminnalla tuodaan lapsen vanhemmille tietoa neuropsykiatrisista piirteistä lapsen mahdollisina lapsen ominaisuuksina ja siten ymmärrystä lapsen käytökselle. Vanhemmille annetaan uusia keinoja toimia lapsen kanssa haastavissa arjen tilanteissa ja vahvistetaan jo olemassa olevia perheen voimavaroja. Pyritään parantamaan vanhempien ja muiden ammattilaisten (oppimisympäristö) välistä yhteistyötä ja avointa vuorovaikutusta lapsen parhaaksi. Ohjataan lasta ja perhettä tarvittaessa tarkoituksenmukaisiin palveluihin mikäli nähdään, että lapsi ja perhe hyötyisi jostakin muusta. Varhaisella tunnistamisella, psykoedukaatiolla ja tuen kohdentamisella voidaan parantaa myös lapsen elinympäristön aikuisten jaksamista.
Pyritään auttamaan niitä lapsia ja perheitä ketkä eivät täytä diagnostiikan raameja, vaan pärjäävät pienellä tuella.
Pyritään auttamaan ammattilaisia (oppimisympäristön aikuisia) silloin, kun lapsella sen kaltaisia neuropsykiatrisina näyttäytyviä haasteita, joihin oppimisympäristön aikuiset kaipaavat tukea. Pyritään tuomaan ymmärrystä neuropsykiatrisesta oireilusta ja lapsen käyttäytymisestä sekä yhdessä luomaan uusia keinoja tukea lasta koulun ja esikoulun arjessa. Tuetaan yhteistyötä ja avointa vuorovaikutusta koulun ja lapsen vanhempien välillä. Neuropsykiatrisille lapsille tarkoitettujen tukikeinojen avulla pyritään luomaan oppimisympäristöihin sellaisia pysyviä toimintamalleja, joilla jatkossa tuetaan myös muita neuropsykiatrisesti oireilevia lapsia jo ennaltaehkäisevästi.
Ennaltaehkäistään lasten tilanteiden kriisiytymisiä ja välitöntä avun tarvetta varhaisin tukikeinoin sekä tarpeen mukaan ollaan tukena myös tilanteen akutisoituessa.
Vähennetään erityispalveluiden asiakasmäärää.
Neuropsykiatrisesti oireilevien lasten, nuorten ja heidän perheidensä palveluverkon tarkastelu kokonaisuutena ja nostamalla esiin siinä olevat päivitystarpeet. Näin saadaan ajantasainen, ja kaikille toimiva palveluverkko.
Kohderyhmänä ovat:
- Lapset, joilla on neuropsykiatrista oireilua ja jotka eivät ole vielä ohjautuneet peruspalveluiden piiriin
- Edellä mainittujen lasten vanhemmat
- Edellä mainittujen lasten kanssa toimivat ammattilaiset erityisesti lapsen oppimisympäristössä
Toiminnan kohdistuminen
- esikoululaiset
- 1 lk (2.lk)
Pilottialueella olevien ryhmien lasten vanhempia on informoitu nepsykoordinaattori-pilotista kirjeellä, jonka opettajat ovat lähettäneet Wilman kautta lasten vanhemmille.
Lapset ohjautuvat nepsykoordinaattorin asiakkaiksi useimmiten terveydenhoitajan, lääkärin tai muun sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisen ohjaamina (usein kuntoutustyöryhmien kautta).
Varhaiskasvatuksen tai perusopetuksen työntekijä voi ohjata lapsen myös suoraan nepsykoordinaattorille.
Nepsykoordinaattorin työskentely perustuu vanhemmilta saatuun lupaan olla yhteydessä nepsykoordinaattoriin. Huolen puheeksi ottaja pyytää vanhemmilta luvan työn aloitukseen. Vasta tällöin nepsykoordinaattori ottaa yhteyttä perheeseen ja aloittaa työskentelyään.
Itse työskentely perustuu lapsen vanhempien ja oppimisympäristön aikuisten osallisuuteen. Nepsykoordinaattori kerää tietoa lapsesta ja tämän elinympäristöistä niin lasta ja ympäristöjä havainnoimalla kuin aikuisia haastattelemalla yhteistä ymmärrystä lapsesta ja hänen toimintamalleista saadakseen. Vanhemmille ja oppimisympäristön aikuisille tuodaan esille tukikeinoja lapsen kyseessä oleviin keskeisiin haasteisiin ja tilanteisiin, ja niiden toteuttamisesta/käyttöön otosta ja käyttöön oton arvioimisesta sovitaan yhdessä aikuisten kanssa.
