Käynnistetään kunnassa tai alueella neuropsykiatrisesti oireilevien (=nepsy) lasten, nuorten ja perheiden tuen ja palveluiden kehittäminen kokoamalla verkosto paikallisista nepsy-osaajista. Verkostossa kehittäminen pohjautuu alueen asiakkaiden ja ammattilaisten tarpeisiin.
* Toimintamallin julkaisemiseksi riittää minimissään perustietolomakkeen tähdellä merkittyjen kohtien täyttäminen. Suosittelemme kuitenkin, että kuvaatte toimintamallin laajemmin hyödyntäen kehittämisen polun eri vaiheita.
** Kaikkien tähdellä merkittyjen kenttien sisällöt tulevat näkyviin toimintamallin kuvauksessa. Täytettyänne vähintään nämä kentät voitte merkitä toimintamallin valmiiksi Kuvaa ja jaa -lomakkeen lopussa olevalla toiminnolla.
Kehittäkää tarvelähtöisesti huomioimalla eri toimijoiden näkökulmat ja tarpeet. Ottakaa kehitettävän asian kannalta merkitykselliset toimijat ja kumppanit mukaan heti kehittämisprosessin alusta alkaen. Ohjatkaa ja fasilitoikaa muutosta.
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue vastaa 1.1.2023 alkaen alueen julkisista sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluista. Hyvinvointialueilla julkista sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja pelastustoimen palveluja kehitetään vastaamaan yhteiskunnan muutoksiin. Lakeuteen kuuluu kuusi kuntaa eli Kempele, Liminka, Muhos, Tyrnävä, Lumijoki ja Hailuoto. Lakeuden alueella on paljon lapsiperheitä, väkiluku yhteensä noin 48 000. Lakeuden kunnissa on hyvinvointialueen aloitukseen asti järjestetty sote-palvelut vahvasti kunnan omina palveluina. Perhekeskustoimintaa kehitetään THL:n linjausten mukaan siten, että perheet saisivat varhaisessa vaiheessa tiedon, tuen ja palvelut hyvinvointialueen, kunnan, 3.sektorin ja yksityisten toimijoiden yhteistyöllä.
Neurokirjon henkilöitä on eri arvioiden mukaan 10-15% väestöstä. Lakeudella on noussut neurokirjon tuen ja palveluiden kehittämisen tarve vahvasti esille POPsote, Tulevaisuuden sote -keskushankkeen Lapset, nuoret ja perheet -kehittämisohjelman tuen ja palveluiden kartoittamisvaiheessa. Kartoittamisessa näkyi myös henkilöstön tahtotila päästä itse vaikuttamaan tuen ja palveluiden kehittämiseen omassa kunnassa. Nepsy-osaajaverkostot ovat monitoimijaisia kehittämisverkostoja, jotka huomioivat paikalliset asiakkaiden ja ammattilaisten tuen ja palvelun kehittämisen tarpeet.
Neurokirjon henkilöitä on eri arvioiden mukaan 10-15% väestöstä. Lakeudella on noussut neurokirjon tuen ja palveluiden kehittämisen tarve vahvasti esille POPsote, Tulevaisuuden sote -keskushankkeen Lapset, nuoret ja perheet -kehittämisohjelman tuen ja palveluiden kartoittamisvaiheessa. Kartoittamisessa näkyi myös henkilöstön tahtotila päästä itse vaikuttamaan tuen ja palveluiden kehittämiseen omassa kunnassa. Nepsy-osaajaverkostot ovat monitoimijaisia kehittämisverkostoja, jotka huomioivat paikalliset asiakkaiden ja ammattilaisten tuen ja palvelun kehittämisen tarpeet. Verkostoissa moniammatillisten toimijoiden on tarkoituksena kehittää neurokirjon lasten, nuorten ja perheiden tukea ja palvelua ennaltaehkäisevään suuntaan vahvistaen varhaisen tuen tukea ja palveluita sekä ammattilaisten osaamista.
Nepsy-osaajaverkoston käynnistämisen tavoitteena on osallistaa paikallisia toimijoita laajasti eri toimialoilta kehittämään neurokirjon lasten, nuorten ja perheiden tukea ja palveluita varhainen tuki huomioiden. Sen tavoitteena on vahvistaa ammattilaisten osaamista tunnistaa ja tukea neuropsykiatrisesti oireilevia lapsia, nuoria ja vanhempia.
Nepsy -osaajaverkoston tavoitteena on saada muutos siihen, että paikalliset neurokirjon lapset, nuoret ja perheet saisivat tukea ja palveluita varhaisemmassa vaiheessa ja oikea-aikaisemmin.
Nepsy-osaajaverkoston asiakkaana on ammattilainen, joka kohtaa työssään neurokirjon lapsia, nuoria tai vanhempia. Verkostoon osallistuminen on vapaaehtoista ja perustuu kiinnostukseen keskustella ja kehittää neurokirjon lasten, nuorten ja perheiden tukea ja palvelua. Koulutustausta ja toimiala ei rajoita millään tavalla verkostoon osallistumista. Verkostoon osallistuvat ammattilaiset ovat kokeneet, että tuki ja palvelu eivät ole kaikilta osin tarpeeksi oikea-aikaista ja ajankohtaista. He haluavat vaikuttaa siihen, että lapset, nuoret ja perheet saavat oikeanlaista ja oikea-aikaista tukea ja palvelua sekä ammattilaisten osaaminen vahvistuisi tunnistamaan ja tukemaan paremmin neurokirjon lapsia, nuoria ja perheitä.
1. Kerätään nepsy-osaajaverkostoon kaikki kiinnostuneet ammattilaiset lähettämällä kutsukirje kunnan työntekijöiden sähköpostituslistalle, jotta kutsu saavuttaisi mahdollisimman monen.
2. Suunnitellaan nepsy-osaajaverkostolle kolme tapaamista/työpajaa, joissa:
- luodaan kehittämiselle innostava perusta
- valitaan verkoston toimijoista puheenjohtaja
- valitaan puheenjohtajan tueksi suunnittelutiimi
3. Verkosto alkaa toimimaan organisaatiolähtöisesti ilman hankkeen tukea puheenjohtajan ja suunnittelutiimin johdolla
Hyödyntäkää jo kehitettyjä malleja ja ratkaisuja. Kokeilkaa rohkeasti uusia ideoita. Oppikaa yhdessä kokeilusta ja parantakaa ratkaisua vähitellen.
HISSIPUHE:
Hyvä ammattilainen, kohtaatko työssäsi neuromonimuotoisia lapsia, nuoria ja perheitä? Tuntuuko koskaan, että tarvitsisit heidän tukemiseensa jotain enemmän, jotain kättä pidempää? Turhauttaako sinua perheiden saaman tuen ja avun haasteet tai ammattilaisena saamasi tuki ja tieto?
Olen käynnistänyt kunnassasi nepsy-osaajaverkoston, johon kaikki aiheesta kiinnostuneet ammattilaiset ovat tervetulleita keskustelemaan, mutta ennen kaikkea parantamaan eli kehittämään kuntasi neurokirjon lasten, nuorten ja perheiden apua ja tukea. Verkostoissa on mukana myös kokemusasiantuntijoita.
Nepsy-osaajaverkosto kokoaa yhteen kunnan tai alueen ammattilaiset, jotka ovat kiinnostuneet kehittämään neurokirjon lasten, nuorten ja perheiden tukea. Kiinnostus osallistua verkostojen toimintaan on ollut poikkeuksellinen. Verkostoon ilmoittautui kahden kunnan alueella huikeat lähes 80 ammattilaista! Olen käynnistänyt verkostoja eri kuntiin kutsumalla ensin siitä kiinnostuneet perhekeskuksen työntekijät ja esihenkilöt (eli sivi-sote) teams-tapaamisiin. Kunnan työntekijöiden sähköpostilista on hyvä kanava saada kaikkiin kiinnostuneisiin yhteys, koska tieto tuppaa jäädä esihenkilöiden pöydälle. Olen pitänyt verkostolle kolme teams-kokousta (sama diapaketti toimii joka kunnassa), joiden kuluessa olen siirtänyt verkoston vetovastuun sen jäsenille, valitulle puheenjohtajalle ja hänen avukseen muodostetulle ydintiimille. Näin verkosto on alkanut toimimaan paikallisesti ilman hankkeen tukea.
Vanhemmat kokevat liian usein, että he eivät saa tarpeellista apua ja tukea neurokirjon lapselle tai nuorelle. Tämä tuli ilmi keräämässämme kyselyssämme, johon vastasi Pohjois-Pohjanmaalla kyselyssä nepsy-piirteisen lapsen tai nuoren huoltajille. Kyselyyn vastasi 1770 huoltajaa. Kyselyn lähes 700 pitkää avointa vastausta olivat pysäyttävää luettavaa. Veti hiljaiseksi ja surulliseksi. Myös ammattilaisten kysely keräsi lähes tuhat vastausta ja paljon ajattelemisen aihetta. Kehittämistä todella tarvitaan.
Nepsy -verkostoissa on esimerkiksi ideoitu ja toteutettu vanhempien vertaistukiryhmiä sekä nepsy-info iltoja järjestöjen kanssa vanhemmille ja ammattilaisille. (Oli muuten paljon osallistujia, tämä teema vetää puoleensa!!) Toisten vanhempien tuki voi olla merkittävä apu ja tuki sekä ennaltaehkäistä raskaampien palvelujen tarvetta. Verkosto on myös kehitellyt konsultaatiokäytänteitä. Kunnissa on paljon mm. nepsyvalmentajia, joiden osaamista ei ole lainkaan hyödynnetty ja he kokevat siitä turhautumista. Verkosto on kartoittanut johtajille henkilöstön koulutustarpeita, jolloin osaamista on pystytty vahvistamaan juuri siltä osin, kuin tarvetta on.
Mitä hyötyä tämä toimintamalli tarjoaa ja kenelle?
Nepsy-osaajaverkoston toiminta hyödyttää kaikkia! Neurokirjon henkilöt ei ole mikään pieni vähemmistö, eri arvioiden mukaan on eri arvioiden mukaan noin 10-15 jopa 20%. Tämä on konkretiaa, ei vain jarkoniaa! Vanhemmat saavat tukea ja apua yhä varhaisemmassa vaiheessa, raskaiden ja kalliiden palveluiden tarve vähenee sekä hyvinvointialueen kukkaro kevenee. Ammattilaiset saavat työhönsä lisäbuustia, virkeyttä ja kokevat merkityksellisyyden tunnetta tullessaan kuulluksi ja saadessaan vaikuttaa tärkeänä kokemaansa asiaan. Esihenkilöt saavat työlleen osaavan verkoston tuen. Nepsy-osaajaverkostossa on voimaa!!
Ketterä kokeilu: Käynnistin nepsy-osaajien verkostotoiminnan ensin yhdessä kunnassa (Kempele). Alun perin suunnitelimme koko alueen (Lakeus) verkoston kokoamista, joka alkaisi yhteisellä työpajapäivällä. Käynnistimme Kempeleessä nepsyverkoston kolmen tapaamisen aikana, jolloin valittiin verkostoon osallistujista puheenjohtaja ja puheenjohtajalle suunnittelutiimi. Näin pystyin kolmen kokoontumisen jälkeen luovuttamaan verkoston vetovastuun organisaatiolähtöiseksi ja se toimi ilman hankeen työpanosta.
Kempeleen verkoston ketterän kokeilun kokemuksen perusteella päätin aloittaa oman nepsyosaajaverkoston myös Limingassa ja siirtää koko Lakeuden verkoston perustamista mahdollisesti myöhempään ajankohtaan. Perustelu tälle päätökselle oli se, että verkostoon ilmoittautui niin suuri määrä ammattilaisia, että sen koko olisi ollut liian suuri. Ajattelimme pienemmän ryhmän toimivan aloitusvaiheessa tehokkaammin. Ajattelimme verkoston toimivan alkuvaiheessa tehokkaammin pienemmällä kokoonpanolla kehittämällä ensin kunnan omia palveluja. Käynnistimme Limingan nepsyosaajaverkoston samalla tavalla kolmen teams-tapaamisen aikana kuin Kempeleessäkin ja myös se alkoi toimimaan itsenäisesti ilman hankkeen tukea puheenjohtajan ja suunnittelutiimin vetämänä.
Jakakaa kehittämistuloksia ja arviointitietoa avoimesti muiden hyödynnettäväksi. Vakiinnuttakaa uusi toimintatapa osaksi strategiaa tai organisaation toimintaa, palvelukokonaisuutta tai ketjua. Kertokaa, miten se tapahtuu ja mitä se vaatii.
** Kaikkien tähdellä merkittyjen kenttien sisällöt tulevat näkyviin toimintamallin kuvauksessa. Täytettyänne vähintään nämä kentät voitte merkitä toimintamallin valmiiksi Kuvaa ja jaa -lomakkeen lopussa olevalla toiminnolla.
Nepsy-osaajaverkosto kokoaa yhteen kunnan tai alueen monitoimijaiset ammattilaiset, jotka ovat kiinnostuneet kehittämään neurokirjon lasten, nuorten ja perheiden tukea. Nepsy-osaajaverkostosta kiinnostuneet kannattaa kerätä kunnan työntekijöiden sähköpostilistan kautta, jotta se tavoittaa mahdollisimman monen.
Nepsy-osaajaverkoston käynnistäminen tapahtuu kolmen tapaamisen/työpajan aikana. Työpajoissa luodaan innostava vaikuttavuus- ja tulevaisuusorientoitunut perusta verkoston kehittämiselle sekä valitaan puheenjohtaja ja puheenjohtajalle suunnittelutiimi. Kolmen tapaamisen aikana verkoston vetovastuu siirretään organisaatiolähtöiseksi, jolloin puheenjohtaja ja suunnittelutiimi jatkavat verkoston johtamista ja koordinointia. Näin kolmen työpajan jälkeen nepsy-osaajaverkosto alkaa toimimaan paikallisesti ilman hankkeen tukea.
Nepsy-osaajaverkoston toiminnasta on tärkeää viestiä esihenkilöille (esim. tiedottava kirje, johtoryhmän kokoukset), vaikka verkostossa toimivat niin ammattilaiset asiakasrajapinnassa kuin esihenkilöinä toimivat. Esihenkilöille on hyvä perustella verkoston toimintaa, miksi sen toiminta on vaikuttavaa ja miksi siihen osallistumiseen on tärkeää antaa työntekijälle resurssia/työaikaa. Esihenkilöiden on hyvä viestiä verkoston kanssa ja suunnitella
Neurokirjon lasten, nuorten ja perheiden varhaisempi ja oikea-aikaisempi tuki ja palvelut ovat lisääntyneet nepsy-osaajaverkostojen käynnistyttyä kokeilukunnissa.
Miten ammattilaisen tilanne on muuttunut nepsy-osaajaverkoston käynnistämisen myötä:
- Osallistava kehittäminen on tuonut virtaa perustyöhön.
- Kuulluksi tuleminen tuntuu hyvältä.
- Vaikuttamisen mahdollisuus kunnan palveluihin motivoi.
- Konsultaatiokäytänteitä kehitetään, jolloin esim. nepsyvalmentajien osaaminen saadaan työyhteisön käyttöön ja ammattilaiset tietäsivät, mistä saavat tukea.
- Osaamisen vahvistamisen suunnittelu eri toimialoille (koulutukset).
Miten neurokirjon lasten, nuorten ja perheiden tilanne on muuttunut nepsy-osaajaverkoston käynnistämisen myötä:
- Varhaisen tuen palveluita on jo muutamassa kuukaudessa saatu lisättyä: vanhempien vertaistukiryhmät (järjestöjen kanssa yhteistyönä), nepsy-infoillat vanhemmille ja työntekijöille (järjestöjen kanssa yhteistyönä), Strategia- vanhempainohjausryhmä ADHD-diagnosoitujen lasten vanhemmille, vilkkaiden lasten liikuntaryhmät, nepsy -kahvila nuorille jne.
VINKKI: Hyödynnä Oivalla ja ymmärrä -vaiheen tueksi koottuja menetelmiä ja työkaluja!
VINKKI: Hyödynnä Kuvittele ja kokeile -vaiheen tueksi koottuja menetelmiä ja työkaluja!
VINKKI: Hyödynnä Kuvaa ja jaa -vaiheen tueksi koottuja menetelmiä ja työkaluja!
Tarkistakaa vielä, että olette varmasti täyttäneet kaikki tähdillä (**) merkityt kohdat, ennen kuin merkitsette toimintamallin valmiiksi. Näiden kohtien täyttäminen takaa sen, että toimintamallista löytyvät ne tiedot, jotka edistävät mallin käyttöönottoa ja leviämistä.